Happy Wheel
perjantai 30. heinäkuuta 2010
tiistai 27. heinäkuuta 2010
Jeff Bezos: What matters more than your talents | Video on TED.com
Jeff Bezos: What matters more than your talents | Video on TED.com
Tosiaan on vaikeampaa olla ystävällinen kuin älykäs. En kauheasti pidä suomen kielen sanasta "kiltti". Kiltteys voi olla myös sitä, että myötäilee toisten mielipiteitä liikaakin eikä uskalla kertoa omaa totuuttaan. Sen sijaan ystävällisyys ja lempeys ovat mielestäni arvokkaita ominaisuuksia. Omassa totuudessaan voi pysyä olemalla silti lempeä ja kunnioittava toisia kohtaan. Tässä on mulla vielä haastetta: pois kiltteydestä kohti lempeyttä. En pidä riitelystä tai kärkevistä mielipiteistä. Siksi jätän mielipiteeni helposti sanomatta, kun en tiedä, miten sanoisin sen rakentavasti. Mutta oman totuuden nieleminenkin tulee kalliiksi, siinä menee terveys. Kilpirauhasen vajaatoiminnastahan sanotaan, että omien tarpeiden ja totuuden nieleminen ja tukahduttaminen saavat kilpirauhasen tukahtumaan. Hallelujaa!
Minun polkuni on siis opetella olemaan lempeä, MYÖS JA ENNEN KAIKKEA ITSEÄNI KOHTAAN ja ilmaisemaan oma totuuteni. Siinä tämä blogi on onneksi apuna. Ehkä se oman näköiseni polku ja elämä vielä kuorituu eteen totuuden ja lempeän etenemisen myötä. Ehkä olennaisinta on seuraava Jeffin esittämä kysymys: "one day as you look back, would you be proud of your gifts or your choices?"
Tässä muutama valinta, joista olen ylpeä, iloinen ja kiitollinen:
* Päätin vaihtaa iltalukion puolelle, kun voin päivälukiossa niin huonosti. Innostuin uudestaan opiskelusta, opiskelusta itseni vuoksi. Sain uusia ihania ystäviä ja puhkesin kukkaan. Kun opiskelu oli hauskaa ja rentoa ja opiskelin vain siksi, että se oli mielenkiintoista, numeroni nousivat kohisten, ja lakkiaisten yhteydessä sain elämäni ensimmäisen stipendin! :D
* Päätös lähteä au pairiksi Edinburghiin. Kaikki ei ollut niin ruusuista kuin olin kuvitellut, mutta opin huimasti lisää englantia ja jopa skottiaksenttia ja itsenäistyin.
* Päätös lähteä uudestaan Intiaan siellä tavanneeni pojan luo. Olin uhkarohkea ja kuuntelin sydämeni ääntä. Uusi kahden viikon Intian-reissu on ehdottomasti kauneinta, mitä on koskaan seurannut yhden yön suhteesta - samalla sain neitsytjumalattaren temppelissä (kaunein koskaan näkemäni temppeli täynnä kynttilöitä ja ruusuja) upean hengellisen kokemuksen ylitsevuotavasta rakkaudesta ja siitä, että minä olen rakkaus.
* Päätös hakea ja hyväksymisen jälkeen lähteä joogaopettajakoulutukseen Thaimaahan. Olin viime syksynä tosi huonossa kunnossa kilpirauhasen sekoillessa ja veriarvojen romahdettua. Ajatus kahdesta päivittäisestä joogaharjoituksesta ja koulutusaikatalusta 6.30-21.30 hirvitti. Toisaalta se antoi pontta kuntoutua ja harjoitella joogaa silloinkin, kun energiaa ei ollut mihinkään muuhun. Ja mikä uskomaton koulutus ja kuukausi se olikaan! Meillä oli ja on yhä edelleen upea Kula, henkinen yhteisö. Yksi rohkeimmista ja parhaista päätöksistäni ikinä! :D
Peace, Love and Having Fun! :D Olen sitä mieltä, että parasta terveydenhoitoa ja hyvinvoinnin vaalimista on se, että elää aidosti itsensä näköistä elämää ja tekee rohkeita valintoja.
Tosiaan on vaikeampaa olla ystävällinen kuin älykäs. En kauheasti pidä suomen kielen sanasta "kiltti". Kiltteys voi olla myös sitä, että myötäilee toisten mielipiteitä liikaakin eikä uskalla kertoa omaa totuuttaan. Sen sijaan ystävällisyys ja lempeys ovat mielestäni arvokkaita ominaisuuksia. Omassa totuudessaan voi pysyä olemalla silti lempeä ja kunnioittava toisia kohtaan. Tässä on mulla vielä haastetta: pois kiltteydestä kohti lempeyttä. En pidä riitelystä tai kärkevistä mielipiteistä. Siksi jätän mielipiteeni helposti sanomatta, kun en tiedä, miten sanoisin sen rakentavasti. Mutta oman totuuden nieleminenkin tulee kalliiksi, siinä menee terveys. Kilpirauhasen vajaatoiminnastahan sanotaan, että omien tarpeiden ja totuuden nieleminen ja tukahduttaminen saavat kilpirauhasen tukahtumaan. Hallelujaa!
Minun polkuni on siis opetella olemaan lempeä, MYÖS JA ENNEN KAIKKEA ITSEÄNI KOHTAAN ja ilmaisemaan oma totuuteni. Siinä tämä blogi on onneksi apuna. Ehkä se oman näköiseni polku ja elämä vielä kuorituu eteen totuuden ja lempeän etenemisen myötä. Ehkä olennaisinta on seuraava Jeffin esittämä kysymys: "one day as you look back, would you be proud of your gifts or your choices?"
Tässä muutama valinta, joista olen ylpeä, iloinen ja kiitollinen:
* Päätin vaihtaa iltalukion puolelle, kun voin päivälukiossa niin huonosti. Innostuin uudestaan opiskelusta, opiskelusta itseni vuoksi. Sain uusia ihania ystäviä ja puhkesin kukkaan. Kun opiskelu oli hauskaa ja rentoa ja opiskelin vain siksi, että se oli mielenkiintoista, numeroni nousivat kohisten, ja lakkiaisten yhteydessä sain elämäni ensimmäisen stipendin! :D
* Päätös lähteä au pairiksi Edinburghiin. Kaikki ei ollut niin ruusuista kuin olin kuvitellut, mutta opin huimasti lisää englantia ja jopa skottiaksenttia ja itsenäistyin.
* Päätös lähteä uudestaan Intiaan siellä tavanneeni pojan luo. Olin uhkarohkea ja kuuntelin sydämeni ääntä. Uusi kahden viikon Intian-reissu on ehdottomasti kauneinta, mitä on koskaan seurannut yhden yön suhteesta - samalla sain neitsytjumalattaren temppelissä (kaunein koskaan näkemäni temppeli täynnä kynttilöitä ja ruusuja) upean hengellisen kokemuksen ylitsevuotavasta rakkaudesta ja siitä, että minä olen rakkaus.
* Päätös hakea ja hyväksymisen jälkeen lähteä joogaopettajakoulutukseen Thaimaahan. Olin viime syksynä tosi huonossa kunnossa kilpirauhasen sekoillessa ja veriarvojen romahdettua. Ajatus kahdesta päivittäisestä joogaharjoituksesta ja koulutusaikatalusta 6.30-21.30 hirvitti. Toisaalta se antoi pontta kuntoutua ja harjoitella joogaa silloinkin, kun energiaa ei ollut mihinkään muuhun. Ja mikä uskomaton koulutus ja kuukausi se olikaan! Meillä oli ja on yhä edelleen upea Kula, henkinen yhteisö. Yksi rohkeimmista ja parhaista päätöksistäni ikinä! :D
Peace, Love and Having Fun! :D Olen sitä mieltä, että parasta terveydenhoitoa ja hyvinvoinnin vaalimista on se, että elää aidosti itsensä näköistä elämää ja tekee rohkeita valintoja.
sunnuntai 25. heinäkuuta 2010
Kun rahat ei riitä onneen
Kun rahat ei riitä onneen
Näin se vähän tuntuu olevan. Muistan esimerkiksi, mikä mieletön onnen tunne oli teininä, kun oli säästänyt kuukausirahoista ja sai ostettua jonkin CD:n. Sitähän oli pitkään aivan fiiliksissä ja suurin piirtein nukkui cd:n kanssa.
Samoin muistan, kun opiskeluaikana rahaa oli vähän, ja toisinaan jouduin suorastaan näkemään nälkää. Mutta mikä riemu silloin oli, kun kaveri tuli viikonloppureissulta vanhempiensa luota ja keitettiin yhdessä iltateet ja syötiin piirakkaa. Ja miten paljon sitä nautti tavallisesta teekupposesta. Nyt sen seurana pitää vähintään olla jotain hifistelyhunajaa ja luomuhedelmiä.
Vielä yksi esimerkki. Kun asuin Nepalissa, asuimme poikaystäväni kanssa melko pienessä yksiössä. Mutta kun meillä ei ollut mitään muuta tavaraa kuin sänky, pieni pöytä ja jonkin verran vaatteita, siivoaminen oli todella helppoa. Elimme pienellä budjetilla, mutta oli sitäkin suurempaa luksusta, kun poikakaverini haki meille muutaman kerran leivokset aamuteen seuraksi. Ja Intiassa elettiin vielä pienemmällä budjetilla. Usein tilattiin vain yksi annos. Mutta sen jakamisesta tuli kaunis rituaali ja rakkaudenosoitus. :)
Kyllähän raha helpottaa elämää ja on kivaa, jos on varaa matkustella ja harrastaa. Mutta totuus on ja pysyy: parhaat asiat on ilmaisia tai ainakin edullisia. :D
Näin se vähän tuntuu olevan. Muistan esimerkiksi, mikä mieletön onnen tunne oli teininä, kun oli säästänyt kuukausirahoista ja sai ostettua jonkin CD:n. Sitähän oli pitkään aivan fiiliksissä ja suurin piirtein nukkui cd:n kanssa.
Samoin muistan, kun opiskeluaikana rahaa oli vähän, ja toisinaan jouduin suorastaan näkemään nälkää. Mutta mikä riemu silloin oli, kun kaveri tuli viikonloppureissulta vanhempiensa luota ja keitettiin yhdessä iltateet ja syötiin piirakkaa. Ja miten paljon sitä nautti tavallisesta teekupposesta. Nyt sen seurana pitää vähintään olla jotain hifistelyhunajaa ja luomuhedelmiä.
Vielä yksi esimerkki. Kun asuin Nepalissa, asuimme poikaystäväni kanssa melko pienessä yksiössä. Mutta kun meillä ei ollut mitään muuta tavaraa kuin sänky, pieni pöytä ja jonkin verran vaatteita, siivoaminen oli todella helppoa. Elimme pienellä budjetilla, mutta oli sitäkin suurempaa luksusta, kun poikakaverini haki meille muutaman kerran leivokset aamuteen seuraksi. Ja Intiassa elettiin vielä pienemmällä budjetilla. Usein tilattiin vain yksi annos. Mutta sen jakamisesta tuli kaunis rituaali ja rakkaudenosoitus. :)
Kyllähän raha helpottaa elämää ja on kivaa, jos on varaa matkustella ja harrastaa. Mutta totuus on ja pysyy: parhaat asiat on ilmaisia tai ainakin edullisia. :D
Ylläri-pylläri
Lily Allenin biisi tiivistää tämän hetken fiilikset täydellisesti. Sain Foodit-sivustolla näpeilleni. En tajunnut, että joku voi olla todella allerginen joogalle ja nähdä sen uskontona. Lisäsin kalenteriin hyväntekeväisyysjoogapäivän varojen keräämiseksi Helsingin Eläinsuojeluyhdistykselle. Tein sellaisen mokan, että linkitin tapahtuman Etelä-Suomen tietoihin. Sain pari yllättävän kipakkaa viestiä, missä tiedot vaadittiin poistamaan ja pitämään sivusto puhtaana uskonnollisesta hömpästä. Oho!
Mitä tähän sanoisi. No, antaa Lilyn hoitaa homma kotiin: "Do you get, do you get a little kick out of being small-minded?" Jooga ei ole uskonto, eikä se ole sidoksissa mihinkään uskontoon. Sen sijaan joogan harjoittamisen myötä henkisyys yleensä kasvaa automaattisesti. Hassua vaan, että jopa Foodit-sivustolla on noin ahdasmielisiä, negatiivisia ja riidanhaluisia ihmisiä. Siitä ehkä yllätyin - no, järkytyin - eniten. Kuvittelin, että kaikki foodistit ovat avarakatseisia, positiivisia ja rakentavia. Kompastuinpa taas omaan naiiviuteeni. Oh well. No, onneksi on Lily Allen. Kyllä tää taas tästä. Poistin tapahtuman, sillä en ole siitä itse millään tavalla vastuussa enkä halua herättää pahaa verta noin hienoa tapahtumaa kohtaan. On aika ahdasmielistä tuijottaa vain omaan napaan ja hyvinvointiin. Itse ainakin haluan laajentaa hyvinvointia niin toisiin ihmisiin, eläimiin kuin luontoonkin. Minun maailmassani ihminen on osa maailmankaikkeutta siinä missä eläimetkin, ei irrallinen tai välttämättä edes ylempi. Sen sijaan on karmeaa katsella, mitä tuhoa ahdasmieliset, ahneet ja itsekkäät ihmiset saavat aikaan luonnossa ja millaisiin kärsimyksiin monet eläimet joutuvat ihmisten toimesta. Se, jos mikä ahdistaa.
Mutta lähden tästä nyt ulos kävelemään paljain jaloin tai tekemään jotain muuta piristävää ja innostavaa. Kun ihmetys tästä helpottaa, voin laulaa toista Lilyn hienoa biisiä, LDN. The sun is in the sky, oh why oh why would I wanna be anywhere else! :D
Luonnonmukaista kauneudenhoitoa
Vähitellen (lue: useamman vuoden kuluessa) kauneudenhoitoni on mennyt entistä luonnonmukaisemmaksi. Kun en halua kuormittaa kehoani ruoan sisältämillä kemikaaleilla, olisi hullua laittaa kemikaaleja ihollekaan. Ihohan on ihmiskehon suurin elin, ja se mitä laitat ihollesi, imeytyy myös kehoosi. Nyrkkisääntö on se, että laita ihollesi vain sellaista, mitä voisit myös syödä.
Olen kokeillut monia luomusampoita ja hoitoaineita. Parhaimmaksi olen todennut ekokampaajaltani ostaman saksalaisen i+m:n sampoon, joka kuorii päänahkaa ja sisältää aromaterapeuttisia kasviuutteita. Piristyy samalla mielikin kummasti suihkussa. Samalla tavalla toimii Lushin (myymälä Stockaa vastapäätä) palasampoo; nyt on käytössä turkoosinsininen merilevää sisältävä versio. Myös Lushin hiuksiin jätettävä hoitoaine on ihanan tuoksuinen, tosin tuoksu on ehkä liiankin voimakas. Talvella olin kuukauden Thaimaassa ja löysin lentokentältä purkillisen hiuksiin jätettävää kookosöljyä. Toimi loistavasti! Se oli mun ainoa hoitoaine, vaikka olin paljon auringossa, uin lukemattomia kertoja merivedessä ja peseydyin useamman kerran päivässä. Kannattaa kokeilla! :)
Kosteusvoiteena käytän oikeastaan pelkästään kookosöljyä (Tropicai on mielestäni korkealaatuisin) tai kaakaovoita. Kuiville kantapäille ja kyynärpäille käytän kehäkukkaa sisältävää sheavoita Ruohonjuuresta.
Deodoranttia en enää juurikaan käytä. Keho on puhdistunut ja hien haju hävinnyt, joten mitäpä sitä suotta. Avainasia tässä tosin on se, että olen käynyt EkoEgossa (Helsingissä Kaisaniemenkatu 1) kainaloiden hunajoinnissa. Mun karvalaatu on todella tumma ja paksu, ja vain hunajointi tehoaa niihin. Kainalot pysyvät hunajoinnilla sileinä jopa parikin viikkoa, mikä on mun tapauksessa suoranainen ihme. Mitään Veetin karvanpoistomyrkkyjä en halua käyttää, huih. Jos taas perinteisesti höyläisin, saisin höyläillä kainalot kahdesti päivässä. Mun kohdalla siis hunajointi on kuin taivaan lahja! Myönnettäköön, että ensimmäinen kerta ei ole nautinto, mutta hoidon tulokset näkyvät heti. Kainalot ovat sileät ja iho on hunajan hoitavien ominaisuuksien ansiosta todella pehmeä. Jotenkin hunajointi pehmittää karvatuppeja, ja jo seuraava kerta on - uskomatonta kyllä - suorastaan nautinto! Kookosöljyn lisäksi käytän sileisiin kainaloihin toisinaan myös Monoi-ihmeöljyä Bodyshopista. Niin ihana tuoksu, että riittää "parfyymiksi" koko päiväksi. Kun tulee syksy ja talvi ja pitää olla enemmän vaatetta päällä, voin pestä kainalot ennen öljyämistä ruokasoodalla. Takuuvarma kikka, joka pitää hajut loitolla!
Kaakaovoi ja merisuola toimivat hyvänä combona kylvyssä. Merisuola puhdistaa ja kaakaovoi voitelee niin, että ei tarvitse kylvyn jälkeen erikseen rasvailla. Kuorintaan käytän joskus tahnaa, mihin sekoitan espresson/kahvinpuruja ja kookosöljyä. Toimii koko kropalle ja kasvoille, kuorii ja kosteuttaa samalla.
Kuiville käsille ja kynsinauhoille teen joskus seuraavaan hauteen: lämmintä vettä, tuoretta sitruunamehua, vähän merisuolaa ja teelusikka tai pari oliiviöljyä. Siellä lilluttelen käsiä 10-15 min, niin johan on taas pehmeät.
Olen kokeillut monia luomusampoita ja hoitoaineita. Parhaimmaksi olen todennut ekokampaajaltani ostaman saksalaisen i+m:n sampoon, joka kuorii päänahkaa ja sisältää aromaterapeuttisia kasviuutteita. Piristyy samalla mielikin kummasti suihkussa. Samalla tavalla toimii Lushin (myymälä Stockaa vastapäätä) palasampoo; nyt on käytössä turkoosinsininen merilevää sisältävä versio. Myös Lushin hiuksiin jätettävä hoitoaine on ihanan tuoksuinen, tosin tuoksu on ehkä liiankin voimakas. Talvella olin kuukauden Thaimaassa ja löysin lentokentältä purkillisen hiuksiin jätettävää kookosöljyä. Toimi loistavasti! Se oli mun ainoa hoitoaine, vaikka olin paljon auringossa, uin lukemattomia kertoja merivedessä ja peseydyin useamman kerran päivässä. Kannattaa kokeilla! :)
Kosteusvoiteena käytän oikeastaan pelkästään kookosöljyä (Tropicai on mielestäni korkealaatuisin) tai kaakaovoita. Kuiville kantapäille ja kyynärpäille käytän kehäkukkaa sisältävää sheavoita Ruohonjuuresta.
Deodoranttia en enää juurikaan käytä. Keho on puhdistunut ja hien haju hävinnyt, joten mitäpä sitä suotta. Avainasia tässä tosin on se, että olen käynyt EkoEgossa (Helsingissä Kaisaniemenkatu 1) kainaloiden hunajoinnissa. Mun karvalaatu on todella tumma ja paksu, ja vain hunajointi tehoaa niihin. Kainalot pysyvät hunajoinnilla sileinä jopa parikin viikkoa, mikä on mun tapauksessa suoranainen ihme. Mitään Veetin karvanpoistomyrkkyjä en halua käyttää, huih. Jos taas perinteisesti höyläisin, saisin höyläillä kainalot kahdesti päivässä. Mun kohdalla siis hunajointi on kuin taivaan lahja! Myönnettäköön, että ensimmäinen kerta ei ole nautinto, mutta hoidon tulokset näkyvät heti. Kainalot ovat sileät ja iho on hunajan hoitavien ominaisuuksien ansiosta todella pehmeä. Jotenkin hunajointi pehmittää karvatuppeja, ja jo seuraava kerta on - uskomatonta kyllä - suorastaan nautinto! Kookosöljyn lisäksi käytän sileisiin kainaloihin toisinaan myös Monoi-ihmeöljyä Bodyshopista. Niin ihana tuoksu, että riittää "parfyymiksi" koko päiväksi. Kun tulee syksy ja talvi ja pitää olla enemmän vaatetta päällä, voin pestä kainalot ennen öljyämistä ruokasoodalla. Takuuvarma kikka, joka pitää hajut loitolla!
Kaakaovoi ja merisuola toimivat hyvänä combona kylvyssä. Merisuola puhdistaa ja kaakaovoi voitelee niin, että ei tarvitse kylvyn jälkeen erikseen rasvailla. Kuorintaan käytän joskus tahnaa, mihin sekoitan espresson/kahvinpuruja ja kookosöljyä. Toimii koko kropalle ja kasvoille, kuorii ja kosteuttaa samalla.
Kuiville käsille ja kynsinauhoille teen joskus seuraavaan hauteen: lämmintä vettä, tuoretta sitruunamehua, vähän merisuolaa ja teelusikka tai pari oliiviöljyä. Siellä lilluttelen käsiä 10-15 min, niin johan on taas pehmeät.
lauantai 24. heinäkuuta 2010
Happiness is…a work environment where people feel good about themselves and are empowered to do their best work
Happiness is…a work environment where people feel good about themselves and are empowered to do their best work
No niin. Kun tarpeeksi ottaa päähän, alkaa innostavia ajatuksia tupsahdella ties mistä. Tämä tarina olit tullut Facebook-sivulleni Positiivisen psykologian sivun kautta. Olen 100% samaa mieltä kirjoittajan kanssa! :D Kun olemme työpaikalla 8 h päivässä, on todella tärkeää valita sellainen työpaikka, missä on hyvä olla.
No niin. Kun tarpeeksi ottaa päähän, alkaa innostavia ajatuksia tupsahdella ties mistä. Tämä tarina olit tullut Facebook-sivulleni Positiivisen psykologian sivun kautta. Olen 100% samaa mieltä kirjoittajan kanssa! :D Kun olemme työpaikalla 8 h päivässä, on todella tärkeää valita sellainen työpaikka, missä on hyvä olla.
Sisäinen motivaatio
Hei!
Raakaruokailun aloitettuani fiilis on ollut tosi hyvä: olen ollut innostunut, kierroksilla ja fiiliksissä. Olen ollut tosi pirteä ja energiaa on riittänyt vaikka mihin, olen nukkunut todella vähän ja innoissani pompannut aamulla ylös tsekkaamaan uusimmat käänteet ja päivän ihmeet. Tänään on kuitenkin ollut vähän hankala päivä. Mikään ei ole huvittanut, ja olo on ollut tukkoinen. Edes meditaatio ei tuntunut sujuvan. Olen nukkunut ja kiukutellut itsekseni koko päivän. Edes ruoka ei ole maistunut. Mahdollisia syitä on monia:
1) Alkamassa olevat kuukautiset.
2) Raakamaito, jota kehoni ei yllättäin tunnukaan sulattavan vaan josta tulee pahoja ilmavaivoja.
3) Kierroksilla oleminen on aiheuttanut univelkaa, joka purkautuu nyt.
4) TM-meditaatio puhdistaa hermostoa ja mieltä, ja sivuoireet voivat olla epämiellyttäviäkin.
5) Ajatus loman loppumisesta ja paluusta töihin hirvitti.
6) Tänään oli pitkästä aikaa pilvinen päivä eikä ollut saatavilla auringon energiaa.
Tai sitten nämä kaikki yhdessä. Mutta onnekseni löysin Olli Postin blogista todella ajankohtaisen ja herättelevät videon. Sisäisestä motivaatiostahan kaikessa on kyse. Mulla on niin suuria ja innostavia unelmia ja ideoita, että... No, jätän sanomatta. Uutta suuntaa elämälle on silti löydyttävä tai nahistun sisältä. Raha ei riitä poistamaan sisäistä pahaa oloa ja paloa innostaviin asioihin. Tässäpä siis päivän innostavin video. Nauttikaa. Unelmoidaan suuresti! :D
Ja tässä alla eräs elämäni parhaista ja innostavimmista kokemuksista. Kouluttautuminen Hatha Vinyasa Flow -opettajaksi Thaimaassa. Kuvassa olen juuri valmistumassa ja saamassa opettajadiplomin opettajaltani Stephen Thomasilta. Joogaa voisin opettaa vaikka ilmaiseksi! :D
http://www.facebook.com/photo.php?pid=4608955&l=f384a492b9&id=610573207
Raakaruokailun aloitettuani fiilis on ollut tosi hyvä: olen ollut innostunut, kierroksilla ja fiiliksissä. Olen ollut tosi pirteä ja energiaa on riittänyt vaikka mihin, olen nukkunut todella vähän ja innoissani pompannut aamulla ylös tsekkaamaan uusimmat käänteet ja päivän ihmeet. Tänään on kuitenkin ollut vähän hankala päivä. Mikään ei ole huvittanut, ja olo on ollut tukkoinen. Edes meditaatio ei tuntunut sujuvan. Olen nukkunut ja kiukutellut itsekseni koko päivän. Edes ruoka ei ole maistunut. Mahdollisia syitä on monia:
1) Alkamassa olevat kuukautiset.
2) Raakamaito, jota kehoni ei yllättäin tunnukaan sulattavan vaan josta tulee pahoja ilmavaivoja.
3) Kierroksilla oleminen on aiheuttanut univelkaa, joka purkautuu nyt.
4) TM-meditaatio puhdistaa hermostoa ja mieltä, ja sivuoireet voivat olla epämiellyttäviäkin.
5) Ajatus loman loppumisesta ja paluusta töihin hirvitti.
6) Tänään oli pitkästä aikaa pilvinen päivä eikä ollut saatavilla auringon energiaa.
Tai sitten nämä kaikki yhdessä. Mutta onnekseni löysin Olli Postin blogista todella ajankohtaisen ja herättelevät videon. Sisäisestä motivaatiostahan kaikessa on kyse. Mulla on niin suuria ja innostavia unelmia ja ideoita, että... No, jätän sanomatta. Uutta suuntaa elämälle on silti löydyttävä tai nahistun sisältä. Raha ei riitä poistamaan sisäistä pahaa oloa ja paloa innostaviin asioihin. Tässäpä siis päivän innostavin video. Nauttikaa. Unelmoidaan suuresti! :D
Ja tässä alla eräs elämäni parhaista ja innostavimmista kokemuksista. Kouluttautuminen Hatha Vinyasa Flow -opettajaksi Thaimaassa. Kuvassa olen juuri valmistumassa ja saamassa opettajadiplomin opettajaltani Stephen Thomasilta. Joogaa voisin opettaa vaikka ilmaiseksi! :D
http://www.facebook.com/photo.php?pid=4608955&l=f384a492b9&id=610573207
perjantai 23. heinäkuuta 2010
Takaisin luontoon
Eilen oli huikea päivä. Foodit-sivuston kautta ilmoittautui porukka villiruokaa bongaamaan. Kokoonnuimme minun luonani, sillä täällä Itä-Vantaalla on huikeat metsät ja raakamaitotila, mutta paikka ei ole liian kaukana Helsingin keskustastakaan. Ensin siis haimme kullekin astiansa (kelle minkäkinlaisen) täyteen ravitsevaa raakamaitoa. Sitten suuntasimme lähimetsääni. Jo ensimmäisten askelien jälkeen satuimme mustikka-apajalle. Wau! Niitä popsittuamme ja kerättyämme hieman pusseihimme jatkoimme pidemmälle metsään. Tarkoituksena oli löytää pakurikääpiä, mutta niitä ei nyt löytynyt. Myös niitty, missä on kasvanut vaikka minkälaista kukkaa, oli harmiksemme niitetty. Tai lähinnä minun harmikseni. Muut keräilijät olivat rennolla asenteella ja tyytyväisiä jo mustikoihin. Mulla taas oli hölmösti agendana löytää jotain superia. Ja niinhän siinä sitten kävi, että en osannut täysin keskittyä nauttimaan mustikoista, kun odotin edessäpäin olevan jotain vielä parempaa. Tosi hölmöä. Tavallaan koin velvollisuudekseni, että jotain huippua täytyy löytyä, kun olen kutsunut ihmiset tänne "kauaksi". Voi ei, miten hölmö ja rajoittava ajatus!
Ehkä oli toisaalta hyvä, että niitty oli niitetty. Koin pettymyksen, mutta sen jälkeen en enää odottanut tai pikemminkin vaatinut ihmeellisyyksiä. Osasin ottaa rennosti, elää hetkessä ja nauttia siitä, mitä eteen tuli. Siihen asti olin vain kiirehtinyt eteenpäin mielessäni huippuapajat. Mutta kuinkas sitten kävikään? Kun en enää asettanut odotuksia, oli todella hauskaa. Meillä oli kerrassaan mainio porukka. Yhdessä ihmettelimme luontokirjani kasveja ja tunnistimme niitä porukalla. Opin jopa pari uutta kasvia nokkosen ja voikukan lisäksi. Ja niinhän siinä sitten kävi, että jokainen meistä sai pussiinsa kivasti täytettä. Villiä ruokaa suoraan metsästä ilman lannoitteita. Ja mikä fiilis olikaan bongata kasveja yhdessä! Olipa luksusta tehdä tänä aamuna viher-kukka-smoothie eilen löytämistäni aarteista. :D
Myös kauneudenhoitoni on muuttunut todella paljon luonnollisemmaksi. Pesen kasvoni Lushin Angels on Bare Skin -puhdistussavella, kosteusvoiteena käytän joko kaakaovoita tai kylmäpuristettua luomukookosöljyä. Deodorantin asemaa hoitaa kookosöljy tai Monoi-öljy. Itse asiassa en juurikaan enää tarvitse deodoranttia, sillä hikeni ei enää haise. Saman efektin huomasin Thaimaassa joogakurssilla jo viikon jälkeen syötyäni vain puhdasta ruokaa. Nyt olen edelleen juonut aamuespressoni kahvin kera ja syönyt juustoa, joten puhdistautumisprosessi on kestänyt pitempään. Nykyisin meikkaan tosi harvoin. En millään haluaisi työntää mitään ylimääräistä naamaani. Se tuntuu ikävältä, enkä edes koe tarvitsevani sitä. Musta on tullut kunnon hihhuli, sillä olen mielestäni kauneimmillani luonnollisena ja puhtaana. ;) Etenkin ripisivärin laittaminen tuntuu todella vastenmieliseltä. Haluaisin pestä sen saman tien pois. No, ehkä kokeilen vielä Dr. Hauschkan ripsiväriä, sillä palatessani töihin voin laittaa hieman väriä naamaan - kunhan se on mahdollisimman puhdasta ja luonnonmukaista.
En ole enää pariin vuoteen värjännyt hiuksiani perinteisillä hiusväreillä. Ne ovat hirveitä myrkkyjä sekä omalla keholle että vesistöille. Muutaman kerran vuodessa laitan päähäni hennaa. En niinkään värin vuoksi vaan siksi, että henna kuorii mahtavasti päänahan ja hoitaa hiuksia. Etenkin, kun laittaa hennapuuron joukkoon teelusikallisen kookosöljyä. Sen kikan keksin tänään. Hiukseni ovat ruskeat luonnostaan, joten mahonginruskea henna vain syventää niiden omaa väriä. Kun päänahkani on taas kutissut jonkin aikaa, tein tänään hennahoidon. Ja a vot, nyt on taas päänahka kuorittu puhtaaksi, hiukset hoidettu ja ne ovat saaneet lempeästi takaisin oman värinsä kesäauringon vaalennettua ne. Hassua sinänsä, että nykyään pidän niin paljon hiusteni omasta väristä, kun nuorempana en voinut sietää sitä ja aloitin hiusten tehovärjäämisen 13-vuotiaana. Mutta oh well, takaisin luontoon tälläkin saralla. :D
Ja sitten tämän päivän paras uutinen. Amazonilta tilaamani 3 dvd:n joogaboksi saapui. Eniten odotin Seane Cornin dvd:tä. Hän opettaa sydänjooga tai joogaa sydämestä. Ei muuta kuin dvd pyörimään ja sydänjoogat kehiin. :D
Mukavaa päivää kaikille! Hey babe, take a walk on the wild side!
torstai 22. heinäkuuta 2010
Enkeleitä, onhan heitä
22.7.2010
Tässä lainaus Kirsi Rannon Deepthi-blogista. Tämä kanavoitu viesti selittää, mistä monet vaikeuteni johtuvat - ja antaa myös neuvoja, miten niistä pääsee yli. Toivottavasti tästä on iloa ja hyötyä muillekin!
Tässä lainaus Kirsi Rannon Deepthi-blogista. Tämä kanavoitu viesti selittää, mistä monet vaikeuteni johtuvat - ja antaa myös neuvoja, miten niistä pääsee yli. Toivottavasti tästä on iloa ja hyötyä muillekin!
YLIHERKKYYDESTÄ KORKEAAN HERKKYYTEEN
Kirjoittanut Gerrit Gielen (spiritlibrary.com)
Julkaistu 18.7.2010
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Tuleminen enkeliksi, joka olet
Monet ihmiset ovat yliherkkiä. He eivät voi sietää modernin yhteiskunnan melua, aggressiivisuutta ja kiireistä tahtia. Usein he kärsivät psykosomaattisista häiriöistä ja unettomuudesta. Se mitä toiset ihmiset pitävät itsestäänselvyytenä, esim. meneminen perhejuhlaan, on hyvin vastenmielistä puuhaa heille. Sen tekeminen mitä muut ihmiset pitävät normaalina, muuttuu usein katastrofiksi heille.
Lapsena he ovat usein väärinymmärrettyjä ja aliarvostettuja. Koska heidän on vaikea puolustautua ja koska he uneksivat helposti, kouluaika on rankkaa. Uran rakentaminen ja menestyminen yhteiskunnan standardien mukaisesti ei usein toimi heillä. He selviytyvät enemmän tai vähemmän yhteiskunnan reunamilla. Osallistuminen valtavirtatoimintaan koetan uuvuttavaksi ja kuluttavaksi. Kaiken tämän vuoksi heidän kuvansa itsestä ei ole kovin positiivinen, he tuntevat usein epävarmuutta ja huonommuutta. Heidän ajatuksensa ovat synkkiä ja usein toistuvat loputtomasti.
Tietysti tämä kuva on vähän karikatyyri. Kuitenkin monet ihmiset tunnistavat (osittain) itsensä siitä. Keskitytäänpä nyt joihinkin yliherkkien ihmisten positiivisiin puoliin. He arvostavat rauhaa ja hiljaisuutta ja kaipaavat elämistä harmoniassa kanssaihmistensä kanssa. He ovat herkkiä kauneudelle, erityisesti luonnon kauneudelle. He ovat hyvin empaattisia ja avoimia henkisyydelle. Heillä on rikas mielikuvitus. Heidän omaksi yllätyksekseen ihmiset jotka ovat vaikeuksissa, tulevat luonnostaan heidän luokseen saamaan opastusta.
Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Vastaus on, että he eivät ole vain yliherkkiä, vaan he ovat "korkeasti" herkkiä. Itse asiassa he ovat enkeleitä valepuvussa.
Mitä on korkea herkkyys?
Jokainen elävä olento lähettää tiettyä värähtelyä tai auraa: kukat, aurinko, ihmiset, eläimet, kasvit ja myös ihmisyhteisön laajemmin. Olette korkeasti herkkä, silloin kun värähtelynne, auranne on hienojakoisempi ja herkempi kuin ihmisyhteisön värähtely.
Kuvitelkaa säteilevän, kauniin enkelin laskeutuvan taivaasta syntyäkseen ihmiskehoon modernissa metropolissa. Enkelille on vaikeaa selviytyä ympäröivän maailman melusta, kaaoksesta ja rumuudesta. Missä on luonnon seesteisyys ja kauneus, missä ovat kukat? Missä on syvä sisäinen tietämys, tunne ykseydestä kosmoksen kanssa? Enkeli tuntee musertuvansa ja olevansa vieras. Maailma ympärillä ei hoivaa tai tunnista häntä. Enkeli alkaa ajatella, että hänessä on jotain vikaa, ja hänestä tulee surullinen ja masentunut. Kun hän ei tunne olevansa kotonaan täällä, hän vetäytyy ja kaipaa hämärästi toista todellisuutta. Ihmiset ympärillä pitävät häntä uneksijana, joka ei halua kohdata elämän tosiasioita. Enkelin valo himmenee. Siinä missä hän oli korkeasti herkkä aluksi, hänestä on nyt tullut yliherkkä.
Saatatte miettiä, miksi tämä enkeli inkarnoitui maan päälle.
Monia enkeleitä on inkarnoituneena maan päällä ja jokaisella enkelillä on oma motiivinsa olla täällä. On kuitenkin yksi yleinen motiivi: auttaa maapalloa. Kaikkien näiden enkelien läsnäolon kautta ihmisyhteiskunta kokonaisuutena saa valoa ja herkkyyttä. Enkeliolemus kohottaa maailman värähtelyä. Tätä tapahtuu erityisesti, silloin kun enkelit muistavat, keitä he ovat, ja kun heidän itseluottamuksensa palaa. Silloin heidän valonsa todella loistaa.
Kuvittele nyt, että olet sellainen enkeli. Mitä voit tehdä säteilläksesi taas, muuntaaksesi yliherkkyytesi korkeaksi herkkyydeksi?
Askel 1: Käsitä, että olet enkeli
Käsitä, että olet enkeli, äläkä pelkää näyttää sitä. Usko omaan valoosi, luoviin kykyihisi ja voita pelko näyttää itsesi. Tämä on ensimmäinen askel.
Miten teet tämän? On tärkeää yhdistyä henkisyyteen, nähdä maailma henkisestä näkökulmasta ja muistaa se rakkauden ja valon ajaton ulottuvuus, mistä olet peräisin ja mihin kuulut. Olet aina ollut kosketuksessa tähän hienovaraiseen eetteritodellisuuteen. Tee nyt uusi hyppy ja todella usko sen olevan olemassa. Sillä hetkellä kun yhdistyt sen kanssa, pääset myös kosketukseen oman sisäisen ytimesi kanssa ja alat käsittää, kuka todella olet. Muistat, että tietoisuutesi on ikuinen ja että se on valon ja luovuuden suurenmoinen lähde.
Hetkellä jolloin tunnet osan tästä toisesta ulottuvuudesta, mikä on todellinen kotisi, tuomitseminen jonka ihmisyhteiskunta tekee sinulle, tulee pienemmäksi taakaksi. Käsität, että olemisesi täällä on vain väliaikaista ja että tämä hektinen ja kaoottinen yhteiskunta häviää yhtenä päivänä ja tekee tilaa rauhallisemmalle, harmonisemmalle ja onnellisemmalle yhteiskunnalle. Se mitä tämä ajankohtainen yhteiskunta ajattelee sinusta ja odottaa sinulta, ei ole enää tärkeää. Tärkeämpää on, mitä olet täällä tekemässä ja miten aiot ilmentää valoasi tässä maailmassa.
Aistimalla todelliseen alkuperäsi, sytytät oman valosi. Valo on luovaa ja transformoivaa. Huomaat, että ympäristösi alkaa reagoida sinuun eri tavalla. Elämä virtaa helpommin ja ihmiset ottavat sinut vakavammin. Olet ottanut perustavanlaatuisen ensiaskeleen siirtymisessä yliherkkyydestä korkeaan herkkyyteen.
Askel 2: Tule tietoiseksi miespuolisesta energiastasi
Pystyt antamaan valoasi toisille todella, jos pysyt olemaan myös antamatta sitä. Jos et voi sanoa ihmisille "ei", sillä ei ole merkitystä, että sanot "kyllä". Rajojen asettamisen ja itsensä puolustamisen oppiminen on ratkaisevaa. Jos et tee tätä, energiasi virtaa pohjattomaan kaivoon ja tunnet jatkuvasti heikkoutta ja uupumusta.
Tämän estämiseksi sinun on päästävä kosketukseen miespuolisen energiasi kanssa. Monilla ihmisillä jotka ovat taipuvaisia henkisyyteen, on negatiivinen kuva miespuolisesta energiasta. Se liitetään väkivaltaan, sortamiseen ja aggressiivisuuteen eikä sitä pidetä henkisenä. Tämän negatiivisen miespuoliseen energiaan asennoitumisen tuloksena monet henkisesti suuntautuneet ja yliherkät ihmiset tuntevat voimattomuutta eivätkä pysty puolustamaan itseään.
Ratkaisuna on ymmärtää, ettei miespuolisessa energiassa ole mitään väärää sinänsä - tasapainottomuus mies- ja naispuolen välillä aiheuttaa ongelmia. Monet ihmiset heikentävät omaa vahvuuttaan pitämällä miespuolista energiaa alempiarvoisena. Tätä tapahtuu erityisesti herkillä naisilla. Erityisesti käytäessä läpi henkisen kasvun prosessia on erittäin tärkeää yhdistyä miespuoliseen energiaansa.
Heti kun otat askeleen 1 ja tulet tietoisemmaksi siitä, kuka todellisuudessa olet, erotat itsesi energeettisesti ympäristöstä. Valosi huomataan. Tämä vetää luoksesi energiaiilimatoja, kuten niitä kutsun. Nämä ovat ihmisiä tai muita yksikköjä - esim. järjestö jossa toimit - jotka ruokkivat itseään energiallasi. Ne vievät sinulta energiaa antamatta mitään takaisin. Jos et pysty suojelemaan itseäsi sellaisessa ympäristössä, jäät jumiin.
Tässä kohtaa sinun on käytettävä miespuolista energiaasi. Syleile miesosaasi, sisäistä miestäsi ja luota häneen. Anna hänen ottaa kädessäsi miekan muoto, mikä katkaisee siteet sinun ja kaiken energiaasi vievän väliltä.
Yleinen sudenkuoppa miesenergiamiekan käyttämisessä tehokkaasti on näkemys tasavertaisuudesta. "Olemme kaikki tasavertaisia ja siksi minun ei pitäisi erottaa itseäni muista, vaan minun jakaa heidän kanssaan, mitä minulla on." Tasavertaisuusajatus on hyvä tiettyyn pisteeseen saakka. Sielutasolla olemme tasavertaisia. Ilmentämistasolla emme kuitenkaan ole. Jotkut ihmiset ovat kykenevämpiä kuin toiset antamaan sisäisen valonsa loistaa lävitseen. Tunnustamatta tätä annamme energiaiilimadoille vapaat kädet. Erityisesti ihmisten jotka säteilevät paljon valoa ja joilla on paljon annettavaa, pitäisi suojella itseään. Ole tietoinen, kenelle tai mille annat energiaasi. Kaikki eivät ole valmiita vastaanottamaan, mitä sinulla on annettavana. Älä anna turmella kalleinta lahjaasi ihmisten tai järjestöjen, jotka eivät sovi yhteen värähtelysi kanssa. Käytä miespuolista energiaasi tähän tarkoitukseen.
Askel 3: Käsitä, että Maaäiti on ystäväsi
Monet yliherkät ihmiset tuntevat vastustusta maan päällä elämistä kohtaan. Tämä vastustus johtuu osittain siitä, etteivät he tunne olevansa kotonaan modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnan energia ei sovi yhteen heidän omansa kanssa ja se tuntuu heistä vieraalta. He haluavat lähteä, he muistavat alitajuisesti henkisen perintönsä ja kaipaavat taas kotiin. He haluavat palata taivaallisten ulottuvuuksien rauhaan ja harmoniaan, millä on niin terävä kontrasti nykypäivän ihmisyhteiskunnan melulle, pelolle, aggressiivisuudelle ja anonymiteetille.
Tämän maanpäällisen elämän vastustamissyyn lisäksi herkillä ihmisillä on myös intuitio siitä, mitä tapahtui heidän menneissä elämissään maan päällä. Usein he kantavat sisällään muistoja sodasta, vainoamisesta ja muusta aggressiivisuudesta. He muistavat yrittäneensä olla hyviä ja tehdä hyvää maan päällä ja heidät on väkivalloin torjuttu sen vuoksi.
Tällä olemisen vastustamisen voittamiseksi on tärkeää erottaa ihmisyhteiskunnan ja itse maan energia toisistaan. Tämän tekemiseksi etsi jokin kaunis paikka luonnosta. Mene sinne hiljaisena päivänä. Tunne energia siellä - seesteisyys ja rauha. Avaa sydämesi tälle paikalle luonnossa ja tunne kaikki läsnä olevat energiat. Sinun lisäksesi siellä on luonnonhenkiä, kuten keijuja ja haltioita, jotka työskentelevät läheisessä yhteistyössä maan kanssa. Tunne nyt itse maa. Tämä on se maa, mitä varten tuli, maa joka kurkottaa sinua kohti ja haluaa tukea. Avaa sydämesi sen energialle ja rakkaudelle.
Astumalla tähän yhteyteen maan kanssa, pystyt todella ottamaan paikkasi ja loistamaan valoasi tässä maailmassa. Pystyt muuttamaan maailmaa ja tekemään siitä kauniimman. Maan päällä on sinulle paikka, jossa tunnet olevasi kotona. Tästä paikasta tulee sinulle valomajakka, joka transformoi maailmaa ympärilläsi.
Yliherkät ihmiset piiloutuvat maailmalta. Korkeasti herkät ihmiset säteilevät valoaan vapaasti siihen.
Askel 4: Käytä naispuolista energiaasi vieläkin herkemmäksi tulemiseen
Naispuolinen energiasi voi tehdä eron jonkun pelkäämisen ja rakastamisen välillä. Se mahdollistaa sinulle katsomisen jonkun käyttämän naamion taakse ja haavoittuvuuden näkemisen. Sydämessä olemme kaikki hyviä. Jumala on jokaisen sydämessä. Voit käyttää naispuolista energiaa sisälläsi tullaksesi vieläkin herkemmäksi ja käyttääksesi empatiaa, jotta ymmärrät todella, millaista on olla toisen ihmisen housuissa. Toisen ymmärtäminen sisältä voi auttaa sinua laittamaan perspektiiviin hänen loukkaavan huomautuksensa tai käytöksensä. Se voi auttaa sinua päästämään siitä irti.
Tämä tulee mahdolliseksi, kun miesenergia sisällä on riittävän voimakasta suojelemaan naispuoltasi. Silloin kun toisen sanominen loukkaa, meitä eivät usein loukkaa itse sanat, vaan oma yliherkkä tulkintamme noista sanoista. Usein ihmiset eivät ole meidän "perässämme", vaan enemmänkin he livauttavat suustaan jotain, mitä ei ole tarkoitettu henkilökohtaisesti meille. Miesenergiasi voi auttaa sinua olemaan ottamatta näitä asioita henkilökohtaisesti. Naisenergiasi auttaa sinua tuntemaan, mitä tuossa ihmisessä oikeasti tapahtuu. Käyttämällä herkkyyden naispuolista lahjaa näemme paljon valoa tässä pimeässä maailmassa ympärillämme. Tulemalla vieläkin herkemmäksi otamme askeleen kohti kanssaihmisten sydäntä, mikä on usein lämpimämpi ja kirkkaampi kuin ajattelimme. Kun panemme merkille valon toisen sydämessä, tämä valo palaa voimakkaammin.
Vieläkin herkemmäksi tuleminen toimii kahteen suuntaan: et ainoastaan saa syvempää tunnetta, kuka toinen henkilö on, vaan hänkin saa tuntea sinut paremmin. Hän tuntee jotain herkkää, lämmintä ja kaunista sinussa, mitä hän ei ole aiemmin huomannut. Kun tunnistat toisen ihmisen, hän tunnistaa sinut. Näin alat tuntea olevasi kotona maan päällä.
Enkelinä oleminen on tasapainossa olemista
Jokainen ihminen antaa ja vastaanottaa. Pysyäksemme henkisesti ja fyysisesti terveenä meidän täytyy olla tasapainossa ympäristömme kanssa. Antamisen ja vastaanottamisen virran on oltava tasapainossa. Sillä hetkellä kun säteilemme enemmän valoamme, siirrymme yliherkkyydestä korkeaan herkkyyteen ja tulemme enkeliksi, mikä olemme, antamisvirta lisääntyy. Huoumme luovaa ja kaunista valoa ja jaamme sitä ympäristömme kanssa, usein tietämättä sitä. Energia mitä laitamme maailmaan, haluaa tulla takaisin luoksemme (fyysisen) yltäkylläisyyden muodossa.
Tämä aiheuttaa ongelmia monissa herkissä ihmisissä. Yliherkät ihmiset eivät usein usko, että elämä voi olla kaunista, rikasta ja yltäkylläistä heille. He tuntevat, ettei se ole oikein, etteivät he ole sen arvoisia ja näin he tukkivat sen saamisvirran, joka haluaa tulla heille. Uskonnolliset perinteet jotka opettavat, että on parempi antaa kuin vastaanottaa tai että on synti nauttia olostaan, tukee tätä ajatuslinjaa. Pelko ja epäilys pitää poissa luontaisen yltäkylläisyyden, joka haluaa tulla luokse.
Ole tarkkana tässä. Tarkista, oletko todella avoin sille, mitä universumi haluaisi antaa sinulle, kaikelle rakkaudelle mitä sinua varten on. Niin kauan kuin et sano "kyllä" sille, mitä universumi haluaa lähettää sinulle, et ole todella sanonut "kyllä" itsellesi. Sano kuuluva ja rakastava "kyllä" itsellesi, koko itsellesi. Vastaanottamisvirran hyväksymisestä elämääsi tulee sitten luontaista.
-----------
Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.
Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 ja www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.
Lähettänyt KIRSI RANTO klo 19.06 0 kommenttia Linkit tähän tekstiin
Tunnisteet: kanavointi
keskiviikko 21. heinäkuuta 2010
FEELING GOOD - mussikin parantava voima
HOLA!
Elämä on aivan ihmeellistä. Ja musiikilla on ihmeellinen voima. Olen rakastanut musiikkia lapsesta saakka, todennäköisesti syntymästäni lähtien. Olen itsekin soittanut pianoa ja vähän kitaraa sekä laulanut. Kuuntelen kausittain musiikkia laidasta laitaan. Uppoaa niin klassinen, pop, rock, reaggae, singer-songwriter kuin leffamusiikki. Oikeastaan mikä tahansa, kunhan se on hyvin tehty. Silti kestosuosikkini vuodesta -99 lähtien on ollut brittiläinen Muse. Repesin totaalisesti, kun MTV:n ruotsalainen juontaja (itsekin musiikintekijä) Lars Beckung kommentoi bändin videota uutta musiikkia esitelleessä ohjelmassa: "I saw them playing live a few nights ago. He has an amazingly big voice... considering he's about the size of an apple!" UUAA! Mielenkiintoni heräsi välittömästi omenan kokoista tyyppiä kohtaan. Ja niin alkoi kaunis rakkaustarina... ;) Tuolloin näkemäni biisi oli siis Muscle Museum.
Olen nyt nähnyt Musen livenä neljästi. Ekan kerran Tavastialla -99, kun bändi oli lähes tuntematon. Mutta kaikki kolme (laulaja-kitaristi Matt Bellamy, rumpali Dominic Howard ja basisti Chris W.) soittivat instrumenttejaan niin hyvin, että meinasi järki lähteä. Ja todella, omenan kokoinen Matt sinkoili pitkin lavaa ja lauloi itseään puolta isommat tyypit suohon. Sen jälkeen olen nähnyt bändin vielä kolmesti (viimeisimpänä vaan ei suinkaan vähäisimpänä toissapäivänä Kaisaniemen puistossa). Ja kyllä taas lähti. Ylitin itseni ja lauloin koko keikan ajan mukana sydämeni kyllyydestä. Ihan mieletön keikka ja mieletön fiilis. Olen edelleen täpinöissäni. :D
Ja entäs sitten se ääniala! Huh huh! Eihän tuollaista ole olemassakaan. Superkorkea tenori - and then some. Olin itse lapsena koloratuurisopraano (eli siis Yön kuningattaren aaria Mozartin Taikahuilusta oli mun kauraa), mutta nyt aikuisena ei voi kuin ihmetellä, miten jostain MIEHESTÄ voi lähteä tuollainen ääni. Knights of Cydonia on jo epätodellinen, out of this world.
Ehkä kaikkien aikojen suosikkibiisini Muselta on Plug in Baby. Potkii kuin potkumoottori. Ja livenä meinaa taas lähteä järki. Joogaopettajakoulutuksessa biisi sai vielä uuden merkityksen. Juttelin kanadalaisen kurssikaverini kanssa. Hän kertoi, että olessaan surullinen, väsynyt, yksinäinen tai masentunut hän muistaa, että kaikki mitä tarvitsemme, on jo ulottuvillamme. Universumi on täynnä rakkautta ja antaa meille sen, mitä tarvitsemme. Meillä on vain taipumus unohtaa tämä. Mutta jos totuus pääsee unohtumaan, silloin pitää vain kytkeä itsensä takaisin universumin rakkauteen. PLUG IN BABY! <3 class="BLOGGER-object-element tr_noresize tr_placeholder" data-original-id="BLOGGER_object_3" id="BLOGGER_object_3" img="" src="//img2.blogblog.com/img/video_object.png" style="background-color: #b2b2b2; height: 385px; width: 480px;">
No, taidan lopettaa hehkutuksen tältä erää. Mutta olen äärettömän kiitollinen upeasta keikasta ja hyvistä fiiliksistä, joissa olen edelleen. Voisin sanoa, että olen edelleen feeling good ja plugged in. :) Olenkin sanonut usein: "to me, Matt Bellamy is a god!" Jouduin tästä jopa vaikeuksiin, sillä edellinen poikaystäväni oli todella mustasukkainen Mattiin kohdistamalleni ihailulle. Hänen mielestään tyyppi näyttää ihan hiireltä. Ei sillä ole mitään väliä. Silti Matt soittaa kuin piru ja laulaa kuin enkeli. Matt the Mouse singing... :D
Ja päätteeksi vielä suosikkipätkäni. Jos on kiukkuinen olo, tämä pätkä saa kyllä aina nauramaan. Ei hyvää päivää. Ja huh huh, mitä stooria Matt selitää Kanadan entisestä ulkoministeristä Paul Hellyeristä. HOH! Katsokaa ja naurakaa Mattin mukana! Laugh the day away! Aika paha tuo Dominicin Slipknot-parodia. "Sit the f*** down! What are you f***ing gonna say? F***ing idiot! F***!" LOL! :D
maanantai 19. heinäkuuta 2010
Elämä on ihanaa, kun se oikein oivaltaa!
No niin. Ensimmäisen elämänmuutosviikon aikana on tapahtunut jo vaikka mitä, ja aivan mielettömän ihania asioita. Valtavaa! Ulkoisesti ei ole tapahtunut mitään (tai no muutamia ostoksia), mutta sisäisesti sitäkin enemmän. Minne tää matka mut viekään? Ja vaikka ei veisi minnekään, olen onnellinen juuri näin. Illalla en malttaisi mennä nukkumaan, ja aamulla pomppaan pirteänä ylös täynnä intoa. Mitä kaikkea kivaa tänään onkaan tarjolla? Näin innostunut en ole ollut kuin joskus lapsena ja uudestaan abivuonna (ystäväni tietätävät, että vuosi -92 oli suhteellisen legendaarinen mun elämässä). ;)
Tässä lyhyt tiivistys ekasta viikosta.
Olen syönyt pääsääntöisesti raakaa ravintoa. Vain aamupala on ollut kypsennettyä: leipää, luomukirnuvoita, luomujuustoa, reilun kaupan espressoa luomumaidon, luomukanelin ja kookosöljyn tai kaakaovoin kera. Olen idättänyt mungpavun ituja ja kuopinut omaa kasvimaatani. Retiiseissä ja porkkanoissa on jo pienet lehdet. Lisäksi kylvin erilaisia salaatteja ja puna-apilaa. Mansikat ei näytä tuottavan marjojan ruukuissa, mutta tomaateissa sen sijaan on vihreät jättiläisraakileet. Olen juonut vihersmoothien joka päivä, usein oman pihan nokkosista. Reseptit kaipaavat vielä hiomista, eivät ole olleet ihan bueno. Ruokailuun olen tyytyväinen, ja olo on pirteä.
Olen löytänyt superinnostavia blogeja netistä. Ehdoton suosikkini on Matti Rajakylän On a Hippie Trail. Tyyppi kirjoittaa asiaa! Uskomatonta, miten jokainen postaus voi kolahtaa. Lisäksi olen löytänyt Foodit-sivuston. Todella kattava saitti, ja innostavia keskusteluja. Parin tyypin kanssa ollaan jopa sovittu treffit torstaille: lähdetään tutkailemaan, mitä villiyrttejä mun lähimaastosta löytyy ja löytyisikö täältä luonnonlähdettä. Jei! Olen intoa täynnä!
Hankin pitkään himoitsemani masaikengät eli MBT-kengät. Hietsun kirpparilla naapuripöydän mies vinkkasi, että ne ovat Stockalla 40%. No, vain valikoimasta poistuneet mallit olivat alennuksessa, ja mun silmä tietenkin kiinnittyi kauniisiin kahvinväriisiin kenkiin. Hinta 259 euroa. Ei voi mitään. Lomarahatkin tulivat just sopivasti, että nyt ei sit nuukailla ja kitistä. Ja oh my, masaikengät ovat ihanat! Laitan niistä (kin) myöhemmin kuvan. Olo on kuin leijuisi tai lähes lentäisi. Ja ryhti kohenee automaattisesti, niillä ei vaan voi kävellä huonossa ryhdissä. Kävely on nautinto, mutta huomaan sen myös venyttävän kehoani oikeaan asentoon ja tehostavan tukilihasten käyttöä. I love it! Kuten joogakoulutuksessa väsäämämme värssy kuuluu (sävel Love Is All Around Me): "I feel it in my psoas, I feel it in my groins." ;)
Vihdoin menin myös opiskelemaan TM-meditaation. Olen aina ajatellut, että hinta on suht kova (780 euroa). No mutta siihen sai tehtyä maksusuunnitelman, maksan sen neljässä erässä. Ja voiko panostusta omaan hyvään oloon mitata rahassa? Jos ja kun opin oikeasti vähentämään stressiäni töissä ja rentoutumaan sekä vapauttamaan koko potentiaalini, sille ei oikeasti ole hintaa. Vaikka olen suhtaunut hieman skeptisesti siihen, että TM-tekniikka on niin äärimmäisen yksinkertainen, se oikeasti toimii! Olen nukkunut paremmin kuin aikoihin (en vain ole malttanut nukkua tarpeeksi pitkään, kun ollut erilaisia hoidettavia asioita). Lisäksi eilen huomasin kertakaikkiaan hämmästyttävän asian. Meditoin bussissa, ja avattuani silmät näin todella selvästi. Suorastaan hätkähdin, kun näin jalkakäytävällä kävelevien ihmisten kasvot ja vaatteiden värit niin kirkkaina. Lisäksi silmäni kohdistuivat samaan kohtaan luontevasti, pinnistelemättä. Mulla on siis piilokarsastusta, ja yleensä jouduin vähän jännittämään vasenta silmää, että silmät kohdistuisivat samaan kohtaan. Eilen ne siis kohdistuivat samaan kohtaan yhtään pinnistelemättä. Mieletöntä! Harmi vain, että vaikutus kesti noin tunnin. Mutta eiköhän se siitä pitene kerta kerralta. ;)
Tälläisia kokemuksia ekalta viikolta. Ei lainkaan hassumpaa!
Tässä lyhyt tiivistys ekasta viikosta.
Olen syönyt pääsääntöisesti raakaa ravintoa. Vain aamupala on ollut kypsennettyä: leipää, luomukirnuvoita, luomujuustoa, reilun kaupan espressoa luomumaidon, luomukanelin ja kookosöljyn tai kaakaovoin kera. Olen idättänyt mungpavun ituja ja kuopinut omaa kasvimaatani. Retiiseissä ja porkkanoissa on jo pienet lehdet. Lisäksi kylvin erilaisia salaatteja ja puna-apilaa. Mansikat ei näytä tuottavan marjojan ruukuissa, mutta tomaateissa sen sijaan on vihreät jättiläisraakileet. Olen juonut vihersmoothien joka päivä, usein oman pihan nokkosista. Reseptit kaipaavat vielä hiomista, eivät ole olleet ihan bueno. Ruokailuun olen tyytyväinen, ja olo on pirteä.
Olen löytänyt superinnostavia blogeja netistä. Ehdoton suosikkini on Matti Rajakylän On a Hippie Trail. Tyyppi kirjoittaa asiaa! Uskomatonta, miten jokainen postaus voi kolahtaa. Lisäksi olen löytänyt Foodit-sivuston. Todella kattava saitti, ja innostavia keskusteluja. Parin tyypin kanssa ollaan jopa sovittu treffit torstaille: lähdetään tutkailemaan, mitä villiyrttejä mun lähimaastosta löytyy ja löytyisikö täältä luonnonlähdettä. Jei! Olen intoa täynnä!
Hankin pitkään himoitsemani masaikengät eli MBT-kengät. Hietsun kirpparilla naapuripöydän mies vinkkasi, että ne ovat Stockalla 40%. No, vain valikoimasta poistuneet mallit olivat alennuksessa, ja mun silmä tietenkin kiinnittyi kauniisiin kahvinväriisiin kenkiin. Hinta 259 euroa. Ei voi mitään. Lomarahatkin tulivat just sopivasti, että nyt ei sit nuukailla ja kitistä. Ja oh my, masaikengät ovat ihanat! Laitan niistä (kin) myöhemmin kuvan. Olo on kuin leijuisi tai lähes lentäisi. Ja ryhti kohenee automaattisesti, niillä ei vaan voi kävellä huonossa ryhdissä. Kävely on nautinto, mutta huomaan sen myös venyttävän kehoani oikeaan asentoon ja tehostavan tukilihasten käyttöä. I love it! Kuten joogakoulutuksessa väsäämämme värssy kuuluu (sävel Love Is All Around Me): "I feel it in my psoas, I feel it in my groins." ;)
Vihdoin menin myös opiskelemaan TM-meditaation. Olen aina ajatellut, että hinta on suht kova (780 euroa). No mutta siihen sai tehtyä maksusuunnitelman, maksan sen neljässä erässä. Ja voiko panostusta omaan hyvään oloon mitata rahassa? Jos ja kun opin oikeasti vähentämään stressiäni töissä ja rentoutumaan sekä vapauttamaan koko potentiaalini, sille ei oikeasti ole hintaa. Vaikka olen suhtaunut hieman skeptisesti siihen, että TM-tekniikka on niin äärimmäisen yksinkertainen, se oikeasti toimii! Olen nukkunut paremmin kuin aikoihin (en vain ole malttanut nukkua tarpeeksi pitkään, kun ollut erilaisia hoidettavia asioita). Lisäksi eilen huomasin kertakaikkiaan hämmästyttävän asian. Meditoin bussissa, ja avattuani silmät näin todella selvästi. Suorastaan hätkähdin, kun näin jalkakäytävällä kävelevien ihmisten kasvot ja vaatteiden värit niin kirkkaina. Lisäksi silmäni kohdistuivat samaan kohtaan luontevasti, pinnistelemättä. Mulla on siis piilokarsastusta, ja yleensä jouduin vähän jännittämään vasenta silmää, että silmät kohdistuisivat samaan kohtaan. Eilen ne siis kohdistuivat samaan kohtaan yhtään pinnistelemättä. Mieletöntä! Harmi vain, että vaikutus kesti noin tunnin. Mutta eiköhän se siitä pitene kerta kerralta. ;)
Tälläisia kokemuksia ekalta viikolta. Ei lainkaan hassumpaa!
sunnuntai 18. heinäkuuta 2010
Vuosi 2012
Tässä Diana Cooperin tekstiä lähestyvästä vuodesta 2012 ja sen merkityksestä. Ehkä jonain sadepäivänä käännän tämän vielä suomen kielelle, mutta toistaiseksi saa olla alkuperäiskielellä.
In addition three planets are configured to interact at the 2012 solstice. Neptune, which represents higher spirituality, Pluto transformation and Uranus change. As the energies they represent work together, it will cause a massive impact on the consciousness of the planet. This offers a potential for a huge shift in consciousness. Of course, such high energies can equally be used for bad if used unwisely, which is why everyone is called on to heal their emotions and thoughts now and use this great opportunity to change the planet. Individually and collectively there has never been such an opportunity for spiritual growth.
What can I do to bring about the changes for 2012?
Bring your own life into peace and harmony. Your energy will then automatically lift the vibrations of everyone with whom you come into contact.
Recognise that everyone is equal and treat them as such.
Honour all the forms of life on the planet from rocks, insects and plants to animals and humans.
Give no energy to fear, darkness and mass hysteria. Instead focus on the good, the wise and great, so that it expands.
Visualise everyone throughout the world holding hands in peace.
If enough individuals do these things, the consciousness of all must inevitably rise.
Why is 2012 so important?
2012 marks the end of a 26,000 year astrological period as recognized by the Mayans, Incas, Aztecs, Maoris and most of the ancient cultures. December 2012 is also the final end of the experiment of Atlantis. This took 10,000 years to set up, lasted for 240,000 years and is taking 10,000 years to tie up all the loose ends, so the 260,000 year experiment ends on 21.12.2012.
Then we start a double transformational shift as the planet and all on her, including humans, rapidly move towards ascension. This is the greatest opportunity for spiritual growth that there has ever been in the entire history of the planet and beings from all over the Universes are watching in awe at what is happening on Earth.
What will happen energetically in 2012?
There are two cosmic moments occurring, one at 11.11 on 11th November 2011 and the second at 11.11 on 21st December 2012. These are instants of total silence throughout the Universe when the portals of heaven open pouring in new divine energy – and unimaginable things can happen. Vast numbers of people will awaken psychically and spiritually.
The twelve spiritual chakras of the planet will open and this will profoundly affect everyone. There is a full explanation of these including a map of their whereabouts in 2012 and Beyond. The Olympic Games in London, the spiritual Earth Star Chakra of Earth will bring great light enabling this process to start.
33 cosmic portals are starting to open throughout the planet. Each of these brings in the 12 rays plus the Silver Ray of the Divine Feminine as well as the Christ Light. Each of these is described in 2012 and Beyond and there is a map of their locations and their influence. The opening of these portals will allow the wisdom of ancient cultures to return to our consciousness.
Another of the original crystal skulls from Atlantis will be revealed bringing forward the cosmic knowledge of Thoth.
2012 marks the end of a 26,000 year astrological period as recognized by the Mayans, Incas, Aztecs, Maoris and most of the ancient cultures. December 2012 is also the final end of the experiment of Atlantis. This took 10,000 years to set up, lasted for 240,000 years and is taking 10,000 years to tie up all the loose ends, so the 260,000 year experiment ends on 21.12.2012.
Then we start a double transformational shift as the planet and all on her, including humans, rapidly move towards ascension. This is the greatest opportunity for spiritual growth that there has ever been in the entire history of the planet and beings from all over the Universes are watching in awe at what is happening on Earth.
What will happen energetically in 2012?
There are two cosmic moments occurring, one at 11.11 on 11th November 2011 and the second at 11.11 on 21st December 2012. These are instants of total silence throughout the Universe when the portals of heaven open pouring in new divine energy – and unimaginable things can happen. Vast numbers of people will awaken psychically and spiritually.
The twelve spiritual chakras of the planet will open and this will profoundly affect everyone. There is a full explanation of these including a map of their whereabouts in 2012 and Beyond. The Olympic Games in London, the spiritual Earth Star Chakra of Earth will bring great light enabling this process to start.
33 cosmic portals are starting to open throughout the planet. Each of these brings in the 12 rays plus the Silver Ray of the Divine Feminine as well as the Christ Light. Each of these is described in 2012 and Beyond and there is a map of their locations and their influence. The opening of these portals will allow the wisdom of ancient cultures to return to our consciousness.
Another of the original crystal skulls from Atlantis will be revealed bringing forward the cosmic knowledge of Thoth.
For more information
Book: 2012 and Beyond
Book: 2012 and Beyond
In addition three planets are configured to interact at the 2012 solstice. Neptune, which represents higher spirituality, Pluto transformation and Uranus change. As the energies they represent work together, it will cause a massive impact on the consciousness of the planet. This offers a potential for a huge shift in consciousness. Of course, such high energies can equally be used for bad if used unwisely, which is why everyone is called on to heal their emotions and thoughts now and use this great opportunity to change the planet. Individually and collectively there has never been such an opportunity for spiritual growth.
What can I do to bring about the changes for 2012?
Bring your own life into peace and harmony. Your energy will then automatically lift the vibrations of everyone with whom you come into contact.
Recognise that everyone is equal and treat them as such.
Honour all the forms of life on the planet from rocks, insects and plants to animals and humans.
Give no energy to fear, darkness and mass hysteria. Instead focus on the good, the wise and great, so that it expands.
Visualise everyone throughout the world holding hands in peace.
If enough individuals do these things, the consciousness of all must inevitably rise.
Are there any crystals which will help me prepare for 2012?
In Discover Atlantis we explain about the crystals which have been provided and energised for the higher energy.
There are four which will help you to prepare of 2012. If you can carry them with you at all times, they will subtly work on your chakras.
Calcite (any colour) which will help to open your Stellar Gateway chakra.
Selenite which will work with your Soul Star.
Kyanite, which will help to re-align your mind and brain for the higher energy.
Haematite, which will help bring the divine energies into your blood stream, so that it spreads through you.
Is the energy rising already for 2012? If so is there spiritual intervention?
Yes, the consciousness of Earth has already risen in preparation for 2012. A number of things have been happening to prepare us all for a higher way of being, so that we can eventually bring back the energy of Heaven to Earth. This is a long slow process and will not happen overnight but Lady Gaia has decreed that Earth will become once more a fifth dimensional planet.
Pulses of light are being beamed to Earth at increasing intervals. Light contains spiritual knowledge and information.
Higher Angels of Light are flocking to Earth. Apart from a short period during the Renaissance, many were withdrawn.
Wise old souls are re-incarnating to help with the shift.
Indigo, rainbow, crystal children, the enlightened ones are incarnating.
Powerful energies that were withdrawn at the fall of Atlantis are being returned to us. These include Reiki, the Mahatma energy, the Violet Flame, the Gem Rays and others.
Special energy came in with the Harmonic Convergence and Harmonic Concordance.
The double Venus transit is starting to balance the masculine and feminine energy on Earth.
The dolphins are making their presence felt.
The Angels of Atlantis have returned to Earth to seek people to work with them to bring back the energy of Atlantis.
The Unicorns are appearing.
The twelve rays have anchored on Earth for the first time since the fall of Atlantis.
The planet is detoxing, throwing off negativity and stuck karma, through earthquakes, hurricanes, floods etc.
There are four which will help you to prepare of 2012. If you can carry them with you at all times, they will subtly work on your chakras.
Calcite (any colour) which will help to open your Stellar Gateway chakra.
Selenite which will work with your Soul Star.
Kyanite, which will help to re-align your mind and brain for the higher energy.
Haematite, which will help bring the divine energies into your blood stream, so that it spreads through you.
Is the energy rising already for 2012? If so is there spiritual intervention?
Yes, the consciousness of Earth has already risen in preparation for 2012. A number of things have been happening to prepare us all for a higher way of being, so that we can eventually bring back the energy of Heaven to Earth. This is a long slow process and will not happen overnight but Lady Gaia has decreed that Earth will become once more a fifth dimensional planet.
Pulses of light are being beamed to Earth at increasing intervals. Light contains spiritual knowledge and information.
Higher Angels of Light are flocking to Earth. Apart from a short period during the Renaissance, many were withdrawn.
Wise old souls are re-incarnating to help with the shift.
Indigo, rainbow, crystal children, the enlightened ones are incarnating.
Powerful energies that were withdrawn at the fall of Atlantis are being returned to us. These include Reiki, the Mahatma energy, the Violet Flame, the Gem Rays and others.
Special energy came in with the Harmonic Convergence and Harmonic Concordance.
The double Venus transit is starting to balance the masculine and feminine energy on Earth.
The dolphins are making their presence felt.
The Angels of Atlantis have returned to Earth to seek people to work with them to bring back the energy of Atlantis.
The Unicorns are appearing.
The twelve rays have anchored on Earth for the first time since the fall of Atlantis.
The planet is detoxing, throwing off negativity and stuck karma, through earthquakes, hurricanes, floods etc.
Mitä sinä haluat?
Tässä loistoartikkeli Hyvä Terveys -sivuilta.
MIELI
Uskalla toteuttaa haaveesi
Periaatteessa kaikki on kunnossa, mutta silti jokin hiertää. Oletko muiden toiveita täyttäessäsi unohtanut mitä itse haluat?
Viimeiset sanat eivät aina ole erityisen viisaita ja syvällisiä, mutta tässä tarinassa ovat.
Nuori nainen kertoi lounaspöydässä rakkaasta mummostaan, joka oli kuollut paria kuukautta aiemmin. Kuolinvuoteellaan mummo oli elämän ja sairauden väsyttämä, mutta hetkeksi hän piristyi. Hän nosti päänsä tyynyltä, katsoi vierellä olleita läheisiään ja totesi painokkaasti: Niin monta tuntia minäkin olen elämässäni turhaan siivonnut!
Nainen oli mummonsa sanoista vaikuttunut ja niin olimme me kuulijatkin. Kuinka hän osasikin kiteyttää yhteen lauseeseen sen, mikä niin monen elämässä hiertää. Mikä ihme pakottaa tarttumaan rättiin ja pullasutiin, kiillottamaan ja kitkemään, pätemään ja tekemään ylitöitä, vaikka mieli oikeasti palaisi jonnekin aivan muualle: lukemaan, matkustamaan, rauhallisia koti-iltoja viettämään, riippuliitämään tai kenties työpaikkaa tai alaa vaihtamaan?
Äidin ja isän haamutko ne siellä selän takana vaanivat vaatimassa? Sieltäkö nousee kalvava tunne siitä, että on jaksettava, pärjättävä, oltava kunnollinen? Moni kulkee elämänsä läpi miettien, mitähän muut mahtavat ajatella tai jatkuvasti peläten olevansa huonompi kuin muut. Niinkin voi elää, mutta vaarana on, että elämä lipuu ohi muiden toiveita toteuttaessa ilman, että se koskaan tuottaa itselle syvää tyydytystä.
Jos elämässä on periaatteessa kaikki kohdallaan, mutta silti tuntuu siltä, että jokin on vinossa ja tyytymättömyys kaihertaa, on aika tehdä asialle jotain. On aika lähteä etsimään omannäköistään elämää.
Mitä minä halusinkaan?
Psykologi Aini Jaari on pohtinut tasapainoisen elämän edellytyksiä kirjassaan Kylliksi itselleni. Hänen mukaansa hyvä elämä rakentuu itsearvostuksesta, omien arvojen noudattamisesta ja kyvystä luoda omannäköinen elämä.
Jos ihminen elää omannäköistään elämää omien arvojensa mukaisesti, hän on tyytyväinen oloonsa, kykenee nauttimaan elämästä eikä jatkuvasti haikaile toisenlaisen elämän perään.
Kyky omien tarpeiden tunnistamiseen voi kuitenkin kadota vuosien varrella, jos elämässä on liikaa pakkoja ja se täyttyy pelkästään muiden tarpeiden tyydyttämisestä. Psykologi Teija Jokipiin mukaan monen ihmisen epämääräisen tyytymättömyyden takana on uskalluksen puute.
– Itsensä näköisen elämän rakentaminen vaatii rohkeutta ja riittävää kypsyyttä, jotta uskaltaa toimia eri tavoin kuin muut. Jos tämä uskallus puuttuu, ihminen jää helposti toteuttamaan toisten toiveita – todellisia tai kuviteltuja – ja huomaa jossain vaiheessa olevansa syvästi tyytymätön omaan elämäänsä.
Tällainen ihminen ei välttämättä osaa vastata, jos häneltä kysyy, mitä hän oikein haluaa. Omat tarpeet ovat olleet sivussa niin pitkään, että lopulta ne tuntuvat jääneen loukkuun kaiken muun alle.
Aivan ensiksi on siis kysyttävä itseltään: Mitä minä halusinkaan? Millaista elämää tahtoisin elää? Tiedänkö enää, mistä nautin ja mikä tuntuu hyvältä? Nämä ovat erityisesti keski-ikäisen kysymyksiä, sillä keski-ikään kuuluvat uudistuminen, luovuus ja toimeliaisuus.
Psykologisen elämänkaariteorian mukaan jokaiseen ikävaiheeseen kuuluu oma kehitystehtävänsä. Vauvana rakennetaan perusluottamusta, lapsena opetellaan itseluottamusta, aloitekykyä ja pystyvyyttä. Murrosiän tehtävänä on identiteetin ja minäkuvan rakentaminen. Varhaisessa aikuisuudessa luodaan ihmissuhteita, läheisyyttä ja intimiteettiä ja keski-iässä on uudistumisen aika. Vanhuudessa etsitään eheyttä.
Vahvista voimavarojasi
Muutos alkaa siitä, että päättää satsata hyvinvointiinsa. Psykiatri Maria Vuorilehto kehottaa tekemään itsensä kanssa sopimuksen: tee joka päivä joku mukava asia, sellainen, josta on sinulle iloa, vaikka se ei olisikaan muita ihmisiä hyödyttävää tai ehdottoman tarpeellista.
Mieti jo etukäteen, miten palkitset itsesi, jos olet saanut noudatettua sopimustasi vaikkapa viitenä päivänä seitsemästä. Kun jonkin aikaa sitoudut sopimukseen, voit huomata, että mielialasi paranee.
– Vaikka et voisikaan päättämällä muuttaa suoraa tunnetilaasi, voit muuttaa toimintaasi, joka sitten muuttaa tunteitasi, Vuorilehto jatkaa.
Ajattelu, tunteet ja toiminta ovat jatkuvasti kytköksissä toisiinsa. Kun oppii, miten ajatukset ja oma toiminta vaikuttavat tunteisiin, tulee tietoiseksi mielialojensa vaihtelusta. Itsehavainnoinnin avulla voi muuttaa toimintaansa ja tapaansa ajatella sellaisiksi, että ne edesauttavat hyvinvointia. Tämä vaatii sitoutumista ja harjoittelua.
– Pysyvän hyvinvoinnin kannalta voi olla tärkeämpää, että tavallisessa arjessa on pieniä toistuvia mukavia tekemisiä ja hyviä asioita kuin ainutkertaisia kaukomatkoja tai extreme-elämyksiä.
Ihminen selviää rutiineista, vastoinkäymistä ja elämänmuutoksista tasapainoisemmin, jos vastapainona on riittävän usein pieniä ilon aiheita.
Pidä kiinni lomista
Työ on useimmille suomalaisille vankka kivijalka elämässä. Monille sitä on siunaantunut liian kanssa. Myös Maria Vuorilehto joutui rakentamaan oman strategiansa, kuinka selvitä paljosta työstä uupumatta.
– Oivalsin potilasta ohjatessani, että "työppöyttä" pitää hoitaa samalla tavalla kuin juoppoutta.
Ohje on yksinkertainen: jos pystyy olemaan päivän viikossa, viikon kuukaudessa ja kuukauden vuodessa juomatta, hallitsee alkoholinkäyttönsä. Sama pätee työntekoon. Kun laskee lauantain ja sunnuntain, vuosiloman ja juhlapyhät yhteen, tulee töistä pidättäytymisen ajasta suunnilleen sama kuin juopon tipattomasta kaudesta.
– Mutta kun työnteko on niin kivaa, aloitti potilas. Viinakin on juoposta hyvää, vastasin ja oivalsin samalla, että minun on myös tartuttava samaan ohjeeseen.
– Otin riskin, sillä ensimmäisenä viikonloppuna minun olisi pitänyt valmistautua koulutukseen, mutta jostain oli aloitettava. Kun oli mennyt kuusi tai seitsemän viikonloppua, niihin alkoi tulla sisältöä. Jaksan nyt paljon paremmin ja aion pitää kiinni vapaa-ajastani jatkossakin.
Jos työ tuntuu puurtamiselta, mieti voisiko työpäivän organisoida toisin. Jos työ ei siitä huolimatta sytytä, voi kipinöitä etsiä vapaa-ajasta: perheestä, sukulaisista, ystävistä, harrastuksista. Joskus ratkaisuna voi olla työpaikan tai alan vaihto.
Kaikki tekemättömät työt näyttävät helposti vuorelta, kun niitä katsoo kokonaisuutena.
– Jos ottaa palasen kerrallaan, jaksaa paremmin, Vuorilehto vakuuttaa.
Hän kertoo inhoavansa silittämistä ja silittää siksi vain yhden vaatteen kerrallaan.
Orkidea vai voikukka?
Geenitutkijat ovat saaneet löydöksiä siitä, että joillakin ihmisillä geneettinen rakenne antaa paremman suojan elämän kolhuja vastaan kuin toisilla. Toiset meistä syntyvät orkideoiksi, jotka vaativat erityistä huolenpitoa ja tukea kasvuvuosinaan. Toiset ovat kuin voikukkia, sitkeitä ja helposti sopeutuvia, jotka nostavat päänsä vaikka millaisen hiekkamaan keskeltä.
– Olemme epätasa-arvoisia sekä geneettisen perimän että lapsuudessa saatujen henkisten varustusten suhteen, mutta selviytymisstrategioita voi opetella. Ahdistumisaltis voi oppia uuden tavan ajatella, Maria Vuorilehto vakuuttaa.
Voikukat tuntuvat löytävän auringon paikasta kuin paikasta, mutta orkidean on tehtävä valon eteen enemmän töitä. Teija Jokipii neuvoo varmistamaan, ettei itse pidä huomaamattaan yllä omaa pahaa oloaan.
– Pahaa oloa voi pitää yllä kahdella tapaa. Jotkut haluavat unohtaa menneisyyden surut täysin. Se voi johtaa ongelmiin, kun surematon suru pulpahtaa esiin myöhemmin. Toiset taas käyvät läpi hankalaa lapsuuttaan vuodesta toiseen ja unohtavat katsoa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.
– Jos kaikki tuntuu vielä keski-iässäkin olevan etäisen äidin tai juopon isän syytä, on ehkä aika päästää irti menneisyydestä ja ottaa itse vastuu omasta elämästään. Joku onnistuu siinä itse, toinen käyttää apuna taidetta tai ystäviä, kolmas hakee apua terapiasta.
Vaikeat kokemukset eivät välttämättä vie elämää onnettomaan suuntaan.
– Kriisien hyvä puoli on siinä, että ne ravistelevat elämän perusrakenteita niin, että ihmisen oma viisaus tulee esiin. Vaikean kokemuksen jälkeen muutos lähtee syvältä itsestä: ihminen ei enää tyydy seuraamaan muiden askeleita, Teija Jokipii sanoo.
Kannattaa aloittaa pienten hyvien asioiden etsimisestä. Maria Vuorilehto antaa tehtävän. Kirjoita illalla nukkumaan mennessä ylös kolme asiaa, jotka tuntuneet hyvältä päivän aikana.
– Usein ihmiset kokevat tämän tehtävän ääressä löytämisen riemua. On tavallista, että urautunut ja tympääntynyt keskittyy huomaamaan vain ikävät asiat. Urautuminen käy helposti, mutta siitä voi myös oppia pois.
Riitta Heimonen, Hyvä Terveys
MIELI
Uskalla toteuttaa haaveesi
Periaatteessa kaikki on kunnossa, mutta silti jokin hiertää. Oletko muiden toiveita täyttäessäsi unohtanut mitä itse haluat?
Viimeiset sanat eivät aina ole erityisen viisaita ja syvällisiä, mutta tässä tarinassa ovat.
Nuori nainen kertoi lounaspöydässä rakkaasta mummostaan, joka oli kuollut paria kuukautta aiemmin. Kuolinvuoteellaan mummo oli elämän ja sairauden väsyttämä, mutta hetkeksi hän piristyi. Hän nosti päänsä tyynyltä, katsoi vierellä olleita läheisiään ja totesi painokkaasti: Niin monta tuntia minäkin olen elämässäni turhaan siivonnut!
Nainen oli mummonsa sanoista vaikuttunut ja niin olimme me kuulijatkin. Kuinka hän osasikin kiteyttää yhteen lauseeseen sen, mikä niin monen elämässä hiertää. Mikä ihme pakottaa tarttumaan rättiin ja pullasutiin, kiillottamaan ja kitkemään, pätemään ja tekemään ylitöitä, vaikka mieli oikeasti palaisi jonnekin aivan muualle: lukemaan, matkustamaan, rauhallisia koti-iltoja viettämään, riippuliitämään tai kenties työpaikkaa tai alaa vaihtamaan?
Äidin ja isän haamutko ne siellä selän takana vaanivat vaatimassa? Sieltäkö nousee kalvava tunne siitä, että on jaksettava, pärjättävä, oltava kunnollinen? Moni kulkee elämänsä läpi miettien, mitähän muut mahtavat ajatella tai jatkuvasti peläten olevansa huonompi kuin muut. Niinkin voi elää, mutta vaarana on, että elämä lipuu ohi muiden toiveita toteuttaessa ilman, että se koskaan tuottaa itselle syvää tyydytystä.
Jos elämässä on periaatteessa kaikki kohdallaan, mutta silti tuntuu siltä, että jokin on vinossa ja tyytymättömyys kaihertaa, on aika tehdä asialle jotain. On aika lähteä etsimään omannäköistään elämää.
Mitä minä halusinkaan?
Psykologi Aini Jaari on pohtinut tasapainoisen elämän edellytyksiä kirjassaan Kylliksi itselleni. Hänen mukaansa hyvä elämä rakentuu itsearvostuksesta, omien arvojen noudattamisesta ja kyvystä luoda omannäköinen elämä.
Jos ihminen elää omannäköistään elämää omien arvojensa mukaisesti, hän on tyytyväinen oloonsa, kykenee nauttimaan elämästä eikä jatkuvasti haikaile toisenlaisen elämän perään.
Kyky omien tarpeiden tunnistamiseen voi kuitenkin kadota vuosien varrella, jos elämässä on liikaa pakkoja ja se täyttyy pelkästään muiden tarpeiden tyydyttämisestä. Psykologi Teija Jokipiin mukaan monen ihmisen epämääräisen tyytymättömyyden takana on uskalluksen puute.
– Itsensä näköisen elämän rakentaminen vaatii rohkeutta ja riittävää kypsyyttä, jotta uskaltaa toimia eri tavoin kuin muut. Jos tämä uskallus puuttuu, ihminen jää helposti toteuttamaan toisten toiveita – todellisia tai kuviteltuja – ja huomaa jossain vaiheessa olevansa syvästi tyytymätön omaan elämäänsä.
Tällainen ihminen ei välttämättä osaa vastata, jos häneltä kysyy, mitä hän oikein haluaa. Omat tarpeet ovat olleet sivussa niin pitkään, että lopulta ne tuntuvat jääneen loukkuun kaiken muun alle.
Aivan ensiksi on siis kysyttävä itseltään: Mitä minä halusinkaan? Millaista elämää tahtoisin elää? Tiedänkö enää, mistä nautin ja mikä tuntuu hyvältä? Nämä ovat erityisesti keski-ikäisen kysymyksiä, sillä keski-ikään kuuluvat uudistuminen, luovuus ja toimeliaisuus.
Psykologisen elämänkaariteorian mukaan jokaiseen ikävaiheeseen kuuluu oma kehitystehtävänsä. Vauvana rakennetaan perusluottamusta, lapsena opetellaan itseluottamusta, aloitekykyä ja pystyvyyttä. Murrosiän tehtävänä on identiteetin ja minäkuvan rakentaminen. Varhaisessa aikuisuudessa luodaan ihmissuhteita, läheisyyttä ja intimiteettiä ja keski-iässä on uudistumisen aika. Vanhuudessa etsitään eheyttä.
Vahvista voimavarojasi
Muutos alkaa siitä, että päättää satsata hyvinvointiinsa. Psykiatri Maria Vuorilehto kehottaa tekemään itsensä kanssa sopimuksen: tee joka päivä joku mukava asia, sellainen, josta on sinulle iloa, vaikka se ei olisikaan muita ihmisiä hyödyttävää tai ehdottoman tarpeellista.
Mieti jo etukäteen, miten palkitset itsesi, jos olet saanut noudatettua sopimustasi vaikkapa viitenä päivänä seitsemästä. Kun jonkin aikaa sitoudut sopimukseen, voit huomata, että mielialasi paranee.
– Vaikka et voisikaan päättämällä muuttaa suoraa tunnetilaasi, voit muuttaa toimintaasi, joka sitten muuttaa tunteitasi, Vuorilehto jatkaa.
Ajattelu, tunteet ja toiminta ovat jatkuvasti kytköksissä toisiinsa. Kun oppii, miten ajatukset ja oma toiminta vaikuttavat tunteisiin, tulee tietoiseksi mielialojensa vaihtelusta. Itsehavainnoinnin avulla voi muuttaa toimintaansa ja tapaansa ajatella sellaisiksi, että ne edesauttavat hyvinvointia. Tämä vaatii sitoutumista ja harjoittelua.
– Pysyvän hyvinvoinnin kannalta voi olla tärkeämpää, että tavallisessa arjessa on pieniä toistuvia mukavia tekemisiä ja hyviä asioita kuin ainutkertaisia kaukomatkoja tai extreme-elämyksiä.
Ihminen selviää rutiineista, vastoinkäymistä ja elämänmuutoksista tasapainoisemmin, jos vastapainona on riittävän usein pieniä ilon aiheita.
Pidä kiinni lomista
Työ on useimmille suomalaisille vankka kivijalka elämässä. Monille sitä on siunaantunut liian kanssa. Myös Maria Vuorilehto joutui rakentamaan oman strategiansa, kuinka selvitä paljosta työstä uupumatta.
– Oivalsin potilasta ohjatessani, että "työppöyttä" pitää hoitaa samalla tavalla kuin juoppoutta.
Ohje on yksinkertainen: jos pystyy olemaan päivän viikossa, viikon kuukaudessa ja kuukauden vuodessa juomatta, hallitsee alkoholinkäyttönsä. Sama pätee työntekoon. Kun laskee lauantain ja sunnuntain, vuosiloman ja juhlapyhät yhteen, tulee töistä pidättäytymisen ajasta suunnilleen sama kuin juopon tipattomasta kaudesta.
– Mutta kun työnteko on niin kivaa, aloitti potilas. Viinakin on juoposta hyvää, vastasin ja oivalsin samalla, että minun on myös tartuttava samaan ohjeeseen.
– Otin riskin, sillä ensimmäisenä viikonloppuna minun olisi pitänyt valmistautua koulutukseen, mutta jostain oli aloitettava. Kun oli mennyt kuusi tai seitsemän viikonloppua, niihin alkoi tulla sisältöä. Jaksan nyt paljon paremmin ja aion pitää kiinni vapaa-ajastani jatkossakin.
Jos työ tuntuu puurtamiselta, mieti voisiko työpäivän organisoida toisin. Jos työ ei siitä huolimatta sytytä, voi kipinöitä etsiä vapaa-ajasta: perheestä, sukulaisista, ystävistä, harrastuksista. Joskus ratkaisuna voi olla työpaikan tai alan vaihto.
Kaikki tekemättömät työt näyttävät helposti vuorelta, kun niitä katsoo kokonaisuutena.
– Jos ottaa palasen kerrallaan, jaksaa paremmin, Vuorilehto vakuuttaa.
Hän kertoo inhoavansa silittämistä ja silittää siksi vain yhden vaatteen kerrallaan.
Orkidea vai voikukka?
Geenitutkijat ovat saaneet löydöksiä siitä, että joillakin ihmisillä geneettinen rakenne antaa paremman suojan elämän kolhuja vastaan kuin toisilla. Toiset meistä syntyvät orkideoiksi, jotka vaativat erityistä huolenpitoa ja tukea kasvuvuosinaan. Toiset ovat kuin voikukkia, sitkeitä ja helposti sopeutuvia, jotka nostavat päänsä vaikka millaisen hiekkamaan keskeltä.
– Olemme epätasa-arvoisia sekä geneettisen perimän että lapsuudessa saatujen henkisten varustusten suhteen, mutta selviytymisstrategioita voi opetella. Ahdistumisaltis voi oppia uuden tavan ajatella, Maria Vuorilehto vakuuttaa.
Voikukat tuntuvat löytävän auringon paikasta kuin paikasta, mutta orkidean on tehtävä valon eteen enemmän töitä. Teija Jokipii neuvoo varmistamaan, ettei itse pidä huomaamattaan yllä omaa pahaa oloaan.
– Pahaa oloa voi pitää yllä kahdella tapaa. Jotkut haluavat unohtaa menneisyyden surut täysin. Se voi johtaa ongelmiin, kun surematon suru pulpahtaa esiin myöhemmin. Toiset taas käyvät läpi hankalaa lapsuuttaan vuodesta toiseen ja unohtavat katsoa nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.
– Jos kaikki tuntuu vielä keski-iässäkin olevan etäisen äidin tai juopon isän syytä, on ehkä aika päästää irti menneisyydestä ja ottaa itse vastuu omasta elämästään. Joku onnistuu siinä itse, toinen käyttää apuna taidetta tai ystäviä, kolmas hakee apua terapiasta.
Vaikeat kokemukset eivät välttämättä vie elämää onnettomaan suuntaan.
– Kriisien hyvä puoli on siinä, että ne ravistelevat elämän perusrakenteita niin, että ihmisen oma viisaus tulee esiin. Vaikean kokemuksen jälkeen muutos lähtee syvältä itsestä: ihminen ei enää tyydy seuraamaan muiden askeleita, Teija Jokipii sanoo.
Kannattaa aloittaa pienten hyvien asioiden etsimisestä. Maria Vuorilehto antaa tehtävän. Kirjoita illalla nukkumaan mennessä ylös kolme asiaa, jotka tuntuneet hyvältä päivän aikana.
– Usein ihmiset kokevat tämän tehtävän ääressä löytämisen riemua. On tavallista, että urautunut ja tympääntynyt keskittyy huomaamaan vain ikävät asiat. Urautuminen käy helposti, mutta siitä voi myös oppia pois.
Riitta Heimonen, Hyvä Terveys
torstai 15. heinäkuuta 2010
Join me dancing in the Rain!
Iltojen iltaa!
Ihana sade! Olen aina rakastanut kesäsadetta. Useinkaan vain en kehtaa mennä nauttimaan sateesta, sillä mietin, mitä naapurit mahtavat siitä tuumata ja onhan se nyt vähän outoa. No, yksi pitää helteestä, toinen pakkasesta ja kolmas sateesta. Itselleni kylmyys ei ole mikään ongelma, jo lapsena Oulussa annoin yleensä lapaseni toisille, kun en niitä itse tarvinnut ja tepastelin ulkona takki auki. Ja viime talvena nukuin ikkuna auki patteri pois päältä ja nautin päivin ja öin raikkaasta talvi-ilmasta. Hämmästelin, kun ihmiset valittivat kamalaa talvea. Mun mielestä se oli mahtava, paras pitkään aikaan! Olin lumen ja pakkasen keskellä elementissäni. Olen näemmä sopeutunut arktisiin oloihin loistavasti, helle sen sijaan tekee tiukkaa.
No mutta. Tänään se sitten vihdoin tuli, ihana viilentävä ja puhdistava sade! Jes! Ja tällä kerralla en miettinyt, mitä naapurit mahtavat ajatella, vaan säntäsin heti sateen alettua pihalle. Tallustelin ulkona paljain jaloin ja tein syvähengityksiä. Olihan ulkona joitakin naapureita keräämässä tavaroita sateelta suojaan. Ehkä tarjosin heille hämmästeltävää, kun seisoin keskellä pihaani omenapuun alla tehden syvähengityksiä leveä hymy naamalla sateen kastellessa hiukset, kasvot ja mekon. Mahtavaa! :D
Olin sateesta niin fiiliksissäni, että lähdin ihan varta vasten kävelylle. Ja mikä parasta, näin pari naapuria, jotka olivat myös nauttimassa sateesta. En siis olekaan ainoa hullu! No, jatkoin matkaani eteenpäin, nautin sateesta, sen äänestä, luonnon vehreydestä, kukkien voimistuneesta tuoksusta ja ilman raikkaudesta. Oli hauskaa katsella, kun ihmiset kiirehtivät kadulta koteihinsa koittaen suojautua sateelta - ja minä tepastelin kadulla litimärkänä JA onnellisena. Jes! Seuraavalla kerralla ylitän seuraavan esteeni ja oikeasti tanssin sateessa tai käyn nurmikolle pötköttämään. I LOVE THE RAIN!
Hyvinvointi on siis myös rohkeutta tehdä toisin, toimia omalla tavallaan. :)
Avun pyytämisen ihanuus ja vaikeus
Elämä opettaa, ja on hienoa huomata olleensa väärässä. Avunpyytäminen on ollut mulle aina todella vaikeaa. Olen kuvitellut, että kaikesta pitää selvätä yksin, vain heikot pyytävät apua ja auttamisesta on toiselle kovasti vaivaa. Toki auttamisesta onkin vaivaa, ja siitä voi jäädä huono maku, jos se on aina yksipuolista. Mutta kun tulee autetuksi, haluaa myös antaa vastavuoroisesti toiselle jotain, eikä se silloin olekaan enää riistoa ja toisen vaivaamista. Onneksi olen saanut näitä myönteisiä kokemuksia tämän kesän aikana. Esimerkiksi kesän alussa sisko tuli poikaystävänsä kanssa koko päiväksi auttamaan mua pihatöihin. Purettiin lumen rikkomaa valokatetta, hankittiin uusia kasveja ja korkattiin grillikausi. Vaikka en ole korvannut heidän vaivannäköään muuten kuin ruokapalkalla, uskon, että meillä kaikilla oli mukava päivä. Ja kun tilaisuus tulee, autan mielellään vuorostoni siskoa.
Toinen hyvä esimerkki auttamisesta on naapuripariskunta. Olen pähkäillyt skootterini kanssa: käynnistäminen ei vain onnistu. Kyseessä on vaihteeton malli, joten ei auta mäkikäynnistyskään. Vihdoin uskaltauduin kertomaan pulmastani naapurin rouvalle. Kävimme eilen hänen autollaan ostamassa mulle akkulaturin, ja mä puolestani ostin hänen kissoilleen puruluita. Naapurin kissat kun pureksivat kaikki piuhat. Mullakin oli sama ongelma omien täystuhojeni kanssa (esim. Trapsu puri entisestä tietokoneesta työpäivän aikana piuhat poikki, jes). Löysin ratkaisun, kun keksin antaa kissoille purtavaksi pienten koirien puruluita. No, mun kissoihin keino tepsi, mutta olisi ollut kai liian helppoa, jos sama konsti olisi toiminut naapurissakin. ;)
Ja sit takaisin skootteriongelmaan. Akun lataamisesta huolimatta kone ei edelleenkää käynnisty. Ei sitten millään. No, selvisikin sitten, että naapurin miehellä on autonasentajakoulutus, vaikka hän on nykyään ihan muissa hommissa. Hän lupasi huoltaa ja korjata skootterini ensi viikolla palattuaan mökiltä. Jes! Ihan huippua! Mä taas voin hieroa naapurit intialaisilla jokikivillä. Siis hyvä kiertoon ja kaikilla parempi mieli! :D
Ja mitä tästä opin? Miksi olen koko kesän tuskaillut skootterin kanssa uskaltamatta pyytää apua, kun se kerran oli noin lähellä? Ken pyytää, se saa ja kolkuttavalle avataan, vai miten se nyt meni.
Pyydetään ja annetaan apua! Annetaan hyvän kiertää, niin maailma pelastuu! :D
keskiviikko 14. heinäkuuta 2010
Niin hyvää, ettei sanotuksi saa...
Pakko hehkuttaa onnistuneita ruokakokeiluja.
Viime aikojen hellepäivien hitti on ollut itsetehty jäätelö. Niin helppoa, nopeaa, terveellistä ja hyvää.
KOOKOS-MARJAJÄÄTELÖ
tölkki Kara-kookoskermaa
pussillinen Pakkasmarjan majasekoitusta
hunajaa
kardemummaa
(kaakaonibsejä CocoVi)
(loraus kookosöljyä pehmentämään)
Hurauta ainekset sekaisin tehosekoittimella ja nosta pakastimeen jäätymään. Nauti! :D
HUMMUS
2 dl yön yli lionneita ja miedolla lämmöllä hellästi keitettyjä kikherneitä (osa jää yli esim. salaattiin)
1 luomusitruuna kuorineen päivineen
3 rkl maapähkinävoita
kahvikupillinen vettä
3 valkosipulinkynttä
Himalajan vuorisuolaa
mustapippuria
Moroccan Nights -maustesekoitusta (uusi tuttavuus Ruohonjuuresta)
pari tippaa tabasoa
loraus kookosöljyä
Jauha tehosekoittimessa tasaiseksi massaksi. Tuli niin hyvää, että meinaa järki lähteä. Moroccan Nights -maustesekoitus on oikein miellyttävä tuttavuus! :D
Viime aikojen hellepäivien hitti on ollut itsetehty jäätelö. Niin helppoa, nopeaa, terveellistä ja hyvää.
KOOKOS-MARJAJÄÄTELÖ
tölkki Kara-kookoskermaa
pussillinen Pakkasmarjan majasekoitusta
hunajaa
kardemummaa
(kaakaonibsejä CocoVi)
(loraus kookosöljyä pehmentämään)
Hurauta ainekset sekaisin tehosekoittimella ja nosta pakastimeen jäätymään. Nauti! :D
HUMMUS
2 dl yön yli lionneita ja miedolla lämmöllä hellästi keitettyjä kikherneitä (osa jää yli esim. salaattiin)
1 luomusitruuna kuorineen päivineen
3 rkl maapähkinävoita
kahvikupillinen vettä
3 valkosipulinkynttä
Himalajan vuorisuolaa
mustapippuria
Moroccan Nights -maustesekoitusta (uusi tuttavuus Ruohonjuuresta)
pari tippaa tabasoa
loraus kookosöljyä
Jauha tehosekoittimessa tasaiseksi massaksi. Tuli niin hyvää, että meinaa järki lähteä. Moroccan Nights -maustesekoitus on oikein miellyttävä tuttavuus! :D
tiistai 13. heinäkuuta 2010
Kirosana nimeltä "pitäisi"
Olen töissä ammattiopistossa, ja kuulen päivittäin liudan kirosanoja. Pahin on kuitenkin pääni sisällä toistuva "pitäisi", joka terrorisoi mua jopa lomalla. Pitäisi olla laihempi. Pitäisi liikkua enemmän. Pitäisi olla enemmän auringossa. Pitäisi olla ruskettuneempi. Pitäisi olla pidemmällä henkisellä polulla. Pitäisi olla jo selvillä elämäntehtävä. Pitäisi olla onnellinen. Pitäisi nauttia joka hetki. Pitäisi olla tehokas eikä tuhlata aikaa. Pitäisi lukea kirjat x, y ja z. Pitäisi pystyä tekemään vinyasat. Pitäisi meditoida. Pitäisi olla terveempi. Pitäisi olla aktiivisempi. Pitäisi olla sosiaalisempi. Pitäisi olla siistimpi. Pitäisi olla järjestelmällisempi.... Ja lista jatkuu loputtomiin.
Päänisisäinen kirosana ajaa mut hulluksi ja saa masentumaan. Luovutan ennen kuin ehdin edes aloittaa, sillä koen olevani niin kaukana tavoitteesta, että yrittäminen tuntuu turhalta. Koen itseni huonoksi ja epäonnistuneeksi. Kun teen jotain ja onnistun jossain, listalla on vielä valtava määrä asioita, jotka "pitäisi" tehdä. Hiiteen koko pitäisi! Hemmetti, mikä terroristi! Nämä itselleni asettamat pitäisi-vaatimukset ovat suurin energiasyöppö ja syy masennukseeni.
Hmm. Ehkä niihin pitää vaan suhtautua kuin kasvimaan rikkaruohoihin. Ne vievät tilaa, kasvavat ja leviävät nopeasti ja päästessään rehottomaan tukahduttavat hyödylliset kasvit. Kaikkia ei saa ehkä kerralla pois, ja joillakin voi olla näkymättömissä juuria. Mutta aina kun saa itsensä kiinni "pitäisi"-ajatuksesta, sen voi nyhtää pois. Ehkä ne siitä häviävät yksi kerrallaan. I hope.
No, tänään tilasin Suomalaisen kirjakaupan nettikirjakaupasta kaksi Gabriel Cousensin kirjaa: masennuksen torjunta loppuiäksi ja tietoinen syöminen. Tästä tää lähtee.
Ja kysymys: miksi mun "pitäisi" olla missään muualla kuin siinä, missä nyt olen? Seize the day ja nauti matkasta. Olen vasta matkani alkutaipaleella. Ja jo nyt, syötyäni vajaan viikon aamupalaa lukuunottamatta kypsentämätöntä ja puhdasta ruokaa, olo on hyvä. Olen energisempi ja tarvitsen vähemmän unta. Ei kaikkea voi saavuttaa kerralla, ja jokainen kulkee oman polkunsa. Minun polkuni on tälläinen ja olen nyt tässä. Se riittää. :D
Tanssia ja joogaa
Respect!
Ei voi muuta sanoa tästä tyypistä. En tiedä, kuka hän on, sveitsiläinen joogaopettajakollegani lähetti mulle linkin. Wau! Mikä mula bandha! Mikä kehon hallinta! Uskomattoman kaunista. Jooga ja tanssi on tosi lähellä toisiaan. Artur sitoo asanat upeasti yhteen. Melkoinen tuo yhden käden sivukurki. Joogaa edistyneille. Respect! :D
sunnuntai 11. heinäkuuta 2010
Aurinkoöverit Hietsun kirppiksellä
Kuten Lily Allen toteaa: " The sun is in the sky, oh why oh why would I wanna be anywhere else!" Olin tänään ensimmäistä kertaa Hietsun kirppiksellä itse myymässä. Meillä on ollut siskon kanssa tarkoitus mennä myymään vanhat vaatteemme kirppikselle jo ties kuinka kauan. Valtteri-kirppiksellä ei ole ollut pöytiä vapaana silloin, kun meillä molemmilla oli vapaa viikonloppu. Nyt päätettiin täräyttää ja lähteä kirpparimyyjien mekkaan eli Hietsuun. Vähän jännitti, kun emme olleet tehneet pöytävarausta ja sää oli mitä upein. No, johdatus oli puolellamme ja erinäisten onnellisten yhteensattumien kautta saimme kuin saimmekin peruutuspöydän loppuunmyydyltä torilta. Jes!
Kylläpä tuntui hyvältä päästää irti vanhasta. Tämä on mulle iso teema muutenkin, josta kirjoitan ihan oman postauksen. Möin halvalla mm. entisen suosikkipuseroni, jonka olin saanut nepalilaiselta ex-poikaystävältä. Sen myyminen ja lopullinen irtipäästö tuntui todella hyvältä! Jes, olen vihdoin vapaa toivekuvastani hänestä ja voin jatkaa eteenpäin. :D
Sää oli tosiaan mitä mainioin: + 28 astetta ja aurinko porotti pilvettömältä taivaalta. Suorastaan paahtoi. Tein varmaan oman aurinkoennätykseni. Olen niin kuuma pitta, että yleensä en viihdy auringossa puolta tuntia pitempään. Nyt oltiin paahteessa 5,5 h. Ja niinhän siinä kävi, että rasvauksesta huolimatta kärähdin. Siis kookosrasvauksesta. Sen pitäisi antaa suojakerroin 15. Ilmeisesti kookosöljy ei kuitenkaan ollut aivan riittävä suoja mun vaalealle iholleni näin hardcore-menossa. Mutta perinteisiä aurinkomyrkkyjäkään en halua käyttää. Täytyy siis käydä ostamassa Dr. Hauschkan aurinkovoiteita. Mutta itse asiassa yllättävän vähän nahka kärähti olosuhteisiin nähden. Olen palanut pahemminkin - ja vielä perinteisiä aurinkovoiteita käyttäen ja lyhyemmässä ajassa. No mutta hölmöähän se ihon käräyttely on. Pyrin välttämään sitä ja olen mieluummin kalpea kuin kärähtänyt. Mutta aina oppii uutta, ja joskus tulee takapakkia tai virhearvioita.
Positiivinen yllätys oli se, että mulla ei ollut nälkä koko kirppiksen aikana. Yleensä mulla on todella kova ruokahalu ja vatsa ilmoittaa nälästä kurnimalla ja jopa kramppaamalla. Join ison pullon Vichyä (sisälsi suoloja, joita menetin hikoilun myötä) ja söin ison omenan sekä jäätelöpallon. Kävin kotimatkalla vielä Sokoksella ruokaostoksilla hamstraamassa luomutarvikkeita, joten olin yhteensä matkalla 8 h. Kotiin tultuani mulla oli lähinnä armoton jano ja teki mieli hedelmiä. Niinpä tein seuraavanlaisen salaatin:
HELLEPÄIVÄN HERKKUSALAATTI
- luomusalaatinlehtiä
- pala avomaankurkkua
- 1/2 avokado
- 1 reilun kaupan banaani viipaleina
- pala luomuomenaa (noin 1/4) kuutioinia
- kourallinen yön yli lionneita kurpitsansiemeniä
- kourallinen yön yli lionneita pähkinöitä (cashew, saksanpähkinä, para, hassel)
- pieni pala mangoa silputtuna
- hieman Punnitse & Säästä -kaupan eväsmixiä (mm. kuivattu banaani, pähkinä)
- muutama manteli
- loraus punaviinietikkaa
- reilusti pellavansiemenöljyä
- hieman jauhettua luomukardemummaa
- hyppysellinen Himalajan vuorisuolaa
- yrttimaalta sitruunamelissaa, korianteria ja persiljaa
Tästä tuli todella iso annos, iso kulho. Nälkä loppui jo alkumetreillä, mutta oli niin hyvää, että nautiskelin koko kulhollisen. Sen jälkeen olinkin ulkoilmasta, auringonpolttamasta ja täydestä vatsasta niin tainnuksissani, että nukahdin kahdeksi tunniksi. Tulipahan kuitattua viime aikoina huonosti nukutut yöt pois. Salaatti oli suorastaan palauttava. :D
lauantai 10. heinäkuuta 2010
Reseptejä
Tässä muutama onnistunut teos viime päiviltä. Valitettavasti ilman kuvia. Täytyy ottaa taas kamera käyttöön.
NOKKOSPIRTELÖ
- nippu nokkosen lehtiä omalta pihalta (mielellään ylälehtiä sekä pienistä kasveista)
- mehulingolla tehtyä mehua viinirypäleistä ja porkkanan naateista
- 1/4 avokadoa
- banaani
- 2 tl vehnänorasjauhetta (CocoVi)
- 1 tl spiruliinajauhetta (CocoVi)
- loraus soijamaitoa (Go Green)
- loraus kookosmaitoa (Rainbow)
- 1 rkl kookosöljyä (Tropicai)
- vettä
Hurruuttele tehosekoittimessa tasaiseksi juomaksi. Lisää nestettä niin, että ainekset sekoittuvat ja saat haluamasi paksuista juomaa. Nauti! :D
PÄHKINÄPALLEROT
(muokattu kirjan Raw Food ohjeesta)
- 1 dl erilaisia pähkinöitä
- 1 dl luomurusinoita
- muutama kokonainen raakakaakaopapu (CocoVi)
- 2 tl intiaanisokeria
- 1 tl sokeroimatonta reilun kaupan kaakaojauhetta
- 2 tl vettä
Jauha pähkinät, rusinat ja kaakaopavut tehosekoittimessa hienoksi jauheeksi. Lisää kaakaojauhe, sokeri ja vesi. Ihannetapauksessa makeutuksena käytetään hunajaa, mutta jos se on päässyt loppumaan, voi käyttää intiaanisokeria. Sekoita sekaisin. Ota "taikinaa" teelusikalla märkiin käsiin, purista ensin kokoon ja pyöritä sitten käsien välissä palloksi vähän kuin tekisit lihapullia. Kastele käsiä välillä, sillä seos tarttuu helposti käsiin. Nosta pallerot tarjoiluvadille ja nauti sellaisenaan tai esim. vihreän teen kanssa.
Sen piti saada niin paljon aikaan....
Tervehdys!
Halusin laittaa tänne Ismo Alangon biisin, jossa sanat menee jotenkin seuraavasti: "Sen piti saada niin paljon aikaan. Mutta aikaa, ei ollut aikaa." En vaan onnistunut löytämään sitä YouTubesta.
Suhteeni aikaan on aika kummallinen. Pelkään koko ajan, että se loppuu ja on sellainen olo, että sitä ei saa tuhlata. Tai sitten on sellainen fiilis, että en kuitenkaan ehdi tehdä asiaa loppuun ja se jää kesken tai myöhästyn jostain, joten on parempi olla tekemättä ja aloittamatta ollenkaan. Tämä ajatuskuvio johtaa siihen, että usein jätän väliin aamujoogan. Missaan jopa syvähengitykset, kun niihin muka menee niin paljon aikaa. Vaikka olen käynyt reikikursseja, en tee juuri koskaan itselleni aamureikiä - taas samasta syystä. Nykyisellään aika harvoin suon itselleni reikiä muutenkaan. Aamureikiinhän menee noin 10 minuuttia ja koko reikihoitoon - herttileijaa - suorastaan tunti! Tämä outo suhteeni aikaan ja sen "säästämiseen" on todella rajoittava. Kuten jo kerroin, jätän hyvin monia asioita tekemättä (kuten joogamatta, tanssimatta, käymättä kävelyllä jne), ja ahdistun valtavasti tekemättömistä tehtävistä - kun niiden tekemiseen menee niin hirveästi aikaa, jota mulla ei muka ole vaan jota pitää säästää. Mistä näitä outoja ajatuskuvioita tulee???
Tänä aamuna teinkin sitten valtavan edistysaskeleen. Siis mähän olen LOMALLA ja MULLA ON AIKAA! Hengittelin aamulla syvään, chattasin siskon kanssa, kuuntelin YouTubesta mantroja ja tein jopa aamureikin. Ja mulla on edelleen aikaa! Kävin jopa tekemässä syvähengityksiä pihallani seisoen nurmikolla. Mahtava fiilis, kun saa kunnon maakosketuksen ja näkee yllä kirkkaan sinisen taivaan. Ja mikä vaikutus sillä onkaan päivään! Olen ehtinyt kastella kasvit, laittaa pyykit koneeseen ja kissat ulkoilemaan. Mutta... kahvini olen hörppinyt pikavauhtia ja mutustanut leivät sen kummemmin ajattelematta. No, ei kaikkea kerralla. Silti tämä päivä on lähtenyt käyntiin mainiosti. Ja olen tiedostanut yhden rajoittavista malleistani. Oikeastihan aika on vain illuusio. Tästä myöhemmin lisää.
Nyt lähden nauttimaan lopun espressostani hitaasti pihalle auringonpaisteeseen. Sen jälkeen on vuorossa vaatteiden pakkaamista huomista kirpputorireissua varten. Ollaan nimittäin menossa siskon kanssa Hietsun kirppikselle myymään vaatteita. Mahtavaa tehdä energiasiivousta ja tyhjentää kaappia vanhasta! :D
Vietetään aurinkoista ja leppoisaa päivää ilman turhia aikarajoituksia! :D
Ai niin päivän paras: ohjasin naapurin rouvalle joogaa pihalla. Rouva on ollut kiinnostunut mun joogaharjoituksesta jo jonkin aikaa. Hänen kanssaan on ollut puhetta joogaopetustunnin pitämisestä siitä lähtien, kun helmikuun lopussa palasin Thaimaasta joogaopettajakoulutuksesta. Nyt sit viimein saatiin se aikaiseksi. Oli ihan huippua! Leena tykkäsi ja laulajana oli innoissaan hengitystekniikasta. Joogahan on nimenomaan hengitystä, asanat ovat toissijaisia. Tämä oli itsellekin hyvä muistutus, kun tuskailen vinyasojen kanssa. Sitä paitsi opettaessani Leenaa ex tempore luovuuteeni ja tietouteni pääsivät testiin: miten muokata harjoitukset sopiviksi ihmiselle, joka istuu pyörätuolissa. Sainpa myös hyödyntää erityisopettajan koulutustani. Näin ne palaset loksahtelevat paikalleen. Ja kaiken kaikkiaan meillä oli tosi hauskaa ja kivaa: hengiteltiin, venyteltiin, naurettiin, juteltiin ja itkettiinkin. Koko tunneskaala käytössä. Ei voi muuta kuin olla iloinen ja kiitollinen! :D
perjantai 9. heinäkuuta 2010
Wake up, it's a beautiful morning!
Tavoitteeni:
- Laihtua 10 kiloa
- Löytää liikkumisen ilo ja luonnollisuus
- Löytää ja vapauttaa luovuus
- Oppia olemaan läsnä hetkessä
- Saada uusia samanhenkisiä ystäviä
- Löytää lapsenomainen innostus ja ilo
- Muuttaa ruokavaliota puhtaammaksi ja raaemmaksi
- Kokeilla uusia asioita ainakin joka viikko, mielellään useamminkin
- Löytää oma polkuni/ tehtäväni ja työnilo
- Löytää aito ja täysi minä
Aika isoja tavoitteita, toisaalta taas aika luonnollisia. Uskon, että hyvä olo ja rento fiilis on luonnollinen olotila, jossa voimme vapauttaa koko potentiaalimme. Vaikka olen harrastanut joogaa jo useamman vuoden ja perehtynyt jonkin verran henkisyyteen (henkisen kirjallisuuden ahmiminen on suosikkiharrastukseni), jotain tuntuu silti puuttuvan. Nytpä sitten otan taas uusia askeleita polullani. Välillä tuntuu, että kierrän kehää ja menen siksakkia. Mutta ehkäpä polkuni kuuluu mennä niin. Nyt tuntuu, että olen valmis nousemaan uudelle tasolle. Välineinäni elämänmuutoksen tekemiseen ovat seuraavat:
- Pyrkimys kohti luomumpaa ja puhtaampaa, elävää ja raakaa ruokaa
- Säännöllinen meditointi
- Positiivinen ajattelu
- Yhteys muihin samanhenkisiin ihmisiin
- Blogin pitäminen
- Ilo ja hauskuus
- Kokeilen jotain uutta ainakin viikoittain, mielellään useamminkin
Jotain positiivisia muutoksia olen tehnyt jo nyt. Kahvinkeittimeni meni rikki jonkin aikaa sitten. Kun en onnistunut saamaan sitä toimivaksi putsauksesta ja kalkinpoistosta huolimatta, luovuin siitä kokonaan. Ostin tilalle mutterimallisen espressopannun. En ole vielä valmis luopumaan kahvista, mutta tämä on edistysaskel oikeaan suuntaan. Kahvinjuontini on vähentynyt huomattavasti, ja nyt nautin kupillisesta tietoisesti.
Toinen muutos on se, että hankin jo toukokuussa Heidi Kuusiston e-kirjan Uusi päivä. Olen myös seurannut hänen blogiaan http://quinoaa.blogspot.com. Pari päivää sitten olin Heidin järjestämässä ihanassa raw food -illassa. Ruoka oli tosi maukasta, ja sitä oli vähintäänkin riittävästi. ;) Vaikka olen käynyt usein syömässä Helsingin Hakaniemessä sijaitsevassa ihanassa elävän ja raa'an ravinnon Silvoplee-ravintolassa, olen aina ajatellut, että raa'an ruoan valmistus itse on tosi työlästä ja aikaavievää. Onneksi Heidi ja Mirva karistivat nämä ennakkoluulot mielestäni. Lisäksi illan aikana kuulin muiden kurssilaisten mielenkiintoisia kokemuksia ja oivalluksia. Ihan parasta! :D Lisää näitä!
Kolmas muutos on lähes päivittäinen vihersmoothie, jonka opin Heidin kirjasta. Ideana on siis saada lehtivihreää. Ajatella, että ihminenkin tarvitsee lehtivihreää! Näin kaukana sitä loppujen lopuksi on luonnosta. Eläimet osaavat luonnostaan etsiä lehtivihreää, kuten ruohoa. Toinen kissoistani rakastaa myös kurkkua, se on kertakaikkiaan sen mielestä parasta. Sillä on huomattava kurkkuaddiktio, helposti menee jopa kokonainen kurkku. Kyse ei ole vain suolen puhdistamisesta karvoista, sillä kissat saavat myös anti-hairball kuivanappuloita. Toinenkin kissa syö nappuloiden lisäksi ruohoa ja etenkin ohranversoja. Kun kerran niinkin pieni otus kuin kissa tuntuu tarvitsevan melkoisesti lehtivihreää, miksei sitten huomattavasti kookkaampi ihminen. Muistaakseni sinivalaskin elelee planktonilla... ;)
Itse asiassa polkuni tähän pisteeseen on ollut pitkä. Ryhdyin 18-vuotispäivänäni kasvissyöjäksi (meillä oli kotona aika tiukat säännöt, mutta tultuani täysi-ikäiseksi sain tehdä omat valintani), ja vegenä menikin kymmenisen vuotta. Sitten aloin lisätä kalaa ja välillä eettisesti tuotettua lihaa (lähinnä lammasta, hirveä ja poroa). Lopulta päädyin sekasyöjäksi, mutta pyrin aina syömään mahdollisimman eettisesti. Parin viime vuoden aikana olen tullut tietoiseksi elintarvikkeiden väri- ja lisäaineiden runsaudenpulasta. Tästä jossain määrin järkyttyneenä olen tehnyt ostokseni mahdollisuuksien mukaan Ruohonjuuressa, Punnitse & Säästä -kaupassa sekä Eat & Joy -maatilatorilta ja suosinut luomua.
Nuorempana olin hyvin hoikka, lähes "starvin' Marvin". 
Muutamia vuosia sitten sain ensin kilpirauhasen tulehduksen ja sen seurauksena ensin kilpirauhasen liikatoiminnan, joka muuttui vajaatoiminnaksi. Yht´äkkiä massaa tupsahti kehooni 15 kiloa lisää. Sitä on ollut vaikea kestää. Ennen myös liikuin paljon, mutta sekin on ykyään vaikeampaa sekä ylipainon että romahtaneen kunnon vuoksi. Viime kesänä kokeilin vähähiilihydraattista diettiä. Entisenä kasvissyöjänä se oli melko hurja veto. Ennen kaikkea kaipasin hedelmiä ja marjoja, joiden määrää piti rajoittaa voimakkaasti niiden sisältämän sokerin = hiilihydraatin vuoksi. Mutta VHH opetti silti paljon: vaaleat jauhot, pastat ja sokeri sekä peruna jäivät pois lähes tyystin. Ja lähtihän sitä painoakin pois 5 kiloa.
Nyt sitten ollaan tässä. Tavallaan siis eri vaiheeni ovat tuoneet minut tähän pisteeseen. Olen tehnyt muutoksia pikku hiljaa useamman vuoden ajan, joten hirvittävän radikaalia muutosta ei ole tulossa. Toivottavasti vaikutus terveyteen ja olemiseen on silti sitäkin voimakkaampi! :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)