Happy Wheel

Happy Wheel

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Flight of the Yogi: Kathrynin oppeja sekä joogakriisin ylitys

Osallistuin lokakuun alussa Joogakoulu Shantissa Kathryn Budigin kahden illan workshopiin nimeltä Flight of the Yogi. Ensimmäinen ilta oli omistettu käsitasapainoasennoille, toinen inversioille eli ylösalaisille asennoille. Illat jännittivät mua, sillä Balin reissun seurauksena olin menettänyt intoni joogaan. Itse asiassa olin joogan kanssa syvässä kriisissä enkä ollut tehnyt heinäkuun alun jälkeen kuin muutaman harjoituksen, opettamisesta puhumattakaan. Kärsin tilanteesta ja Suuren Rakkauteni kadottamisesta. Silti en kyennyt tekemään harjoitusta, niin vastenmieliseltä se tuntui.

Toinen suuri haaste oli se, että olen aina pelännyt niin käsitasapainoasentoja kuin ylösalaisia asentojakin. Ensimmäistä kertaa päälläseisontaa kokeillessani itkin pelosta. Avainsana onkin juuri pelko sekä rajoittavat uskomukset. Olin kuvitellut, ettei mulla ole tarpeeksi voimaa, kehonhallintaa ja tasapainoa muihin kuin päällä- ja käsilläseisontaan. Mutta olin valmis päästämään irti näistä rajoittavista uskomuksistani ja menemään päin pelkojani. Ja se todella kannatti!

Kathryn on mestariluokan opettaja. Asennot eivät ole olleet hänelle itselleenkään helppoja, joten hän ymmärtää niihin liittyvän pelon sekä harjoitteluun liittyvän turhautumisen. Mutta sinnikkäällä harjoittelulla hän on oppinut asanat. Ja koska hän on joutunut panostamaan niiden oppimiseen paljon aikaa ja vaivaa, hän tiedostaa tarkasti, mitä kehossa tapahtuu niiden aikana. Kathryn selosti tosi selkeästi, mitkä lihakset työskentelevät ja antoi monia konkreettisia vinkkejä. Olennaista oli kuitenkin lämmin ja hyväksyvä ilmapiiri sekä huumori. Oikeasti et tipu kovin korkealta, vaikka kaatuisitkin rähmällesi! Ja juuri se, eli uskallus kaatua rähmälleen maahan, on avainasemassa näiden asentojen opettelussa. Niinpä lähdimmekin opettelemaan asentoja lapsenomaisen leikkimielisesti, yrittäen, erehtyen ja kokeillen uudelleen. 

Koko workshopin ajan fiilis oli aivan mieletön - puhumattakaan siitä, kun onnistuin menemään asanoihin, joiden olin kuvitellut olevan itselleni mahdottomia. Oi sitä riemua ja ylpeyttä! Siis aitoa ylpeyttä omasta suorituksesta, ei koppavaa ja muita mollaavaa ylpeilyä. Useammin kuin kerran hihkuin kroppa väsymyksestä täristen mutta täynnä riemua ja kiitollisuutta: "I DID IT! WOW! THAT WAS AMAZING! THANK YOU!" Olin kiitollinen Kathrynille, joogalle ja itselleni - olin mennyt läpi peloistani ja karistanut rajoittavat uskomukseni ja ylittänyt itseni todella monella tasolla. Ja siinä juuri piilee joogan hienous: se auttaa kehittymään parhaaksi versioksi itsestäsi. Oli myös ilo nähdä toisten onnistumisia. Olennainen oppi oli se, että nämä asennot OVAT mahdollisia. Ja jooga ON mua varten. Rakastan YHÄ joogaa, nyt entistä syvemmin. Ja opetus: nyt ymmärrän, miksi käsitasapainoasentoja ja inversioita suositaan. Ne ovat joogaa aidoimillaan. Ne edellyttävät sekä mielenhallintaa että koko kehon työskentelyä - ja vieläpä hallittuna kokonaisuutena. On myös keskityttävä hengitykseen tosi huolellisesti. Asennot ovat todella rankkoja, mutta myös hauskoja. Ne myös paljastavat heikkoudet ja vahvuudet sekä haitalliset lihaskireydet. Nyt ymmärrän käsitasapainoasentojen ja inversioiden nerouden: ne yhdistävät kaikki joogan keskeiset elementit. Vaikka ne edellyttävät kehonhallintaa, ne kehittävät ennen kaikkea mielenhallintaa. Sillä hetkellä, kun mielesi hairahtuu ajattelemaan jotain muuta, menetät tasapainosi. Näihin asentoihin tiivistyvät joogan keskeiset periaatteet. 

Opin iltojen aikana todella paljon. Joogasta ja itsestäni. Koin myös monia yllätyksiä. Esimerkiksi jotkin käsitasapainoasennot eivät onnistuneet siksi, että pakaralihakseni ovat liian tiukat, minkä takia en pysty "kumartamaan" syliini käsien päälle tarpeksi syvälle. Oho! Tuota en olisi tullut ihan heti ajatelleeksi. Olen aina pitänyt itseäni melko notkeana. Mutta jooga on yllättävää ja paljastaa kehon suhteita sinulle itsellesi. Siksi sitä rakastankin. Tai se on yksi niistä syistä. Toinen on se euforia, minkä tunnen harjoituksen jälkeen. Ja paras euforia tulee intensiivisen harjoituksen jälkeen; sellaisen, missä olen saanut haastaa itseni ja käyttää niin voimaa kuin tasapainoa. Näemmä hiki puhdistaa niin kehoa kuin mieltä. Tracy Anderson sanoo: "Learn to love the sweat. This is so important." Ja täytyy sanoa, että nainen tietää, mistä puhuu. Ja täytyy sanoa, että nyt olen itsekin oivaltanut hikoilun tärkeyden. Nykyään pidän sitä suorastaan lahjana. Kun harjoitus on nostanut kunnon hien pintaan, olo sen jälkeen on tosi kirkas, rauhallinen, onnellinen ja suorastaan rakkaudellinen.

Ja kiitos Kathrynin, ymmärsin taas joogaharjoituksen hienouden. Siis aidon joogan, joka perustuu perinteisiin joogalinjoihin sekä joogan henkiseen perinteeseen. Syvä tuskani ja joogakriisini johtui siitä, että joogan henkisestä perinteestä irrotettu fitnessjumppa oli väkivaltaista ja ahdistavaa. Tajusin, että se, mitä vihasin, ei oikeastaan joogaa ollutkaan. Nyt tiedän oman polkuni entistä tarkemmin. Haluan harjoitella ja opettaa joogaa puhtaassa, alkuperäisessä 8-osaisessa muodossaan. Ja nyt olen rakastunut joogaan intohimoisemmin kuin koskaan, jokaisella solullani. Aidossa joogassa henkisyys on aina läsnä, osa harjoitusta. Nyt olen aidosti sitoutunut harjoitukseeni. Haluan tehdä sen päivittäin. Ei siksi, että valmentautuisin koulutukseen tai haluaisin pudottaa painoa -  vaan siksi, että rakastan sitä ja siitä tulee hyvä olo. Nyt minulla ei ole harjoitukselleni mitään agendaa. Toki haluan kehittyä ja oppia uusia asanoita,  mutta minulla ei ole joogaharjoituksen ulkopuolisia tavoitteita, joiden vuoksi harjoittelen. Voisi ehkä jopa sanoa, että nyt ensimmäistä kertaa elämässäni harjoittelen puhtaasti ja rakastan joogaa ehdoitta. And it just keeps getting better! <3 Nyt olen jopa kiitollinen kriisistäni, sillä lopputuloksena on aito ja syvä rakkaus joogaan ja henkiseen polkuun. Tiedän, että minulle asanaharjoitus ja henkisyys kulkevat käsi kädessä. Ja minulle henkinen kehittyminen on yhtä tärkeää tai jopa tärkeämpää kuin fyysinen kehittyminen. Kriisin seurauksena tunnen siis itseni ja polkuni selkeämmin. Hurraa!

Lopuksi vielä hyvin lyhyet muistiinpanot Kathrynin opeista. Ehkä ne aukeavat vain itselleni. Ehkä joskus kirjoitan niistä oman juttunsa. Nyt sanon: "Jai, yoga!", "Jai, Kathryn!", "Jai, Hanuman!" Laulan He Maha Lakshmi ja lähden joogaharjoitukseni pariin. Parasta päivää! Namaste! <3

Käsitasapainoiluissa:
  • hartiat suoraan kyynärpäiden yllä, kädet täysin suorassa
  • aktivoi vatsalihakset
  • TLP = tiny little package (purista vatsa tiukaksi ja polvet tiukasti vatsaa vasten)
  • Thigh master = purista jalkoja yhteen
  • Cat's breath; etenkin Bakasanassa eli Crow'ssa iso kyttyrä yläselkään


Hypyissä:
  • Purista polvet yhteen => Thigh Master
  • Tule ensin käsien päälle, ikään kuin käsiseisonta-asentoon (=> lantio suoraan hartioiden päällä) - vasta sitten keinahdus taakse (float)
  • Kun hyppäät eteen, hyppää PALJON myös ylös
  • Koukista polvet, paino varpaille, vatsatiukaksi, TLP = tiny little package


Inversioissa:
  • Kainaloissa helmet, purista talteen
  • Pieni kyttyrä yläselässä (pieni kissanselkäasento)
  • Älä niinkään vedä napaa sisään vaan kylkivälilihakset tiukaksi korsetiksi => auttaa myös notkoselkään => pidä korsetti aina istuessa, seisoessa, kävellessä ja koko joogaharjoituksen ajan
  • Hartiat pois korvista
  • Aktivoi reidet, varsinkin takareidet
  • Hartiat maljoissaan, ei irti sieltä

lauantai 29. lokakuuta 2011

Lämmin marjainen iltapirtelö

Tässä iltapirtelössä yhdistyy monta hyvää. Laitoin käytäntöön David Wolfen Activate Your Genius -seminaarin oppeja. Ensinnäkin olen siirtynyt käyttämään pirtelöiden pääainesosana marjoja. Spiruliinaa ja chlorellaa saan YogaBody Naturalsin Stretch-kapseleista. Pirtelöt voivat sitten olla marjavoittoisia. Näin maksimoin marjojen saannin. Lisäksi pirtelöt ovat paremman makuisia ilman levää. Toisekseen yhdistin marjoihin suklaan. Ja nimenomaan kaakaopavun. Davidin opetusten mukaan nimittäin kaikkein terveellisintä on kaakaopavun kuoriosa. Siksi siis heitin mukaan nibsejä, en kaakaojauhetta. Mutta yhdistämällä kaakaon ja marjat marjojen imeytymisen pitäisi 2 - 3-kertaistua. Katsotaan. =D Viimeinen yhdistelyperuste oli omega3:n yhdistäminen kookosöljyyn. Niinpä siis sekoitin mukaan chiaa ja kookosöljyä. Ai niin. Mukaan olisi voinut heittää vielä kanelia. Sitten iltapirtelö olisi kätkenyt sisäänsä kolme viidestä maailman terveellisimmästä ruoka-aineesta: hunaja, kaakao, kaneli. No, nyt mukana on 2/5, täydennettynä muutamalla superilla. Kerrassaan pyöreä ja täyteläinen maku. Ja tasapainoinen kokonaisuus. Ilta on hyvä päättää tähän.

  • 2 rkl chia siemen
  • 1 rkl maca
  • 2 rkl kaakaonibsejä
  • 1,5 rkl kookosöljy
  • 1 tl Ashwagandha
  • 1 rkl kuivattu berberimarja
  • 1/2 banaani
  • 1 rkl hunaja
  • 2 tl pähkinävoi
  • lämmintä vettä (kookosöljy sulaa ja sekoittuu tasaisemmin pirtelöön)
  • hieman merisuolaa
  • mustaviinimarjoja

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Aito Yogini

Upea 92-vuotias joogaopettaja. Tässä on joogaa aidoimmillaan. Aloittelijan mieli on  puhdas, hedelmällinen ja voimakas. Gotta love Tao Porchon-Lynch! <3

tiistai 25. lokakuuta 2011

David Wolfe: Activate Your Genius -seminaarin satoa

Hot Rawks Julie Wilson with David Wolfe
David Avocado Wolfe. Kuva täältä

Eilen oli kerrassaan hieno päivä. Uusi jakso koulussa käynnistyi 5 tunnin sessiolla aiheesta Minä terapeuttina, missä käsittelimme mm. toimintaterapeutin etiikkaa. Jesh! Koulun jälkeen kävin ostamassa Hakaniemen hallista kasvivärjättyjä ja reilun kaupan lankoja sekä bambuisen virkkuukoukun. Sitten kiirehdin Elä, opi ja rakasta - kurssin kurssikaveria tapaamaan Fazerin kahvilaan vaihtamaan kuulumiset viikon harjoituksista. Fazerin kahvila oli jälleen uusi kokemus, merkintä kirjaani "en ole koskaan ennen". Ja lopuksi vielä Balder-saliin David Avocado Wolfen seminaariin. Kotona olin vasta yhdentoista aikaan, mutta viikko alkoi mahtavasti. Tässä  satoa Davidin seminaarista.



  • Oli ihanaa nähdä vanhoja ja uusia tuttuja. Halaus piristää päivää, ja monta halausta moninkertaisesti. Uskalla Innostua -tiimin tapahtumissa käy huippuporukkaa! =D
  • Tauon jälkeen saimme nauttia Felix Zengerin beatboksaamisesta. Huh huh. Todella lahjakas kaveri. Hän heitti coverin mm. The White Stripesin 7 Nation Armysta, ja ainakin omat energiani singahtivat kattoon. Tämä vanha suosikkibiisini sai nyt aivan uuden sisällön ja merkityksen. "A seven nation army couldn't hold me back!" Wow! Tällä mennään! Kiitos Felixille upeasta esityksestä! =D Hauskaa tässä on se, että Felix on todellakin aktivoinut oman neroutensa. Hänellä ei ollut tapahtumaan lippua, ja kaiken lisäksi seminaari oli loppuunmyyty. Kuitenkin hän pääsi mukaan esiintymistään vastaan. Upeaa omien taitojen käyttöä kaikkien iloksi!
  • Jos haluat olla nero, panosta laadukkaaseen ruokaan. Davidin sanoin: "If you don't feel well, you won't do well."
  • Matkustelu on parasta koulutusta, se antaa uutta perspektiiviä asioihin.
  • Vastaukset kaikkiin kysymyksiisi ovat aina lähellä, aivan nenäsi edessä. Suurin haaste on niiden näkeminen.
  • Autoimmuunisairauksien perimmäinen syy on kengissä. Kumipohjaiset kengät eristävät maan negatiivisesti varautuneesta sähkökentästä. Jos haluat parantua ja olla fiksu, maadoitu. 
  • Get in the cold! Hyppää hyiseen järveen tai mereen. Kävele paljain jaloin jopa lumihangessa. Aloita vaikka minuutista tai parista / päivä ja totuttele vähitellen pitempään aikaan. Raakaruokailun ideakin on kylmyys vastapainona prosessoidun ja kypsennetyn ruoan ylikuumuudelle. (Oma mietintä: onko tässä kyse liiallisen pittan tasapainottamisesta vai onko kylmyys hyväksi kaikille?)
  • Kaikki sairaudet ovat psykosomaattisia. Kun syöt terveellisesti, saat aivosi toimimaan ja voit löytää parannuskeinon sairauteesi. 
  • SYÖ NIIN PALJON MARJOJA KUIN JAKSAT (ainakin marjojen sesonkiaikaan). Syö marjoja aamupalaksi, lounaaksi, illalliseksi ja välipalaksi. Marjat ovat parasta ravintoa. Kun yhdistät marjoja suklaaseen, niiden imeytyminen 2 - 3-kertaistuu. Marjoista saa antioksidantteja (antioksidantit ovat oikeastaan luonnon väriaineita) ja c-vitamiinia. Lisäksi ne sisältävät ainesosia, jotka auttavat sulattamaan ne. 
  • Jing-energian määrä (joka vaikuttaa mm. ruoansulatukseen ja munuaisten toimintaan) periytyy isovanhemmiltamme. Sen säilymistä voi edistää nauttimalla mustia ruoka-aineita kuten pakurikääpää ja mustia oliiveja sekä gheetä eli puhdistettua voita (saa ainakin etnisistä kaupoista). 
  • Ei ole koskaan liian myöhäistä alkaa elää. On aina liian aikaista kuolla.
  • Nerous on sisäsyntyistä, keskinkertaisuus itseaiheutettua. 
  • Nerouden ja onnellisuuden resepti: hunaja + marjat + (raaka)suklaa + hyvät öljyt.
  • Huolehdi siitä, että saat kaikenlaisia öljyjä: tyydyttyneitä, tyydyttämättömiä, kertatyydyttyneitä, pitkäketjuisia, keskimittaisia ja lyhyitä jne.
  • Tärkeimmät öljyt (tai rasvahapot): omega 3 (saa hampun-, pellavan- ja chiasiemenistä), EPA, DHEA (erityisen tärkeää synnytyksen jälkeen ja imetyksen aikana sekä masentuneille), ALA.
  • Yhdistä omega3-rasvahappoihin kookosöljy => imeytyminen 2-kertaistuu
  • Maailman pitkäikäisimmät ihmiset (ranskalainen 122-vuotias nainen ja amerikkalainen 110-vuotias mies) ovat käyttäneet runsaasti oliiviöljyä sekä ruoassa että iholla sekä syöneet valtavasti suklaata. Ranskalainen nainen söi JOPA KILON SUKLAATA JOKA VIIKKO!  (Huom! Kannattaa suosia raakasuklaata tai ainakin yli 70% tummaa suklaata.)
  • Erityisen terveellistä on kypsentämättömän kaakaopavun kuori. Nauti kaakaopapuja joko kokonaisina tai murskattuina nibseinä.
  • 5 terveellisintä ruokaa ovat: valkosipuli, hunaja, kaneli, oliiviöljy ja suklaa.
  • Menestyneimmät ihmiset ovat rehellisiä itselleen ja kuuntelevat sisäistä totuuttaan.
  • Aina kun kohtaat ongelman, sano suureen ääneen: "OLEN LIISA JA OLEN NERO!" Toista niin monta kertaa, että uskot sen. 
  • Aktivoidaksesi neroutesi pidä huolta siitä, että verensokerisi pysyy tasaisena. Jos verensokerisi heittelehtii, et pysty ajattelemaan järkevästi. Verensokerin heilahtelut aiheuttavat jopa mielisairauksia. 
  • Etsi itsellesi sopiva rasvan, proteiinin ja hiilihydraattien suhde. Kyse ei ole niinkään määristä vaan näiden keskinäisestä suhteesta. Jokaisella on yksilöllinen optimaalinen suhde ravintoaineille. Jollekin sopii runsaasti rasvaa sisältävä ruokavalio, toiselle taas runsaasti proteiinia sisältävä, kolmannelle hiilihydraatteja sisältävä jne. Hyvin monille sopii suhde 30 % hiilihydraattia/ 40 % proteiinia/ 40 % rasvaa, ja siitä voi aloittaa oman optimaalisen suhteen etsimisen. 
  • Se, miten paljon kehosi pystyy hyödyntämään rasvaa, riippuu maksasta. Kun haet sopivaa rasvan määrää ravinnossasi, tarkkaile ulosteitasi. Jos ulosteen mukana tulee sulamatonta öljyä, ravinto sisältää liikaa rasvaa.
  • Naisille riittävä keltarauhashormonin määrä, ja etenkin suhteessa estrogeeniin, on ratkaiseva tekijä terveydelle ja pitkäikäisyydelle. Alhainen keltarauhashormonin määrä johtaa mm. osteoporoosiin. 
  • Hormonihäiriöiden tasapainottamisessa on tärkeää saada riittävästi hyviä öljyjä, sillä ne puhdistavat kehoa haitallisesta estrogeenista, jota liukenee mm. muovista. 
Omat oivallukset:
  • Hyvä seura, oman totuuden kuunteleminen ja sen mukaan eläminen, innostus ja positiivinen mieliala ovat kaikkein tärkeimpiä tekijöitä terveydelle, menestykselle, jaksamiselle ja kaikenlaiselle hyvinvoinnille. 
  • Kun yhdistän nämä tekijät terveelliseen ravintoon, minua ei pysäytä mikään. Ei edes 7 maan armeija. Kun yhdistän tähän vielä joogan, joka vahvistaa kehoani ja meditaation, joka vahvistaa mieltäni, saan aktivoitua sisäsyntyisen nerouteni.
  • Haa! Oman terveyteni ja nerouteni resepti: innostus + uskallus + positiivinen seura + terveellinen ravinto + jooga + meditaatio + oma totuus. Haa! Siinähän on oma 7 maan armeijani!
  • Nauti usein marjasmoothie!
  • Kokemuksesta tiedän, että runsas rasva ei sovi mulle. Se ei sula vaan kertyy kroppaani. Toisaalta mulle ei sovi myöskään vähärasvainen ruokavalio. Etenkin nyt kilpirauhasen vajaatoiminnan myötä tunnun tarvitsevan aikaisempaa enemmän rasvaa. Muuten ihoni, kynteni ja hiukseni ovat täysin korppua. Oma optimaalinen rasvan määräni löytyy jostain välimaastosta. Kokeilemalla. En pelkää enkä vältä rasvaa, mutta en myöskään läträä sen kanssa. Paitsi että läträän oliiviöljyä iholle. Ja hiuksiin. Oliiviöljyn olen löytänyt pelastajakseni jo ennen Davidia. 
  • Ratkaisu parantumiseeni on aivan nenäni edessä. Etsi avoimin mielin ja aistein. 
  • Uskalla Innostua -tiimin seminaarien parasta antia on innostus ja korkea energia, joka on aina läsnä kaikissa tapahtumissa. 

lauantai 22. lokakuuta 2011

Panostus itseen

Nonni. Päätin nyt sitten laittaa kerralla ranttaliksi. Tai itse asiassa päin vastoin. Panostin itseeni. I'm sick and tired of always being sick and tired.  Tilasin eri tuotteita terveyttäni kohentamaan kolmesta eri paikasta.

1) iHerb
Kuten sanottu, synteettiset lääkkeet hoitavat oireita, mutta eivät korjaa kehon häiriötiloja. Tein tänään ensimmäisen iHerb-tilaukseni. Tähän asti olen pysynyt hereillä kahvin voimalla. Mutta se taas tapahtuu lisämunuaisten kustannuksella. Niinpä tilasin iHerbistä mm. reishi-sienellä tasapainotettua kahvia, Cafeceps. Ja kun olen pitänyt Metabolic Advantagesta, tilasin nyt samalta firmalta lisämunuaisten toimintaa tukevan tuotteen. Lisäksi tilasin macakapseleita ja luomukardemummaa. Niin, ja edullista d-vitamiinia. Kiitokset lukijapalautteesta ja vinkeistä! Jesh. Näillä mennään.

2) Navadina/ Nikken
Tilasin Quinoaa-Heidiltä magneettiterapiaan perustuvan hopeisen Kirei-kaulakorun, jossa lukee japaniksi "terveys".

3) Amazon
Tilasin ihanan Kathryn Budigin dvd:n Aim True Yoga. Parin viikon takaisessa Flight of the Yogi -workshopissaan Kathryn auttoi mua selättämään Balin-reissun jälkiseurauksena kehittämäni joogakriisin. Rakkauteni joogaa kohtaan palasi entistä voimakkaampana. Tavallaan joogaharjoitukseni koki muodonmuutoksen ja nousi uudestaan siivilleen Feenix-linnun tavoin entistä uljaampana. Samaan syssyyn selätin kammoni käsitasapainoasentoja ja ylösalaisia asentoja kohtaan. Kathrynin innostavalla ja kannustavalla ohjauksella voin tehdä harjoituksia kotonakin. Olen itse paras joogaopettajani - mutta kannustus ei ole koskaan pahitteeksi. =D

No niin. Näillä eväillä aion ennaltaehkäistä kaamosmasennuksen. Nämä yhdistettynä uuteen, säännölliseen päivärytmiin toivottavasti takaavat, että mulla on riittävästi energiaa suoriutua tulevasta haasteellisesta opintojaksosta - ja mieluusti hymyssä suin. Jään odottelemaan tilauksiani. =D

Kissajoogaa

Se on helppoa, kun sen osaa. Kissat ovat melkoisia joogeja. Kerrassaan ihana joogi tämä! <3

Haasteen keskeytys - ja uusi superhaaste

Joudun pyörtämään päätökseni kirjoittaa postaus päivittäin 30 päivän ajan. Meillä alkaa nimittäin maanantaina uusi, sangen intensiivinen jakso. Mukana on mm. anatomiaa, mistä en selviä ihan vain hengailemalla niin kuin englannin kurssista. Joudun siis oikeasti opiskelemaan ja näkemään vaivaa. Lisäksi päivät alkavat lyhenemään ja pimeys lisääntyä. Koska mulla on taipumusta kaamosmasennukseen, joudun nyt ottamaan tomerat otteet ennaltaehkäisyssä. Jo tässä jaksossa yöuneni ovat jääneet aivan liian usein aivan liian lyhyiksi, koska olen viettänyt liikaa aikaa netissä. Päivien valoisuus ja suht kevyet koulupäivät ovat kuitenkin kompensoineet sitä. Tulevassa jaksossa meillä on sen sijaan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta täyspitkät päivät. Mulle se tarkoittaa matkoineen 9 h päivää.

Olen siis huomannut, että mun tulee jäntevöittää päiväohjelmaani ja tehostaa ajankäyttöäni.Toipumiseni lisämunuaisten uupumuksesta on vielä kesken. Synteettinen kortisoni ei sinänsä korjaa mitään. Stressinhallinta, säännöllinen liikunta ja riittävä uni sen sijaan mahdollistavat sen, että lisämunuaiset voivat alkaa korjata itseään. Koska olen jatkuvasti väsynyt, tarvitsen vähintään 8 h yöunet (nyt ne jäävät liian usein 6 tuntiin tai jopa alle). Lisäksi tarvitsen koulupäivän jälkeen puolen tunnin nokoset. Lisämunuaisten uupumuksesta kärsivillehän suositellaan VÄHINTÄÄN 9 tuntia unta. Aion myös tehdä aamuisin ennen kouluun lähtöä puolen tunnin joogaharjoituksen sekä pienen meditaation. Toisen, 45 minuutin pituisen harjoituksen + pienen hiljentymisen ja sisimmän kuuntelun teen koulun jälkeen. Sen jälkeen käyn koulutehtävien pariin. Ajattelin varata päivittäistä nettiaikaa vain tunnin, koska helposti jään roikkumaan nettiin niin, että nukkumaanmeno siirtyy. Ja silloinkin ajatukseni kiertävät tuhatta ja sataa. Niinpä päätän nyt netissäolon hyvissä ajoin ja kirjoitan illan päätteeksi päiväkirjaan päässä pyörivät ajatukset. Ja jos jaksan, teen vielä luovaa hommaa eli virkkailen. Näin saan mieleni rauhoittumaan ja voin nauttia kunnon unista.

Jonkun mielestä tämä saattaa kuulostaa äärimmäisen tylsältä. Jos ei muista, niin ainakin minusta itsestäni. Nukkumaan klo 22 ja herätys klo 06 ja tarkka päivärytmi. Tämä ei ole mulle lainkaan luonteenomaista. Mutta siksi se juuri onkin niin tärkeää. Mun on ikään kuin siirryttävä syrjään itseni tieltä ja annettava keholleni ja mielelleni tilaisuus ottaa parantavat voimat käyttöön. Tämän uuden, säännöllisen ja kurinalaisen elämäntyylin opettelu on mulle haasteista suurin. Kokeilen sitä maanantaista alkaen aina viikko kerrallaan. Saas nähdä, miten tytön käy ja tuleeko (tai pikemminkin millaisia) mutkia matkaan. Ja ei muuta kuin uusia haasteita päin!

Hyvä, paha D-vitamiini

Nonni, lukihärö aiheutti jälleen mielenkiintoisen tilanteen, mistä seurasi hyvää keskustelua. Olin tosiaan lukenut Nowin D-vitamiinipurkin ohjeen väärin. Siinä sanotaan: "1 kapseli 3 päivän välein." Mun aivot olivat tulkinneet asian "1 kapseli 3:sti päivässä". Mutta ei hätää. Söin valmistetta muutaman viikon keväällä, samoin olen nyt vedellyt tuota hevoskuuriani pari viikkoa. Tuskin mitään peruuttamatonta on päässyt tapahtumaan. Vaikka toki D-vitamiinin yliannostus voi johtaa kalsiumin kertymiseen elimistöön, luiden haurastumiseen ja jopa munuaisten vajaatoimintaan. Mut ajatellaan nyt vaikka niin, että tämä vahva D-vitamiinikuurini on toiminut puolustuksena koulussa jyllääviä useita tauteja vastaan sekä tehostanut stressinsietokykyä. Nyt ajattelin kuitenkin pitää muutaman päivän väliä ja aloittaa sitten maltillisemmalla annostuksella eli yhdellä kapselilla. Se sisältää D-vitamiinia 5000 IU:ta eli 125 mikrogrammaa.

On muuten mielenkiintoista, miten saantisuositukset vaihtelevat eri maissa. Suomessa aikuisten saantisuositus on 7,5 mikrogrammaa/vrk. Kaveri kertoi, että Usassa ja Kanadassa se on 75 mikrogrammaa/vrk. Jotkut lääkärit, kuten Dr. Oz suosittelevat jopa 100 mikrogrammaa/vrk. Wikipedian artikkelissa puolestaan kerrotaan seuraavaa:
Antti Aron mukaan aikuinen ihminen voi nauttia jatkuvasti D-vitamiinia 100 µg/vrk ja lapsi 25 µg/vrk. Amerikkalaisen ja kanadalaisen arvionselvennä mukaan aikuiselle turvallinen päiväannos (Tolerable Upper Intake Level) jatkuvassa käytössä on peräti 250 µg[26]. Kerta-annoksena 2,5 mg (2 500 µg) on turvallinen ja se voi antaa suojaa muun muassa tuberkuloosia vastaan[27][28].
Käytättekö te lukijat D-vitamiinivalmisteita ja minkälaisina pitoisuuksina? Millaisia kokemuksia teillä on?

Lopuksi vielä muuntokaava IU:n (International Unit) ja mikrogrammojen vertailuun. D-vitamiinin määrä kun voidaan ilmoittaa joko mikrogrammoina tai kansainvälisinä yksiköinä.


  • 1 IU = 0,025 mikrogrammaa = 0,025 μg
  • Kansainvälisten yksiköiden (IU) muuntaminen mikrogrammoiksi: kerro IU-luku 0,025:llä. Näin esimerkiksi 5000 IU = > mikrogrammoiksi on 0,025 x 5000 = 125 μg
  • Mikrogrammojen muuntaminen kansainvälisiksi yksiköiksi: kerro mikrogrammojen määrä 40:llä. Näin esim. suomalainen saantisuositus 7,5 mikrogrammaa/ vrk on 40 x 7,5 = 300 IU. 

torstai 20. lokakuuta 2011

Toipumisen apulaiset

Esittelen tässä luontaistuotteet, jotka ovat mulla päivittäisessä käytössä. Toipumiseni kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja lisämunuaisten uupumuksesta on vielä kesken. Mutta paljon parempaan suuntaan on menty. En halua syödä lopun ikääni synteettistä kortisonia tai Thyroid Erfaakaan. Siksi etsin apua luonnosta. Tavoitteenani on tervehtyä niin, että jonain päivänä, vaikkapa kahden vuoden sisään, voin jättää lääkkeet pois.

1. Now Foods: Vitamin D-3, 5000 IU


Tämä on aivan avainasemassa, varsinainen hengenpelastajani. Nappaan näitä kaksi tai kolme päivittäin. Viime keväänä lääkäri Erkki Antila kehotti minua nauttimaan vahvinta D-vitamiinivalmistetta, mitä onnistun löytämään. Kesällä en D-vitamiinia käyttänyt, kun sitä sai näppärästi oleskelemalla omalla pihalla auringossa mahdollisimman vähäisessä vaatetuksessa. Mut nyt, mitä pimeämpää tulee, sitä tärkeämpää riittävä D-vitamiinin saanti on kilpirauhasen toiminnalle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnilleni. D-vitamiini on paras kaverini!

Hinta 37,85€ /120 kapselin purkki


2. Enzymatic Therapy inc: Metabolic Advantage


NaturaZonen (Lönnrotinkadulla Helsingissä) omistaja suositteli tätä minulle kerrottuani hänelle kilpirauhaspulmastani. Ja toden totta. Tämä tuntuu auttavan. Otan näitä kolme päivässä. Suositus on 3 x 2 kapselia, mutta otan aamuin ja illoin Thyroid Erfan, päivällä sitten tätä. 


Tuoteselosteessa sanotaan (oma vapaa suomennos): 
Potkaise kilpirauhasesi käyntiin Metabolic Advantage TM kilpirauhasvalmisteella. Se sisältää tärkeitä ainesosia terveelle kilpirauhastoiminnalle. Koska kilpirauhanen säätelee aineenvaihduntasi tasoa tai sitä, miten nopeasti elimistö polttaa kaloreita, on tärkeää tarkistaa kilpirauhasen toiminta painonpudotusta aloitettaessa. 
* Sisältää L-tyrosiinia, joka on aminohappo, jota kilpirauhanen tarvitsee voidakseen tuottaa erästä tärkeimmistä aineenvaihduntaa säätelevistä hormoneista.
* Pitää sinut energisenä.

Hinta 27,80€/ 100 kapselin purkki





3. YogaBody Naturals: Stretch


Tämä on melkoinen superfoodpommi. Olen tilannut sitä suoraan Lucas Rockwoodin YogaBody Naturalsista. Lucas taas on joogaopettaja, terveysruokafanaatikko ja raakaruokakokki. Hän on eräs Thaimaan Absolute Sanctuaryn perustajista. Sain  joogaopettajakoulutukseni siellä, ja sitä kautta tutustuin Lucasiin ja hänen tuotteisiinsa.


Stretch on nimensä mukainen. Lucas on kehittänyt sen auttaakseen joogeja kehittämään notkeuttaan. Se myös auttaa palautumaan harjoituksesta nopeammin. Stretch-kapselit olivat olennainen osa joogaopettajakoulutustani, käytin niitä päivittäin palautuakseni kahdesta tai kolmesta päivittäisestä harjoituksesta. Käyttösuositus on 2 -  3 kapselia kahdesti päivässä runsaan veden kanssa (puoli litraa). Ei kannata ottaa illalla, sillä tuote piristää. Stretch on kyllä mainio tuote kaiken kaikkiaan. Samasta kapselista saa MSM:ää, spiruliinaa, chlorellaa ja C-vitamiinia. Niiden yhteisvaikutus eli synergia on parempi kuin jos nappailisi tuotteita erikseen pitkin päivää. Strech rokkaa!


6 kapselia sisältää: 
* 3 kaloria
* hiilihydraattia 0.17 MG
* proteiinia 0,67 MG
* natriumia 13 MG
* MSM (methylsulfonylmethane) 3219 MG
* ohranorasmehuauutetta 161 MG
* Luomuviljeltyä chlorellaa 161 MG
* Luomuviljeltyä spiruliinaa 746 MG
* C-vitamiinia (ascorbic acid with calcium ascorbate) 468 MG
* hivenaineita 44 MG 


Valitettavasti en muista tarkkaa hintaa. Yhden kuukauden annos on 180 kapselia. Muistaakseni 3 kk annos eli kolme purkkia oli noin 90€, tosin se oli alennettu hinta.



4. Quality Supplements and Vitamins inc: Life Extension Sea-Iodine 1000 mcg


Tämän tuotteen tehosta en osaa vielä sanoa. Otan sitä silloin, kuin muistan. Kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiville suositellaan kuitenkin merilevien syöntiä jodin saamiseksi. Kokeilin monia eri leviä, yritin sekoittaa niitä salaatteihin. En vain oikein pitänyt minkään mausta. Niinpä nautin levät mieluummin kapseleina.

Käyttösuositus: 1 kapseli päivittäin, sisältää
* Nova Scotian Kelp (Ascophyllum nodosum)
* Islannin Kelp (Laminaria digita)
* Coastal Bladderwrack (Fucus vesiculosus)
* Nova Scotian Dulse (Palmaria palmata)

Hinta 12,25€/ 60 kapselin purkki

5 minuutin hiljaisuus

Moni on kysynyt, miten voisi aloittaa meditoinnin. Useilla on sellainen käsitys, että meditoidessa mielen täytyy olla täysin tyyni tai että sen voi tehdä vain lootusasennossa. Ei huolta! Meditoida voi vaikka makuultaan, seisoen tai missä tahansa mukavassa istuma-asennossa. Olennaista on vain se, että selkäranka on mahdollisimman suorassa ja hengitys kulkee vapaasti. Siksi joogaperinteessä suositaan risti-istuntaa tai lootusasentoa, koska niissä selkäranka on helppoa suoristaa ja vatsalle, pallealle ja keuhkoille on reilusti tilaa laajentua hengityksen mukana. Mutta jos risti-istunta, puolilootus tai lootusasento eivät tunnu miellyttäviltä, voit tosiaan istua vaikka aamulla sängyn reunalla tai nojatuolissa. Älä rajoita itseäsi vaan etsi aika ja paikka, missä sinun on helppoa olla ja rentoutua. Myöskään ajatuksista ei tarvitse olla huolissaan. Ne saavat mennä ja tulla. Olennaista on se, että niihin ei tartu: ei lähde seuraamaan niitä, mutta toisaalta ei myöskään yritä kieltää niitä tai ajaa niitä pois. 

Tässä on ohjeet meditaation aloittamiseen:
  • Etsi rauhallinen paikka, missä sinua ei häiritä.
  • Hiljennä kännykkä ja muut laitteet, jotka voivat häiritä keskittymistäsi.
  • Istu tai makaa sinulle luontevassa asennossa selkä suorana.
  • Laita kännykkä herättämään 5 minuutin päästä. Myös uunin ajastin tai munakello käy tähän tarkoitukseen hyvin. 
  • Jos 5 minuuttia tuntuu liian pitkältä, voit aloittaa 1 minuutista ja pidentää aikaa vähitellen.
  • Sulje silmäsi.
  • Aloita. Keskity olemaan läsnä tässä hetkessä. Hengitä rauhallisesti ja syvään muutamia kertoja. Ala sitten skannata kehoasi päästä varpaisiin keskittämällä huomiosi yhteen kohtaan kerrallaan. Miltä tuntuu päänahassa, kasvoissa, niskassa, kaulassa, hartioissa, ylä- ja alaselässä, rintakehässä, vatsassa, kyljissä, lantion alueella, käsivarsissa, kyynärpäissä, ranteissa, sormissa ja kämmenissä, jne. Etene omaan tahtiisi ja kiinnitä huomiosi tarkastelun alla olevaan kohteeseen. Suuntaa hengityksesi sinne. Millaisia tuntemuksia koet? Lämpöä, viileyttä, jännitystä, kipua, rentoutta, tunnottomuutta? Sinun ei tarvitse muuttaa mitään tai moittia itseäsi tai kehoasi, mikäli jossain kohtaa tuntuu vaikeita tuntemuksia. Pyri sen sijaan suhtautumaan hyväksyvästi ja avoimen uteliaasti tyyliin: " Ahaa, mielenkiintoista."
  • Meditaatiossa on kyse mielen hallinnasta, keskittymisestä ja hyväksymisestä. Mieli on kuin lihas, sitäkin tulee treenata, jotta se tulee vahvaksi. Aluksi mieli harhailee helposti ja lähtee tuomitsemaan. "Miksi täällä on tämmöinen jännitysmöykky? Mitä minun pitikään muistaa tehdä tänään? Täällä ei saisi tuntua kipua. Mitähän laittaisin tänään päälle? Olen pitänyt itsestäni huonosti huolta, kun hartiani ovat näin jumissa." Nämä ajatukset ovat luonnollisia, niitä tulee meille kaikille. Avainasia on se, että kun huomaat ajatustesi harhailevan tai että et hyväksy olotilaasi sellaisena kuin se on, hengitä muutaman kerran syvään. Palaa sitten siihen kohtaan, missä olit ja jatka kehon skannaamista. 
  • Jos jossain kohtaa kehoa tuntuu kipua, jännitystä, painetta, kylmyyttä, tunnottomuutta jne., hyväksy nämä tuntemukset. Suuntaa lämmin hengityksesi sinne hyväksyvän asenteesi kanssa. Voi olla, että olotila alkaa helpottaa. Jos haluat, voit myös tunnustella kehosi viisaudella, mikä tunne tuossa kohdassa majailee: onko se pelko, häpeä, suru, viha, kauna jne.
  • Kun olet skannannut kehosi päästä varpaisiin tai varpaista päähän, keskity hengittämään. Vain hengität rauhallisesti sisään ja ulos. Kun mieleesi tulee ajatus (aluksi niitä on paljon, ne voivat olla solmussa ja jopa jatkuvana virtana), huomioi se ja anna sen sitten mennä menojaan. Ajatukset ovat tallessa tämän meditaation jälkeen, jolloin voit tarttua niihin. Ne eivät karkaa. Mutta nyt sinun ei tarvitse tarttua niihin. Vain hengität.
  • Kun aika on päättynyt, avaa silmäsi. Millainen olosi on nyt? 

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Valokuvaushaaste

Onkohan lukijoissa valokuvauksen saloihin perehtyneitä? Ottaisin mielelläni vastaan vinkkejä. En haaveile urasta luontokuvaajana, mutta olisi kiva ottaa kuvia pihalla ruokailemassa käyvistä linnuista ja oravista. Pulma on kuitenkin se, että en ole mikään konkari valokuvaaja. Vasta opettelen järjestelmäkameran käyttöä ja ylipäätään valokuvaamista. Kaikki vinkit ja niksit ovat siis tervetulleita! Villien luontokappaleiden kuvaamisessa on ainakin kolme haastetta. Ensinnäkin kuvat pitää ottaa ikkunan läpi, jolloin kuvaan tulee helposti heijastus ikkunalasista. Toisekseen, salamaa ei voi käyttää, sillä salamavalo säikäyttää eläimet matkoihinsa. Kun en käyttänyt salamaa, valotusaika piti säätää todella pitkäksi. Sitten pulmaksi tuli se, että kuvista tuli hyvin epätarkkoja, pahimmoillaan vain jokin epämääräinen hahmo vilahtaa kuvassa. Säädin kyllä ISO-lukeman ja kameran aukon mahdollisimman suuriksi, mutta sekään ei riittänyt kompensoimaan valotusaikaa. Tietty kameran voisi laittaa jalustalle, jolloin ei tulisi ainakaan omien käsien aiheuttamaa tärinää. Mutta silti esim. 3 sekunnin valotusajalla tipuset ehtivät lentää kuvasta jo moneen otteeseen.

Amatööripihakuvaaja odottelee siis innolla vinkkejä parempiin kuviin! Täällä olisi niin paljon kuvattavaa: oravia, harakoita, tiaisia (tali-, kuusi-, sini), punatulkkuja, närhiä, oravia...

tiistai 18. lokakuuta 2011

Voimamantra

I refuse to let the fear of getting hurt stop me from pursuing what makes me happy.
En tiedä, kenen viisas ohje tämä  alunperin on, mutta opin sen ihanalta Kathryn Budigilta. Ei muuta kuin rohkeasti eteenpäin kokeilemaan uutta ja tekemään asioita, jotka tekevät onnelliseksi. Välillä unohdan ohjeen ja annan pelon estää itseäni. Välillä taas onnistun ylittämään itseni ja tekemään asioita pelosta huolimatta - tai juuri siksi. Ja siitäkös se onni vaan kaksinkertaistuu! Joten elä rohkeasti, älä anna pelon rajoittaa itseäsi ja ole onnellinen!

maanantai 17. lokakuuta 2011

Toimintaterapian opiskelu

Multa on usein kysytty, miltä toimintaterapiaopinnot ovat tuntuneet ja millaista opiskelu on. Vastaan siis täällä yhteisesti kaikille tämän postauksen muodossa. Kivaa ja huippuinnostavaa! Koulurytmiin totuttelu on vielä kesken, mutta toisaalta meillä on myös paljon itsenäisen opiskelun päiviä, jotka sopivat mulle erinomaisesti. Kohta lähden englannin suulliseen kokeeseen, johon sai etsiä käsiteltävän artikkelin itse. Löysin artikkelin kiertävästä toimintaterapautista, joka oli työskennellyt intiaaniväestölle kuntoutuspalveluja tarjoavassa keskuksessa. Artikkelin myötä innostuin toimintaterapiasta vielä enemmän. Nimittäin eräs unelmani jo lapsesta saakka on ollut tutustua intiaanikulttuuriin. Kirjoitan opiskelusta enemmän, kun olen käynyt kokeessa. Nyt mukavaa koulu-, työ- tai mitä tahansa päivää! =D

----- ----- ----
No niin. Nyt on enkun suullinen tentti takana. Tosi rento meninki, parikeskusteluna määriteltiin mitä on toimintaterapia ja mitä toimintaterapeutit tekevät. Sitten kumpikin kertoi toimintaterapiaan liittyvästä artikkelista, joka oli pitänyt etsiä itse. Vaikeinta tuossa tentissä oli siis se artikkelin löytäminen. Mutta eilen löysin lopulta valtavan mielenkiintoisen artikkelin, missä amerikkalainen toimintaterapeutti kertoi työstään intiaaniväestölle suunnatussa kuntotuskeskuksessa. Vitsi, sellaiseen haluaisin itsekin päästä - tosin Kanadan puolella. Usaan kun tarvitaan kolmen kuukauden harjoitteluakin varten 10 000 dollarin vastuuvakuutus...

Mutta asiaan. Aloitin siis toimintaterapian opiskelut Helsingin Metropoliassa tänä syksynä, elokuussa 2011. Meillä on tosi iso luokka, 29 opiskelijaa. Normaalisti luokkakoko on 25, mutta meillä on neljä tyyppiä, jotka ovat päässeet sisälle aikaisemmin mutta aloittaneet opinnot vasta nyt. Ensimmäisessä perioidissa, joka loppuu tällä viikolla, meillä on ollut oikeastaan vasta opintoihin orientoitumista. Lisäksi meillä on ollut ammatillisen englannin ja atk:n kurssit (molemmista hain hyväksiluvut) sekä 6 opintopisteen Ihmisen toiminta -kurssi. Yleensä meillä on ollut aamupäivät teoriaa (mm. toimintaterapian historiaa, perusasioita ihmisen toiminnasta, toimintojen luokittelua sekä erään toimintaterapian työkalun eli Piercen terapeuttisen voiman mallin käsittelyä), iltapäivisin käytännön toimintapajoja. Olemme mm. tehneet porukalla sieniretken (mukana myös eväiden valmistus porukalla), opetelleet virkkaamaan mummon neliöitä, askarrelleet japanilaisen haitarikirjan, punoneet pajukoristeita sekä käyneet ulkoiluttamassa muistisairaita vanhuksia. Viime torstaina ohjasin oman 4 hengen pienryhmäni kanssa kaksi tanssi-improvisaatiopajaa. Osan pajoista ovat siis vetäneet opettajat, osan me opiskelijat 4 - 5 hengen ryhmissä. Näin olemme saaneet tilaisuuden tutustua monipuolisesti erilaisiin toimintoihin sekä saaneet kokemuksia ryhmien ohjaamisesta. Pajoissa on ollut aivan huikean hauskaa, ja innostus on tarttunut. Esim. mummon neliöistä on tullut sellainen villitys, että monella on langat ja virkkuukoukut mukana teoriatunneilla, ja koukut viuhuvat tiuhaan! Olen itsekin niin innostunut mummon neliöistä, että virkkailen niitä iltaisin kotona innosta hihkuen.

Haastavinta opiskelussa on ollut rytmitys. Itselläni totuttelu säännölliseen koulurytmiin noin 2 h päivittäisine matkoineen on vielä opettelussa. Ja toisaalta ensimmäinen perioidi on ollut aika löysä, meillä on ollut myös paljon itseopiskelua ja opetuksettomia päiviä. Haasteellista on ollut myös kirjallisten töiden tekeminen parin kanssa, kun on tottunut aina tekemään ne yksin. Esim. aikaisemmin mainitsemastani Piercen terapeuttisen voiman mallista tehdään 6 sivun pituinen essee parin kanssa. Olen huomannut, että parityön tekeminen on aikaavievämpää kuin yksinäinen kirjoittaminen - toisaalta siinä oppii enemmän ja saa uusia näkökulmia. Kaiken kaikkiaan aikataulujen yhteensovittaminen pari- ja ryhmätöissä on ollut välillä vähän haasteellista, mutta aina yhteinen aika on sitten kuitenkin löytynyt.

Mukavinta opiskelussa on aivan huikea ryhmä. Meillä oli ensimmäisillä viikoilla paljon ryhmäytystä ja draamaa, joten tutustuimme nopeasti. On aivan huikeaa olla osa innostunutta porukkaa, jossa kaikki tukevat toisiaan. Meillä onkin ryhmässä tosi hyvä henki, pidämme toisistamme huolta ja välitämme tietoa esim. Facebookiin perustetun ryhmän kautta. Sekään ei haittaa, että olen ryhmän vanhin, vaan kaikki tulemme keskenämme juttuun mainiosti. Erilaiset ajankäyttöympyrät ja omien tapojen ja rutiinien  (tai mun tapauksessa niiden puutteen) analysoiminen ovat auttaneet hahmottamaan omaa ajankäyttöä aivan uudella tavalla ja tuoneet paljon oivalluksia. On ollut myös mielenkiintoista tarkastella joogaa toimintaterapian näkökulmasta. Paritehtävässä nimittäin parini halusi tutustua joogaan, joten ohjasin hänelle hänen elämänsä ensimmäisen joogatunnin ja tein malliksi pätkän omaa harjoitustani, ja tämän jälkeen olemme analysoineet joogan terapeuttisuutta juuri sillä kuuluisalla Piercen mallilla. Olen oivaltanut entistä monipuolisemmin, mitkä kaikki jutut tekevät joogasta mulle tärkeän ja vahvistavan toiminnan. Kunhan saamme tehtävämme tällä viikolla valmiiksi, olemme ottaneet myös kantaa siihen, millaisiin kuntoutuksellisiin tarpeisiin ja millaisille asiakkaille jooga sopii. Mahtavaa!

Miinuspuolia on ehkä se, että välillä ohjeet ovat vähän epäselviä ja on ollut vaikea tietää, mitä tehtävillä haetaan. Mutta onneksi meillä on ryhmä, jonka kesken puramme ahdistusta ja mietimme vaihtoehtoja. Myös portfolioalusta Mahara, minne kurssitehtävät palautetaan sähköisessä muodossa, on ollut sekava ja vaikea hahmottaa. En ole tietotekniikan ekspertti, mutta en aivan tumpelokaan. Toimiessani opettajana olen käyttänyt mm. Fronteria ja muita oppimisalustoja, mutta siitä huolimatta Mahara on ollut aika hermojaraastavan sekava. No, meille on luvattu lisäaikaa portfoliotehtävien palauttamiseen niin, että joku tulee opastamaan meitä Maharan käytössä. Ohjelma kun on niin uusi, että opettajatkaan eivät osaa vielä käyttää sitä. Mutta tällä viikolla siis ajankäyttöympyrät, toiminnan analyysit, reflektiot pajoista jne. pitäisi saada sinne Maharaan vietyä.

Summa summarum: ensimmäisen periodin jälkeen toimintaterapian opiskelu tuntuu todella innostavalta, monipuoliselta ja hyödylliseltä jopa oman arjen kannalta. Olen alkanut taas elää vahvasti ja innostua asioista. Odotan innolla ensi viikolla alkavaa 2. periodia, missä meillä tulee käsittelyyn mm. terapiasuhde ja anatomia. Ensimmäinen harjoittelu on vasta keväällä, huhtikuussa. Ja kolmantena vuonna on sitten mahdollista lähteä kansainväliseen harjoitteluun, ehkä jopa sinne Kanadaan - tai kuka ties minne. Mutta nyt lähden portfoliotehtävien pariin.

Parasta päivää!

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Virkattu joogamandala

Olen vihdoin selättänyt joogakriisini. Kiitos siitä kuuluu ajalle, itselleni, Jenni Kauppilan Elä, opi ja rakasta -kurssille, toimintaterapiaopinnoille, Joogasali Asanan Meri Mortille (jonka tuntia sijaistin) sekä ihanalle Kathryn Budigille. Kathryn vieraili tällä viikolla Suomessa pitäen joogakoulu Shantissa kaksi upeaa workshopia. Kathrynin vaatteiden iloiset värit antoivat mulle inspiraation virkata mummon neliö niiden pohjalta. Tajusin myös eri värejä yhdistäessäni, että niillä oli syvempi symboliikka. Itse asiassa valmistuneesta neliöstä tuli mandala. Virkkasin sellaisen kiitokseksi Kathrynille ja nyt myös itselleni.

Mummon neliöstä on moneksi: Liisan virkattu joogamandala 


* Vaaleanpunainen keskus kuvastaa lämmintä ja vahvasti sykkivää sydäntä sekä lempeää asennetta.
* Vihreä osa kuvastaa energian laajenemista ulospäin sekä luontoa ja ekologisuutta. Sydänchakra voi olla joko vaaleanpunainen tai vihreä, joten tämä kerros kuvaa sydänchakran laajentumista.
* Violetti kerros kuvaa joogapolun 8 eri osaa: yama (ohjeet toisten ihmisten kohteluun), niyama (moraalisäännöt itseä kohtaan), asana (fyysinen harjoitus), pranayama (hengitysharjoitukset), aistiärsykkeistä vetäytyminen, keskittyminen, meditaatio ja autuus.
* Keltainen päättelykierros kuvaa iloa, keveyttä, aurinkoa ja Surya Namaskaraa eli aurinkotervehdyksiä. Kaikki alkaa Surya Namaskarasta, siksi niitä on hyvä olla riittävästi. LOL!

En tiedä, miten hyvin mandala aukeaa muille. Mutta mulle se tuo tosi paljon iloa, saa suorastaan nauramaan. Ja itsellenihän sen teinkin. Se muistuttaa minua joogan eri puolista sekä siitä, että sydämen ja elämän on tarkoitus laajentua, ei supistua. Ja keltainen muistuttaa minua vaalimaan iloa sekä unohtamaan minulle tyypillisen tavan suhtautua asioihin liian vakavasti. Don't worry, be happy! =D

Haastankin teidät lukijat tekemään oman mandalan. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä? Mitkä tuovat sinulle iloa? Mikä auttaa sinua keskittymään? Millaisista elementeistä sinun henkinen harjoituksesi ja/ tai elämäsi koostuu? Käytä sinulle mieluisia värejä, materiaaleja ja tekniikoita. Tee sellainen mandala, jota on helppo pitää mukana. Minun joogamandalani toimii myös kirjanmerkkinä.

Namaste! Ihanaa päivää!

lauantai 15. lokakuuta 2011

30 päivän haaste




Mulla on ollut ehkä vähän turhan korkea rima blogijuttujen kanssa. Olen usein miettinyt viitsinkö kirjoittaa tästä tai tuosta, onko niillä oikeasti merkitystä tai kiinnostaako se ketään. Well, what the heck. Päätin ottaa uuden, innostavamman asenteen. Haastaa itseni. Seuraavan 30 päivän ajan kirjoitan joka päivä postauksen. Lyhyemmän tai pitemmän, mutta kirjoitan kuitenkin. Ensinnäkin joudun päästämään irti korkeasta rimastani, sillä en voi jäädä hiomaan jokaisen jutun kieliasua. Ehkä sitä kautta kirjoittamiseni vapautuu. Ja toiseksi, opin samalla kurinalaisuutta ja säännöllisyyttä. Olipa mulla mielessä painavaa asiaa tai ei, postaus on kirjoitettava. Vaikka sitten vain tajunnan virtaa. Jos tämä on siis juttu 1, nähtäväksi jää, millaisia loput 29 postausta ovat. Stay tuned. =D

maanantai 10. lokakuuta 2011

Adele



Olen myöhäisherännäinen. Tämä upea brittiartisti on mennyt multa jotenkin ohi, vaikka hän on julkaissut jo kolme levyä. No, parempi myöhään kuin milloinkaan. Adelella on todella kaunis alttoääni. Niin kaunis, että olen innostunut taas itsekin laulamaan. Ihana Adele! Ja hän on myös raikas tuulahdus popmaailmassa. Useimmat artistit kun ovat hyvin hoikkia ja pienikokoisia, Adele on rehevän naisellinen. Upea kapha-tyyppi. Ihanaa Adelessa on myös tuo brittiläisyys: punainen tukka ja suorasanaisuus. Kerrassaan raikas tuulahdus. Jotenkin nämä Adelen 60-lukulaiset soulbiisit surumielisyydessään ovat myös sangen tyylikkäitä. Ostan koko paketin, stailausta myöten. Ihana Adele! =D

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Mummon neliö

Huom! Tämä neliö on tehty lankaan nähden liian pienellä koukulla, siksi se on vähän "ahdas".


Olemme koulussa perehtyneet erilaisiin toimintoihin, kuten kunnon toimintaterapeuttien kuuluukin. Olemme mm. punoneet pajua, piirtäneet yhdessä ja käyneet ulkoiluttamassa dementoituneita vanhuksia. Huikeimman vaikutuksen teki virkkauspaja, jossa opettelimme virkkaamaan mummon neliöitä. Olen virkannut edellisen kerran ehkä noin 25 vuotta sitten. Olen kyllä joskus katsellut virkkausohjeita, mutta en saanut niistä tolkkua, kun en muistanut, mikä on kiinteä silmukka pylväästä nyt puhumattakaan. Virkkauspajassa oli ihanaa se, että vetovastuussa olevat opiskelutoverit ohjasivat meitä ihan kädestä pitäen ja näyttivät, miten erilaiset silmukat tehdään. Niinpä moni meistä koki varsinaisen virkkausherätyksen, ja nykyään yhdellä jos toisella on luennoilla mukana lankakeriä ja virkkuukoukku. Itse en ole vielä virkannut tunneilla, iltaisin sen sijaan olen virkannut neliöitä intopiukkana. Näihin jää suorastaan koukkuun! Virkkaaminen on yllättävän hauskaa ja meditatiivista, siinä pääsee usein nopeasti kokemaan flow-kokemuksen. Tässä pari vinkkiä, joiden olen itse huomannut auttavan.
  • Alkuun kannattaa tehdä vaikka jokainen kierros eri värillä, niin systeemi hahmottuu helpommin. Itse ainakin koin todellisen ahaa-elämyksen, kun neliön muodostuminen hahmottui kerros kerrokselta ja nurkka nurkalta.  
  • Netistä löytyy erilaisia ohjeita. Me teimme koulussa mallia, jossa kulmiin tehtiin 2 x 3 pylvästä ja väleihin 3 pylvään ryhmä. Omalla käsialallani neliöstä tulee kuitenkin säännöllisempi eivätkä reiät jää liian suuriksi, kun noudattaa koko ajan periaatetta 4 pylvästä, 2 ketjusilmukkaa. Toisin sanoen kulmiin 4 pylvästä, 2 ketjusilmukkaa, 4 pylvästä. Väliin 2 ketjusilmukkaa, sitten koloseen 4 pylvästä. Taas väliin 2 ketjusilmukkaa ja kulmaan 4 pylvästä, 2 ketjusilmukkaa, 4 pylvästä.
  • Värinvaihdon yhteydessä langanpää kannattaa päätellä eli virkata pylväiden alle niitä virkatessa, niin ei tarvitse myöhemmin enää erikseen päätellä lankaa vaan sen voi leikata saman tien. 
  • Kokeile eri paksuisia lankoja ja koukkuja. Mulla on ollut käytössä vain 3.0 mm virkkuukoukku. Joihinkin lankoihin se on liian iso (hyvin ohuet langat), toisiin taas liian pieni. Esim. paksua villalankaa virkatessa osa langan kuiduista meinaa jäädä matkasta. Samoin työstä tulee hieman ahtaan oloinen. Mutta harjoittelu tekee mestarin, ja kokeilemalla eri vaihtoehtoja oppii hahmottamaan sopivan koukku + lanka -yhdistelmän. 


Mummon neliön ohje:
  • 0. kierros eli aloitus: Tee aloitussilmukka. Luo sen jälkeen 8 ketjusilmukkaa.
  • Yhdistä renkaaksi piilosilmukalla: pujota koukku ensimmäisen silmukan läpi, ota lanka koukulle ja vedä molempien silmukoiden läpi.


    • 1. kierros: virkkaa 3 ketjusilmukkaa (=1. pylväs), sen jälkeen 3 pylvästä. Väliin 2 ketjusilmukkaa. Sitten 4 pylvästä, 2 ketjusilmukkaa, 4 pylvästä, 2 ketjusilmukkaa, 4 pylvästä. Yhdistä piilosilmukalla. Nyt sinulla pitäisi olla renkaassa 4 x 4 pylvään sarja, ja kunkin pylväsryhmän välissä kaksi ketjusilmukkaa. Pylväsryhmät muodostavat ristin alkuperäisen ketjun ympärille.
    • Pylväs virkataan näin: ota lanka koukulle, pujota koukku renkaan läpi (ei siis minkään yksittäisen silmukan läpi), ota vielä uudestaan lanka koukulle ja vedä se renkaan läpi. Nyt sinulla on koukulla kolme silmukkaa (2 kunnollista silmukkaa, välissä "langankierto"). Ota taas lanka koukulle ja vedä se kahden ensimmäisen silmukan läpi. Ota uudestaan lanka koukulle ja vedä kahden viimeisen silnukan läpi. Nyt sinulla on valmiina yksi pylväs.

      • 2. kierros: Vaihda väri. Virkkaa uudella langalla yksi kiinteä silmukka (pujota koukku silmukkaan, ota lanka koukulle ja vedä silmukan läpi) "kulmaan" eli ketjusilmukoiden muodostamaan väliin (pylväsryhmä kummallakin puolella). Virkkaa tähän väliin 4 pylvästä, 2 ketjusilmukkaa, 4 pylvästä. Sitten 2 ketjusilmukkaa ja taas seuraavaan kulmaan 4 pylvästä, 2 ketjusilmukkaa, 4 pylvästä. Jatka kierros loppuun tekemällä 2 ketjusilmukkaa, yhdistä piilosilmukalla. 
      • HUOM! Jos jatkat samalla värillä, kuljeta lanka seuraavaan kulmaan virkkaamalla piilosilmukoita välisilmukoihin. 


        • 3. ja 4. kierros: Virkkaa nyt kulmiin 4 pylvästä, 2 ketjusilmukkaa, 4 pylvästä. Sitten 2 ketjusilmukkaa ja välirakoseen 4 pylvästä. Taas väliin 2 ketjusilmukkaa ja kulmaan 4 pylvästä + 2 ketjusilmukkaa + 4 pylvästä. Idea on siis: kulmiin 2 x 4 pylvään rypäs, väleihin 1 x 4 pylvään rypäs. Jokaisen pylväsryppään eli 4 x pylväs jälkeen aina 2 ketjusilmukkaa. Jatka kierros loppuun ja yhdistä piilosilmukalla. 


          • 5. kierros eli päättelykierros: Vaihda väri ja päättele virkkaamalla jokaiseen edellisen kierroksen silmukkaan kiinteä silmukka. 
          Huom! Kuvia valmistuneista neliöistä tulee pian! Mulla oli valmiina kaunis neliö, missä värit sopivat toisiinsa tosi sievästi. Se vain oli myös kissojen mieleen, ja nyt ne ovat jemmanneet sen jonnekin todella hyvään talteen. =D

          Katso täältä millaisen vauvanpeiton toteutin mummon neliöillä.

            10 asiaa minusta

            Sain Hello Helene -blogin Heleneltä Blogipokaalin. Kiitos tunnustuksesta! =)

            Tässä palkkion kunniaksi ja sunnuntai-illan ratoksi 10 ehkä vähemmän tunnettua asiaa minusta. Et luultavasti tiennyt, että....

            1. Lapsena lauloin korkealta ja kovaa. Äänialani oli koloratuurisopraano ja lauloin mielelläni Mozartin Taikaoopperasta Yönkuningattaren aariaa. Myöhemmin äänialani madaltui altoksi.

            2. Minulla oli vielä muutama vuosi sitten silmälasit. Näköni oli todella heikko, -5,25 ja lisäksi oli vielä hajataittoa. Silmien laserleikkaus on ollut yksi parhaista päätöksistä ikinä! Elämänlaatuni on kohentunut huikeasti. On vain ihan mieletöntä NÄHDÄ, vaikkapa keskellä yötä tai saunassa tai uidessa. =)

            3. Olin vielä muutama vuosi sitten äärimmäisen ujo. Tai siis puhelias tutussa porukassa, mutta ujo ja hiljainen vieraassa porukassa. Naurujooga on auttanut mua aivan mielettömästi heittäytymään tilanteisiin, pääsemään yli mokaamisen pelosta ja tutustumaan ihmisiin. Moka on lahja! =D

            4. Olen asunut Oulussa, Edinburgissa (Skotlanti), Lontoossa (Englanti), Suolahdessa, Jyväskylässä, Helsingissä, Katmandussa (Nepal) ja nyt Vantaalla. 

            5. Rakastan kaikkia eläimiä, mutta suosikeitani ovat kissat, pingviinit ja norsut. Lapsena ollessani käymässä sirkuksessa olin eksynyt isästäni. Mutta ei hätää, löydyin kyllä. Olin vain mennyt ratsastamaan norsulla. ;)

            6. Aamuni ei lähde kunnolla käyntiin ilman pakurilatteani. Dark Power!

            7. Nuorempana musiikkimakuni oli aika synkkä. The Cure, Manic Street Preachers, Alice In Chains, Nine Inch Nails, Placebo ja Soundgarden olivat suosikkejani - ja nimenomaan ne kaikkein mustimmat biisit kuten Fell On Black Days sekä Angry Chair

            8. Olen hammasfriikki. Puhtaat ja hyvinhoidetut hampaat on mulle tosi tärkeä juttu. Liekö sitten vaikutusta sillä, että isäni on hammaslääkäri.

            9. En osaa kuvitella eläväni ilman lemmikkieläintä. Pisin aika ilman lemmikkiä oli vuosi ja kaksi kuukautta, joka tuntui iäisyydeltä. Lemmikitön kuiva kausi alko legendaarisen, 17-vuotiaaksi eläneen Petterin kuolemasta. Sen jälkeen vaihdoin työpaikkaa, myin edellisen asuntoni ja ostin uuden. Heti, kun olin päässyt muuttamaan uuteen rivitalokotiini, jossa oli oma piha, otin nykyiset Karvakorvani. Ensin Trapsun, sitten kaveriksi Viirun.

            10. Minulla on lievä lukihäiriö. Yleensä joudun korjailemaan näitä postauksiakin pariin kertaan. Toisinaan huomaan kirjoitusvirheet vasta pitkän ajan jälkeen. 

            Jaan tunnustuksen eteenpäin näille ihanille bloggaajille: Linda, Heidi, Kati, Mustikkatyttö, Katja, Maria, Maija 

            lauantai 1. lokakuuta 2011

            Ravintokeskustelua

            Uusimmassa Me Naiset -lehdessä oli mielenkiintoiselta vaikuttava juttu, missä kaksi asiantuntijaa arvioi kolmen julkkiksen ruokavalion sisältämät vitamiinit. Asiantuntijoista Eija Orreveteläinen on Kuopion yliopistosta valmistunut ravitsemusterapeutti, Hanna Markuksela taas funktionaaliseen lääketieteeseen pohjautuvan FLT Ravintovalmentaja Pro Health -koulutuksen saanut ravintovalmentaja. Julkkikset puolestaan ovat raakaruokaa ja superfoodeja suosiva beatboksaaja Felix Zenger, kotiruokaa laittava kirjailija Kirsti Paakkanen sekä pääasiassa ravintoloissa syövä tankotanssija Oona Kivelä. 

            So far so good. Mutta juttua lukiessani vereni kiehahti ja verenpaineeni kipaisi tähtiin. Eija Orreveteläisen kommentit hämmästyttivät mua syvästi. Yllätyksekseni huomasin tietäväni joistakin asioista jopa asiantuntijaa enemmän, vaikka  oma ravintotietoni on kovan pientä. Kaikkea ravitsemuksen alalta ei toki asiantuntijakaan voi tietää. Mielestäni ammattitaitoon kuuluu kuitenkin oman alansa trendien seuraaminen. Näin ainakin itse toimin erityisopettajana. Yliopistosta sai perustiedot, mutta olen jatkuvasti päivittänyt tietojani lisää, käynyt kursseja, keskustellut kollegoiden kanssa ja seurannut uusia tuulia. Niinpä olisin olettanut, että Orreveteläinenkin olisi perehtynyt ainakin jossakin määrin raakaruokaan ja superfoodeihin, sillä ne ovat olleet ravitsemuksen nouseva trendi jo muutaman vuoden ajan.  Olisi riittänyt, että hän olisi tutustunut vaikka 5-10 suosituimpaan superfoodiin, niiden ravintosisältöihin ja terveysvaikutuksiin sekä raakaruokailun perusideaan. Toisin sanoen tummien lehtivihannasten saannin lisäämiseen ja syihin, miksi kuumentamista vältetään. Olisi ollut hyvä, jos hän olisi tutustunut myös raakaruoan monipuolisiin terveysvaikutuksiin vaikkapa lääkäri Gabriel Cousensin työn kautta. 


            Alla Orreveteläisen Felix Zengerin ruokavaliosta tekemät kommentit, jotka saivat vereni kiehahtamaan.

            " Koska ruokavaliossa ei ole maitoa, kalaa eikä lihaa, B-12:ta, D-vitamiinia ja rautaa tulee todennäköisesti liian vähän."

            Anteeksi kuinka? Liian vähän rautaa? Really? D-vitamiinia kaikki Suomessa asuvat saavat talvisaikaan liian vähän. Myös B-12:n puutos on mahdollinen. Mutta että rautaa!!!??? Mitä ihmettä? Suosittelen tutustumaan  pikaisesti spiruliinan ja chlorellan ravintosisältöön ja terveysvaikutuksiin! Itse toivuin todella vakavasta anemiasta (mikä johtui kilpirauhasen vajaatoiminnan seurauksena sekaisin menneestä kuukautiskierrosta: menetin  varovaisenkin arvion mukaan useamman desin verta 3 viikon välein) parissa kuukaudessa syömällä pinaattia, nokkosia, spiruliinaa ja chlorellaa ja tasoittamalla hormonitoiminnan macalla. Muutaman kuukauden jälkeen hemoglobiinini oli 142. Spiruliinassa ja chlorellassa on jättimäärät rautaa, samoin proteiineja täydellisimmässä muodossa, mitä luonnosta löytyy. Sanoisin siis, että raakaruokailija saa tavanomaista ENEMMÄN rautaa. Etenkin, jos nauttii tummia lehtivihanneksia pilkottuna pirtelön muotoon, jolloin niiden sisältämän raudan  ja lehtivihreän imeytyminen on vielä tehokkaampaa. (Lisäbonus on se, että lehtivihreä muistuttaa rakenteeltaan hyvin pitkälti veren hemoglobiinia, eli viherpirtelöillä on monipuolisesti verta tervehdyttävä vaikutus.) 

            "Koska Felix ei syö lihaa eikä soijaa, hänen täytyy suunnitella ruokavalionsa huolellisesti, jotta hän saa välttämättömät aminohapot."

            Totean jälleen: mitä ihmettä??!!! Ok, tälläinen tilanne todella olikin 20 vuotta sitten, kun itse ryhdyin kasvissyöjäksi. Tietoa riittävän monipuolisen kasvisruokavalion koostamisesta ei ollut, ja varsinkin Pohjois-Suomessa kasvissyöjän ruokavalio kaventui helposti kovinkin suppeaksi. Silloin tuo aminohappojen riittävän monipuolinen saanti oli oikea haaste. Mutta 20 vuodessa on tapahtunut huikea muutos, nykyään tuotteita on joka lähtöön ja tietoakin helposti saatavilla. Tämän päivän tilanne on siis aivan toinen! Felixinkin mainitsemista chiasiemenistä, avokadosta, kylmäpuristetusta öljystä, iduista, hampunsiemenistä ja erilaisista pähkinöistä saa varmasti ja herkullisesti tarpeelliset aminohapot kasaan.  Jos vielä ottaa päälle spiruliinaa ja chlorellaa, niin jo on ihme, jos on pulaa aminohapoista. 


            Soijaa sen sijaan en suosittele kenellekään. Itseäni ärsyttää, että koulun ruokalassa kasvisvaihtoehto on aina soijapohjainen. En suostu syömään soijaa, sillä ensinnäkin se häiritsee kilpirauhasen toimintaa. Mutta miksi kukaan muukaan haluaisi syödä geenimuunneltua tuotetta, joka käyttäytyy elimistössä ylimääräisen estrogeenin tavoin ja häiritsee normaalia hormonitasapainoa? Järkyttävää, jos ravitsemusterapeutti sellaista myrkkyä asiakkailleen suosittelee. Harmittaa myös, että muuten ihanan värikkäältä ja rempseältä vaikuttavassa ja lisäksi näppäriä arkea helpottavia ideoita tarjoavassa Koto-ohjelmassakin makaronilaatikko tehtiin soijarouheeseen. Olenko ainoa soijaa aktiivisesti boikotoiva?  Onhan soija halpaa ja näyttää lähes samalta kuin jauheliha. Mutta mielestäni on edesvastuutonta suositella sitä kenellekään, sillä se aiheuttaa monenmoisia terveyshaittoja. Maitoallergisille suosittelen mieluummin vaikka riisi- tai kauramaitoa. Ja itsetehty mantelimaito on ihanaa! Itsekin olen aikoinani tiukan linjan kasvissyöjänä ollut soijatuotteiden suurkuluttaja (soijamaitoa, soijarouhetta, soijajugurttia, soijajäätelöä, soijasuikaleita, soijajauhoa, soijaproteiinia, soijajuomia)  - ja nyt kannan sen seuraukset kilpirauhasen häiriintymisenä yms. Soijan vaikutuksista terveyteen löytyy tietoa mm. tästä artikkelista.

            Purkautumisen jälkeen muutamia kysymyksiä on edelleen mielessä:


            Miksi soijatuotteiden haitallisuudesta terveydelle - tai suoranaisesta vaarallisuudesta - ei puhuta yleisemmin?


            Miksi koulu- ja työpaikkaruokaloiden kasvisruokavaihto on yhä edelleen useinmiten soijapohjainen?


            Miksi koulutetut ravitsemusasiantuntijat eivät tunne superfoodien ravintosisältöjä ja terveysvaikutuksia?


            Miksi lääkärit uskovat yhä edelleen, että anemia on mahdollista korjata vain syömällä lihaa ja rautatabletteja? (Kärsin anemiasta pitkään. Aluksi suostuin kiltisti syömään rautatabletteja, mutta mikään niistä ei sopinut optimaalisesti vatsalleni ja esim. Obsidanista sain helvetilliset vatsa- ja suolistokivut. Kun sitten päätin korjata tilanteen pinaatilla, viherpirtelöillä, spiruliinalla ja chlorellalla, lääkäri nauroi mulle. Kummasti kuitenkin tämän päätöksen tehtyäni toivuin anemiasta muutamassa kuukaudessa. Liha ja rautatabletit taas eivät saaneet anemiaa korjaantumaan puolessatoista vuodessakaan.)