Tervetuloa lukemaan blogiani! :) Blogini sai alkunsa tarpeestani löytää keinoja toipua työuupumuksesta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja lisämunuaisten uupumukseta. Matkan varrella löysin useita toimivia keinoja kohentaa terveyttä. Toivottavasti oivalluksistani on apua juuri Sinulle! Toivuttuani olen löytänyt uuden suunnan, ja nyt blogin jutut keskittyvät kehon ja mielen hyvään oloon, iloon ja tasapainoon. Tällä hetkellä kutsumuksenani on yhdistää naurujooga ja työnorsujen auttaminen.
Happy Wheel
perjantai 23. heinäkuuta 2010
Takaisin luontoon
Eilen oli huikea päivä. Foodit-sivuston kautta ilmoittautui porukka villiruokaa bongaamaan. Kokoonnuimme minun luonani, sillä täällä Itä-Vantaalla on huikeat metsät ja raakamaitotila, mutta paikka ei ole liian kaukana Helsingin keskustastakaan. Ensin siis haimme kullekin astiansa (kelle minkäkinlaisen) täyteen ravitsevaa raakamaitoa. Sitten suuntasimme lähimetsääni. Jo ensimmäisten askelien jälkeen satuimme mustikka-apajalle. Wau! Niitä popsittuamme ja kerättyämme hieman pusseihimme jatkoimme pidemmälle metsään. Tarkoituksena oli löytää pakurikääpiä, mutta niitä ei nyt löytynyt. Myös niitty, missä on kasvanut vaikka minkälaista kukkaa, oli harmiksemme niitetty. Tai lähinnä minun harmikseni. Muut keräilijät olivat rennolla asenteella ja tyytyväisiä jo mustikoihin. Mulla taas oli hölmösti agendana löytää jotain superia. Ja niinhän siinä sitten kävi, että en osannut täysin keskittyä nauttimaan mustikoista, kun odotin edessäpäin olevan jotain vielä parempaa. Tosi hölmöä. Tavallaan koin velvollisuudekseni, että jotain huippua täytyy löytyä, kun olen kutsunut ihmiset tänne "kauaksi". Voi ei, miten hölmö ja rajoittava ajatus!
Ehkä oli toisaalta hyvä, että niitty oli niitetty. Koin pettymyksen, mutta sen jälkeen en enää odottanut tai pikemminkin vaatinut ihmeellisyyksiä. Osasin ottaa rennosti, elää hetkessä ja nauttia siitä, mitä eteen tuli. Siihen asti olin vain kiirehtinyt eteenpäin mielessäni huippuapajat. Mutta kuinkas sitten kävikään? Kun en enää asettanut odotuksia, oli todella hauskaa. Meillä oli kerrassaan mainio porukka. Yhdessä ihmettelimme luontokirjani kasveja ja tunnistimme niitä porukalla. Opin jopa pari uutta kasvia nokkosen ja voikukan lisäksi. Ja niinhän siinä sitten kävi, että jokainen meistä sai pussiinsa kivasti täytettä. Villiä ruokaa suoraan metsästä ilman lannoitteita. Ja mikä fiilis olikaan bongata kasveja yhdessä! Olipa luksusta tehdä tänä aamuna viher-kukka-smoothie eilen löytämistäni aarteista. :D
Myös kauneudenhoitoni on muuttunut todella paljon luonnollisemmaksi. Pesen kasvoni Lushin Angels on Bare Skin -puhdistussavella, kosteusvoiteena käytän joko kaakaovoita tai kylmäpuristettua luomukookosöljyä. Deodorantin asemaa hoitaa kookosöljy tai Monoi-öljy. Itse asiassa en juurikaan enää tarvitse deodoranttia, sillä hikeni ei enää haise. Saman efektin huomasin Thaimaassa joogakurssilla jo viikon jälkeen syötyäni vain puhdasta ruokaa. Nyt olen edelleen juonut aamuespressoni kahvin kera ja syönyt juustoa, joten puhdistautumisprosessi on kestänyt pitempään. Nykyisin meikkaan tosi harvoin. En millään haluaisi työntää mitään ylimääräistä naamaani. Se tuntuu ikävältä, enkä edes koe tarvitsevani sitä. Musta on tullut kunnon hihhuli, sillä olen mielestäni kauneimmillani luonnollisena ja puhtaana. ;) Etenkin ripisivärin laittaminen tuntuu todella vastenmieliseltä. Haluaisin pestä sen saman tien pois. No, ehkä kokeilen vielä Dr. Hauschkan ripsiväriä, sillä palatessani töihin voin laittaa hieman väriä naamaan - kunhan se on mahdollisimman puhdasta ja luonnonmukaista.
En ole enää pariin vuoteen värjännyt hiuksiani perinteisillä hiusväreillä. Ne ovat hirveitä myrkkyjä sekä omalla keholle että vesistöille. Muutaman kerran vuodessa laitan päähäni hennaa. En niinkään värin vuoksi vaan siksi, että henna kuorii mahtavasti päänahan ja hoitaa hiuksia. Etenkin, kun laittaa hennapuuron joukkoon teelusikallisen kookosöljyä. Sen kikan keksin tänään. Hiukseni ovat ruskeat luonnostaan, joten mahonginruskea henna vain syventää niiden omaa väriä. Kun päänahkani on taas kutissut jonkin aikaa, tein tänään hennahoidon. Ja a vot, nyt on taas päänahka kuorittu puhtaaksi, hiukset hoidettu ja ne ovat saaneet lempeästi takaisin oman värinsä kesäauringon vaalennettua ne. Hassua sinänsä, että nykyään pidän niin paljon hiusteni omasta väristä, kun nuorempana en voinut sietää sitä ja aloitin hiusten tehovärjäämisen 13-vuotiaana. Mutta oh well, takaisin luontoon tälläkin saralla. :D
Ja sitten tämän päivän paras uutinen. Amazonilta tilaamani 3 dvd:n joogaboksi saapui. Eniten odotin Seane Cornin dvd:tä. Hän opettaa sydänjooga tai joogaa sydämestä. Ei muuta kuin dvd pyörimään ja sydänjoogat kehiin. :D
Mukavaa päivää kaikille! Hey babe, take a walk on the wild side!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kuulostaa hyvältä..mulla kihelmöi sormenpäät kun Heidin esimerkillä poimin nokkosia käsin..kyllä ne näytti mua pistelevän, mutta onpahan huomisaamuks tulossa kunnon smoothie ja tytöt saa nokkoslettuja!! :D
VastaaPoistaKyllä mullakin nokkoset pistelee, jos niitä paljain käsin poimin. En siis sitä tee, vaan leikkaan lehdet joko saksilla tai käytän suosiolla hanskoja. KodinYkkösestä löytyi sellaiset mikrokuituhanskat. Ne on muutenkin olleet käytössä, kun olen kaivellut tuota omaa yrttipenkkiä. Mikrokuituhanskojen läpi nokkoset tai piikkipensas eivät pistele. :D Ihania nokkoslettukestejä teille! Mahtavaa, kun luonnosta saa parhaat herkut ja lääkkeet ihan ilmatteeksi! :D
VastaaPoistaElä muuta sano. Mun blogeja voi lukea myös..tänne ajattelin kirjoittaa nimenomaan näitä juttuja, taide, musa ja perhejuttujen lisäksi: http://therasdiary.blogspot.com/
VastaaPoistaMut jos kiinnostaa niin hääblogi ja burleski blogi on myös..kaikki vielä aika vähällä tekstillä..mutta kirjottelen aina ku jaksan ja innostun! Mun profiilista kai ne löytää.