Halusin laittaa tänne Ismo Alangon biisin, jossa sanat menee jotenkin seuraavasti: "Sen piti saada niin paljon aikaan. Mutta aikaa, ei ollut aikaa." En vaan onnistunut löytämään sitä YouTubesta.
Suhteeni aikaan on aika kummallinen. Pelkään koko ajan, että se loppuu ja on sellainen olo, että sitä ei saa tuhlata. Tai sitten on sellainen fiilis, että en kuitenkaan ehdi tehdä asiaa loppuun ja se jää kesken tai myöhästyn jostain, joten on parempi olla tekemättä ja aloittamatta ollenkaan. Tämä ajatuskuvio johtaa siihen, että usein jätän väliin aamujoogan. Missaan jopa syvähengitykset, kun niihin muka menee niin paljon aikaa. Vaikka olen käynyt reikikursseja, en tee juuri koskaan itselleni aamureikiä - taas samasta syystä. Nykyisellään aika harvoin suon itselleni reikiä muutenkaan. Aamureikiinhän menee noin 10 minuuttia ja koko reikihoitoon - herttileijaa - suorastaan tunti! Tämä outo suhteeni aikaan ja sen "säästämiseen" on todella rajoittava. Kuten jo kerroin, jätän hyvin monia asioita tekemättä (kuten joogamatta, tanssimatta, käymättä kävelyllä jne), ja ahdistun valtavasti tekemättömistä tehtävistä - kun niiden tekemiseen menee niin hirveästi aikaa, jota mulla ei muka ole vaan jota pitää säästää. Mistä näitä outoja ajatuskuvioita tulee???
Tänä aamuna teinkin sitten valtavan edistysaskeleen. Siis mähän olen LOMALLA ja MULLA ON AIKAA! Hengittelin aamulla syvään, chattasin siskon kanssa, kuuntelin YouTubesta mantroja ja tein jopa aamureikin. Ja mulla on edelleen aikaa! Kävin jopa tekemässä syvähengityksiä pihallani seisoen nurmikolla. Mahtava fiilis, kun saa kunnon maakosketuksen ja näkee yllä kirkkaan sinisen taivaan. Ja mikä vaikutus sillä onkaan päivään! Olen ehtinyt kastella kasvit, laittaa pyykit koneeseen ja kissat ulkoilemaan. Mutta... kahvini olen hörppinyt pikavauhtia ja mutustanut leivät sen kummemmin ajattelematta. No, ei kaikkea kerralla. Silti tämä päivä on lähtenyt käyntiin mainiosti. Ja olen tiedostanut yhden rajoittavista malleistani. Oikeastihan aika on vain illuusio. Tästä myöhemmin lisää.
Nyt lähden nauttimaan lopun espressostani hitaasti pihalle auringonpaisteeseen. Sen jälkeen on vuorossa vaatteiden pakkaamista huomista kirpputorireissua varten. Ollaan nimittäin menossa siskon kanssa Hietsun kirppikselle myymään vaatteita. Mahtavaa tehdä energiasiivousta ja tyhjentää kaappia vanhasta! :D
Vietetään aurinkoista ja leppoisaa päivää ilman turhia aikarajoituksia! :D
Ai niin päivän paras: ohjasin naapurin rouvalle joogaa pihalla. Rouva on ollut kiinnostunut mun joogaharjoituksesta jo jonkin aikaa. Hänen kanssaan on ollut puhetta joogaopetustunnin pitämisestä siitä lähtien, kun helmikuun lopussa palasin Thaimaasta joogaopettajakoulutuksesta. Nyt sit viimein saatiin se aikaiseksi. Oli ihan huippua! Leena tykkäsi ja laulajana oli innoissaan hengitystekniikasta. Joogahan on nimenomaan hengitystä, asanat ovat toissijaisia. Tämä oli itsellekin hyvä muistutus, kun tuskailen vinyasojen kanssa. Sitä paitsi opettaessani Leenaa ex tempore luovuuteeni ja tietouteni pääsivät testiin: miten muokata harjoitukset sopiviksi ihmiselle, joka istuu pyörätuolissa. Sainpa myös hyödyntää erityisopettajan koulutustani. Näin ne palaset loksahtelevat paikalleen. Ja kaiken kaikkiaan meillä oli tosi hauskaa ja kivaa: hengiteltiin, venyteltiin, naurettiin, juteltiin ja itkettiinkin. Koko tunneskaala käytössä. Ei voi muuta kuin olla iloinen ja kiitollinen! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa, että jätät kommentin! Pidäthän kommenttisi sävyn rakentavana ja kaikkia kunnioittavana. Erilaiset mielipiteet ja rakentava kritiikkikin ovat tervetulleita, niistä voi aina oppia uutta. Toivon kuitenkin, että blogin sävy säilyy positiivisena. Kiitos! =D