Under Pressure

Hola!

Itse miellän naurujoogaksi kaiken, mikä saa hymyn tai naurun kasvoille ja mielen hyväksi. Niinpä tämä esitys on myöskin naurujoogaa - ja huikeaa talenttia!


I

Why can't we give Love a chance?

Peace!

Naurujoogan kehittäjän, lääkäri Madan Katarian, toiveena on edistää naurujoogan avulla maailmanrauhaa. Naurulla ei ole väriä, ei uskontoa, ei kieltä, ei asemaa. Ja toisaalta nauraminen yhdessä luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hyvää tahtoa.

Tämä mies on opettanut eläimensä elämään rauhassa - vaikka näitä usein pidetään toistensa vihollisina. Hän on siis varsinainen naurujoogi.

Minä olen päättänyt, että minulla on myös oikeus onneen

Huumori piristää aina. Mutta tässä pätkässä on myös vissi perä. Tasapaino ja kohtuus kunniaan. :)

Huippupäivä!

Tänään on ollut ihan huippupäivä. Pieniä ihania ihmeitä.

* Tiedossa oli pakollinen ja ei kovin kiinnostava koulutuspäivä isossa salissa. En tykkää istua tuolissa ollenkaan. Istun sängyllä, nurmikolla, lattialla ja sohvallakin, mutta tuolilla istuminen on ollut mulle aina tuskaa. Tänään sitä tuskaa oli 6 h. Tämän tietäen tein lounastauosta päivän kohokohdan. Otin bikinit, pyyhkeen ja eväät mukaan ja huristelin skootterillani (joka siis toimii vihdoin ja viimein, jee!) Kuusijärvelle. Nautin evääni ja uiskentelin innoissani syrjemmällä muista lumpeiden keskellä nauttien sorsapariskunnan seurasta. Rakastan uimista! Uin, kelluin ja sukeltelin omassa rauhassani. Mikä fiilis uida selkää ihaillen pilvetöntä sinistä taivasta! Sillä hetkellä todellakin vietin THE BEST DAY EVER. Tämän virkistävän uintireissun jälkeen jaksoin taas palata koulutuspaikalle iltapäivän osuuteen.

* Palattuani kotiin teki mieleni kokeilla käsilläseisontaa. Seisoin lapsena paljonkin käsilläni, voimisteltiin kavereiden, siskon ja serkun kanssa kesäisin aamusta iltaan. Nyt aikuisiällä en vain ole luottanut käsissäni olevan riittävästi voimaa. Joogaopettajakoulutuksessakin tein käsilläseisonnasta oman versioni: kapusin pystyasentoon seinää pitkin. Ajatuskin potkaisusta/ponnistamisesta käsilläseisontaan seisoma-asennosta tuntui todella pelottavalta ja suorastaan mahdottomalta. Mutta tänään siis päätin yrittää. Ja halleluujaa! Parin yrityksen jälkeen pääsin kuin pääsinkin käsilläseisonta-asentoon seinää vasten. Muutaman sekunnin ajan pysyin käsilläseisonnassa jopa ilman tukea! Vitsi mikä fiilis! Vähintäänkin voimauttava! :D

* Koulutuspaikan läheltä löysin isomman kaupan (asun vähän syrjemmässä, ja täällä ei ole kovin isoja kauppoja = kattavia valikoimia). Olin innoissani, kun löysin lehtikaalia ja pinaattia. Jes! Käsilläseisontaharjoitusten jälkeen tein sitten palauttavan vihersmoothien (pinaattia, banaani, auringonkukansiemeniä ja loraus luomuomenamehua). Ja jösses, kun oli hyvää! Taisin jäädä koukkuun. Näyttää siltä, että foodit todella vahvistavat ihmistä mielettömissä määrin! Ja jo kuukaudessa!

* Tänään saapui tilaamani Jon Gabrielin kirja The Gabriel Methdod - The Revolutionary diet-free way to lose weight. Aloin heti lukea, ja kirja vaikuttaa huipputapaukselta. Vaikuttaa olevan linjassa foodien kanssa: "Aloin syödä kuin luonnostaan hoikat ihmiset syöden mitä halusin, milloin halusin - mutta huolehtien, että kehoni sai kaipaamansa ravintoaineet." Olennaista on myös oppia kuuntelemaan omaa kehoa ja ymmärtämään, miksi se haluaa olla lihava. Mahtavaa kamaa! Pysykää kuulolla, niin kerron, miten kirjaen ideat toimivat.

* Ja sitten: HOPLAA! JAHUU! SUPER! ja AMAZING! David Wolfe tulee marraskuun alussa kokonaiseksi viikonlopuksi Suomeen! Voiko parempaa enää olla! Luvassa on myös suklaabileet! Wau! Kun oppilas on valmis, opettaja saapuu...

Kaiken kaikkiaan voin todellakin sanoa, että tämä on ollut the best day ever! <3 script="" type="text/javascript">

var _gaq = _gaq || [];
_gaq.push(['_setAccount', 'UA-18473647-1']);
_gaq.push(['_trackPageview']);

(function() {
var ga = document.createElement('script'); ga.type = 'text/javascript'; ga.async = true;
ga.src = ('https:' == document.location.protocol ? 'https://ssl' : 'http://www') + '.google-analytics.com/ga.js';
var s = document.getElementsByTagName('script')[0]; s.parentNode.insertBefore(ga, s);
})();

Environmental Planet Guy

Ettei menisi homma liian vakavaksi. Aika hyvin vedetty! Loistava parodia ympäristöhörhöstä. LOL! :D

Elämää kissojen kanssa

Tämmöstä tää elämä on kyllä viime päivinä ollut. Kissat ovat parhaita naurujoogaopettajia. On ollut pakko oppia nauramaan. ;) Toisaalta ne ovat myös hyvin pitkälle edistyneitä joogeja. En pääse lähellekään niiden suorituksia.

Laita hyvä kiertämään - anna naurusi valaista päivää

FEELING GOOD - mussikin parantava voima

HOLA!

Elämä on aivan ihmeellistä. Ja musiikilla on ihmeellinen voima. Olen rakastanut musiikkia lapsesta saakka, todennäköisesti syntymästäni lähtien. Olen itsekin soittanut pianoa ja vähän kitaraa sekä laulanut. Kuuntelen kausittain musiikkia laidasta laitaan. Uppoaa niin klassinen, pop, rock, reaggae, singer-songwriter kuin leffamusiikki. Oikeastaan mikä tahansa, kunhan se on hyvin tehty. Silti kestosuosikkini vuodesta -99 lähtien on ollut brittiläinen Muse. Repesin totaalisesti, kun MTV:n ruotsalainen juontaja (itsekin musiikintekijä) Lars Beckung kommentoi bändin videota uutta musiikkia esitelleessä ohjelmassa: "I saw them playing live a few nights ago. He has an amazingly big voice... considering he's about the size of an apple!" UUAA! Mielenkiintoni heräsi välittömästi omenan kokoista tyyppiä kohtaan. Ja niin alkoi kaunis rakkaustarina... ;) Tuolloin näkemäni biisi oli siis Muscle Museum.



Olen nyt nähnyt Musen livenä neljästi. Ekan kerran Tavastialla -99, kun bändi oli lähes tuntematon. Mutta kaikki kolme (laulaja-kitaristi Matt Bellamy, rumpali Dominic Howard ja basisti Chris W.) soittivat instrumenttejaan niin hyvin, että meinasi järki lähteä. Ja todella, omenan kokoinen Matt sinkoili pitkin lavaa ja lauloi itseään puolta isommat tyypit suohon. Sen jälkeen olen nähnyt bändin vielä kolmesti (viimeisimpänä vaan ei suinkaan vähäisimpänä toissapäivänä Kaisaniemen puistossa). Ja kyllä taas lähti. Ylitin itseni ja lauloin koko keikan ajan mukana sydämeni kyllyydestä. Ihan mieletön keikka ja mieletön fiilis. Olen edelleen täpinöissäni. :D

Ja entäs sitten se ääniala! Huh huh! Eihän tuollaista ole olemassakaan. Superkorkea tenori - and then some. Olin itse lapsena koloratuurisopraano (eli siis Yön kuningattaren aaria Mozartin Taikahuilusta oli mun kauraa), mutta nyt aikuisena ei voi kuin ihmetellä, miten jostain MIEHESTÄ voi lähteä tuollainen ääni. Knights of Cydonia on jo epätodellinen, out of this world.



Ehkä kaikkien aikojen suosikkibiisini Muselta on Plug in Baby. Potkii kuin potkumoottori. Ja livenä meinaa taas lähteä järki. Joogaopettajakoulutuksessa biisi sai vielä uuden merkityksen. Juttelin kanadalaisen kurssikaverini kanssa. Hän kertoi, että olessaan surullinen, väsynyt, yksinäinen tai masentunut hän muistaa, että kaikki mitä tarvitsemme, on jo ulottuvillamme. Universumi on täynnä rakkautta ja antaa meille sen, mitä tarvitsemme. Meillä on vain taipumus unohtaa tämä. Mutta jos totuus pääsee unohtumaan, silloin pitää vain kytkeä itsensä takaisin universumin rakkauteen. PLUG IN BABY! <3 class="BLOGGER-object-element tr_noresize tr_placeholder" data-original-id="BLOGGER_object_3" id="BLOGGER_object_3" img="" src="//img2.blogblog.com/img/video_object.png" style="background-color: #b2b2b2; height: 385px; width: 480px;">


No, taidan lopettaa hehkutuksen tältä erää. Mutta olen äärettömän kiitollinen upeasta keikasta ja hyvistä fiiliksistä, joissa olen edelleen. Voisin sanoa, että olen edelleen feeling good ja plugged in. :) Olenkin sanonut usein: "to me, Matt Bellamy is a god!" Jouduin tästä jopa vaikeuksiin, sillä edellinen poikaystäväni oli todella mustasukkainen Mattiin kohdistamalleni ihailulle. Hänen mielestään tyyppi näyttää ihan hiireltä. Ei sillä ole mitään väliä. Silti Matt soittaa kuin piru ja laulaa kuin enkeli. Matt the Mouse singing... :D

Ja päätteeksi vielä suosikkipätkäni. Jos on kiukkuinen olo, tämä pätkä saa kyllä aina nauramaan. Ei hyvää päivää. Ja huh huh, mitä stooria Matt selitää Kanadan entisestä ulkoministeristä Paul Hellyeristä. HOH! Katsokaa ja naurakaa Mattin mukana! Laugh the day away! Aika paha tuo Dominicin Slipknot-parodia. "Sit the f*** down! What are you f***ing gonna say? F***ing idiot! F***!" LOL! :D

Join me dancing in the Rain!

Iltojen iltaa!

Ihana sade! Olen aina rakastanut kesäsadetta. Useinkaan vain en kehtaa mennä nauttimaan sateesta, sillä mietin, mitä naapurit mahtavat siitä tuumata ja onhan se nyt vähän outoa. No, yksi pitää helteestä, toinen pakkasesta ja kolmas sateesta. Itselleni kylmyys ei ole mikään ongelma, jo lapsena Oulussa annoin yleensä lapaseni toisille, kun en niitä itse tarvinnut ja tepastelin ulkona takki auki. Ja viime talvena nukuin ikkuna auki patteri pois päältä ja nautin päivin ja öin raikkaasta talvi-ilmasta. Hämmästelin, kun ihmiset valittivat kamalaa talvea. Mun mielestä se oli mahtava, paras pitkään aikaan! Olin lumen ja pakkasen keskellä elementissäni. Olen näemmä sopeutunut arktisiin oloihin loistavasti, helle sen sijaan tekee tiukkaa.

No mutta. Tänään se sitten vihdoin tuli, ihana viilentävä ja puhdistava sade! Jes! Ja tällä kerralla en miettinyt, mitä naapurit mahtavat ajatella, vaan säntäsin heti sateen alettua pihalle. Tallustelin ulkona paljain jaloin ja tein syvähengityksiä. Olihan ulkona joitakin naapureita keräämässä tavaroita sateelta suojaan. Ehkä tarjosin heille hämmästeltävää, kun seisoin keskellä pihaani omenapuun alla tehden syvähengityksiä leveä hymy naamalla sateen kastellessa hiukset, kasvot ja mekon. Mahtavaa! :D

Olin sateesta niin fiiliksissäni, että lähdin ihan varta vasten kävelylle. Ja mikä parasta, näin pari naapuria, jotka olivat myös nauttimassa sateesta. En siis olekaan ainoa hullu! No, jatkoin matkaani eteenpäin, nautin sateesta, sen äänestä, luonnon vehreydestä, kukkien voimistuneesta tuoksusta ja ilman raikkaudesta. Oli hauskaa katsella, kun ihmiset kiirehtivät kadulta koteihinsa koittaen suojautua sateelta - ja minä tepastelin kadulla litimärkänä JA onnellisena. Jes! Seuraavalla kerralla ylitän seuraavan esteeni ja oikeasti tanssin sateessa tai käyn nurmikolle pötköttämään. I LOVE THE RAIN!

Hyvinvointi on siis myös rohkeutta tehdä toisin, toimia omalla tavallaan. :)

Aurinkoöverit Hietsun kirppiksellä

HOLA!

Kuten Lily Allen toteaa: " The sun is in the sky, oh why oh why would I wanna be anywhere else!" Olin tänään ensimmäistä kertaa Hietsun kirppiksellä itse myymässä. Meillä on ollut siskon kanssa tarkoitus mennä myymään vanhat vaatteemme kirppikselle jo ties kuinka kauan. Valtteri-kirppiksellä ei ole ollut pöytiä vapaana silloin, kun meillä molemmilla oli vapaa viikonloppu. Nyt päätettiin täräyttää ja lähteä kirpparimyyjien mekkaan eli Hietsuun. Vähän jännitti, kun emme olleet tehneet pöytävarausta ja sää oli mitä upein. No, johdatus oli puolellamme ja erinäisten onnellisten yhteensattumien kautta saimme kuin saimmekin peruutuspöydän loppuunmyydyltä torilta. Jes!

Kylläpä tuntui hyvältä päästää irti vanhasta. Tämä on mulle iso teema muutenkin, josta kirjoitan ihan oman postauksen. Möin halvalla mm. entisen suosikkipuseroni, jonka olin saanut nepalilaiselta ex-poikaystävältä. Sen myyminen ja lopullinen irtipäästö tuntui todella hyvältä! Jes, olen vihdoin vapaa toivekuvastani hänestä ja voin jatkaa eteenpäin. :D

Sää oli tosiaan mitä mainioin: + 28 astetta ja aurinko porotti pilvettömältä taivaalta. Suorastaan paahtoi. Tein varmaan oman aurinkoennätykseni. Olen niin kuuma pitta, että yleensä en viihdy auringossa puolta tuntia pitempään. Nyt oltiin paahteessa 5,5 h. Ja niinhän siinä kävi, että rasvauksesta huolimatta kärähdin. Siis kookosrasvauksesta. Sen pitäisi antaa suojakerroin 15. Ilmeisesti kookosöljy ei kuitenkaan ollut aivan riittävä suoja mun vaalealle iholleni näin hardcore-menossa. Mutta perinteisiä aurinkomyrkkyjäkään en halua käyttää. Täytyy siis käydä ostamassa Dr. Hauschkan aurinkovoiteita. Mutta itse asiassa yllättävän vähän nahka kärähti olosuhteisiin nähden. Olen palanut pahemminkin - ja vielä perinteisiä aurinkovoiteita käyttäen ja lyhyemmässä ajassa. No mutta hölmöähän se ihon käräyttely on. Pyrin välttämään sitä ja olen mieluummin kalpea kuin kärähtänyt. Mutta aina oppii uutta, ja joskus tulee takapakkia tai virhearvioita.

Positiivinen yllätys oli se, että mulla ei ollut nälkä koko kirppiksen aikana. Yleensä mulla on todella kova ruokahalu ja vatsa ilmoittaa nälästä kurnimalla ja jopa kramppaamalla. Join ison pullon Vichyä (sisälsi suoloja, joita menetin hikoilun myötä) ja söin ison omenan sekä jäätelöpallon. Kävin kotimatkalla vielä Sokoksella ruokaostoksilla hamstraamassa luomutarvikkeita, joten olin yhteensä matkalla 8 h. Kotiin tultuani mulla oli lähinnä armoton jano ja teki mieli hedelmiä. Niinpä tein seuraavanlaisen salaatin:

HELLEPÄIVÄN HERKKUSALAATTI

• luomusalaatinlehtiä
• pala avomaankurkkua
• 1/2 avokado
• 1 reilun kaupan banaani viipaleina
• pala luomuomenaa (noin 1/4) kuutioinia
• kourallinen yön yli lionneita kurpitsansiemeniä
• kourallinen yön yli lionneita pähkinöitä (cashew, saksanpähkinä, para, hassel)
• pieni pala mangoa silputtuna
• hieman Punnitse & Säästä -kaupan eväsmixiä (mm. kuivattu banaani, pähkinä)
• muutama manteli
• loraus punaviinietikkaa
• reilusti pellavansiemenöljyä
• hieman jauhettua luomukardemummaa
• hyppysellinen Himalajan vuorisuolaa
• yrttimaalta sitruunamelissaa, korianteria ja persiljaa

Tästä tuli todella iso annos, iso kulho. Nälkä loppui jo alkumetreillä, mutta oli niin hyvää, että nautiskelin koko kulhollisen. Sen jälkeen olinkin ulkoilmasta, auringonpolttamasta ja täydestä vatsasta niin tainnuksissani, että nukahdin kahdeksi tunniksi. Tulipahan kuitattua viime aikoina huonosti nukutut yöt pois. Salaatti oli suorastaan palauttava. :D

Wake up, it's a beautiful morning!

Tästä se lähtee. Polkuni kohti puhtaampaa, luonnollisempaa ja eheämpää elämää. Toivottavasti ja uskoakseni myös onnellisempaa. Täytin juuri 36 v viime sunnuntaina. Olen päättänyt, että tästä vuodesta tulee tähänastisen elämäni paras! Perustin tämän bloginkin tätä tavoitetta tukemaan ja tallentamaan edistysaskeleet.

Tavoitteeni:

• Laihtua 10 kiloa
• Löytää liikkumisen ilo ja luonnollisuus
• Löytää ja vapauttaa luovuus
• Oppia olemaan läsnä hetkessä
• Saada uusia samanhenkisiä ystäviä
• Löytää lapsenomainen innostus ja ilo
• Muuttaa ruokavaliota puhtaammaksi ja raaemmaksi
• Kokeilla uusia asioita ainakin joka viikko, mielellään useamminkin
• Löytää oma polkuni/ tehtäväni ja työnilo
• Löytää aito ja täysi minä

Aika isoja tavoitteita, toisaalta taas aika luonnollisia. Uskon, että hyvä olo ja rento fiilis on luonnollinen olotila, jossa voimme vapauttaa koko potentiaalimme. Vaikka olen harrastanut joogaa jo useamman vuoden ja perehtynyt jonkin verran henkisyyteen (henkisen kirjallisuuden ahmiminen on suosikkiharrastukseni), jotain tuntuu silti puuttuvan. Nytpä sitten otan taas uusia askeleita polullani. Välillä tuntuu, että kierrän kehää ja menen siksakkia. Mutta ehkäpä polkuni kuuluu mennä niin. Nyt tuntuu, että olen valmis nousemaan uudelle tasolle. Välineinäni elämänmuutoksen tekemiseen ovat seuraavat:

• Pyrkimys kohti luomumpaa ja puhtaampaa, elävää ja raakaa ruokaa
• Säännöllinen meditointi
• Positiivinen ajattelu
• Yhteys muihin samanhenkisiin ihmisiin
• Blogin pitäminen
• Ilo ja hauskuus
• Kokeilen jotain uutta ainakin viikoittain, mielellään useamminkin

Jotain positiivisia muutoksia olen tehnyt jo nyt. Kahvinkeittimeni meni rikki jonkin aikaa sitten. Kun en onnistunut saamaan sitä toimivaksi putsauksesta ja kalkinpoistosta huolimatta, luovuin siitä kokonaan. Ostin tilalle mutterimallisen espressopannun. En ole vielä valmis luopumaan kahvista, mutta tämä on edistysaskel oikeaan suuntaan. Kahvinjuontini on vähentynyt huomattavasti, ja nyt nautin kupillisesta tietoisesti.

Toinen muutos on se, että hankin jo toukokuussa Heidi Kuusiston e-kirjan Uusi päivä. Olen myös seurannut hänen blogiaan http://quinoaa.blogspot.com. Pari päivää sitten olin Heidin järjestämässä ihanassa raw food -illassa. Ruoka oli tosi maukasta, ja sitä oli vähintäänkin riittävästi. ;) Vaikka olen käynyt usein syömässä Helsingin Hakaniemessä sijaitsevassa ihanassa elävän ja raa'an ravinnon Silvoplee-ravintolassa, olen aina ajatellut, että raa'an ruoan valmistus itse on tosi työlästä ja aikaavievää. Onneksi Heidi ja Mirva karistivat nämä ennakkoluulot mielestäni. Lisäksi illan aikana kuulin muiden kurssilaisten mielenkiintoisia kokemuksia ja oivalluksia. Ihan parasta! :D Lisää näitä!

Kolmas muutos on lähes päivittäinen vihersmoothie, jonka opin Heidin kirjasta. Ideana on siis saada lehtivihreää. Ajatella, että ihminenkin tarvitsee lehtivihreää! Näin kaukana sitä loppujen lopuksi on luonnosta. Eläimet osaavat luonnostaan etsiä lehtivihreää, kuten ruohoa. Toinen kissoistani rakastaa myös kurkkua, se on kertakaikkiaan sen mielestä parasta. Sillä on huomattava kurkkuaddiktio, helposti menee jopa kokonainen kurkku. Kyse ei ole vain suolen puhdistamisesta karvoista, sillä kissat saavat myös anti-hairball kuivanappuloita. Toinenkin kissa syö nappuloiden lisäksi ruohoa ja etenkin ohranversoja. Kun kerran niinkin pieni otus kuin kissa tuntuu tarvitsevan melkoisesti lehtivihreää, miksei sitten huomattavasti kookkaampi ihminen. Muistaakseni sinivalaskin elelee planktonilla... ;)

Itse asiassa polkuni tähän pisteeseen on ollut pitkä. Ryhdyin 18-vuotispäivänäni kasvissyöjäksi (meillä oli kotona aika tiukat säännöt, mutta tultuani täysi-ikäiseksi sain tehdä omat valintani), ja vegenä menikin kymmenisen vuotta. Sitten aloin lisätä kalaa ja välillä eettisesti tuotettua lihaa (lähinnä lammasta, hirveä ja poroa). Lopulta päädyin sekasyöjäksi, mutta pyrin aina syömään mahdollisimman eettisesti. Parin viime vuoden aikana olen tullut tietoiseksi elintarvikkeiden väri- ja lisäaineiden runsaudenpulasta. Tästä jossain määrin järkyttyneenä olen tehnyt ostokseni mahdollisuuksien mukaan Ruohonjuuressa, Punnitse & Säästä -kaupassa sekä Eat & Joy -maatilatorilta ja suosinut luomua.

Nuorempana olin hyvin hoikka, lähes "starvin' Marvin".

Muutamia vuosia sitten sain ensin kilpirauhasen tulehduksen ja sen seurauksena ensin kilpirauhasen liikatoiminnan, joka muuttui vajaatoiminnaksi. Yht´äkkiä massaa tupsahti kehooni 15 kiloa lisää. Sitä on ollut vaikea kestää. Ennen myös liikuin paljon, mutta sekin on ykyään vaikeampaa sekä ylipainon että romahtaneen kunnon vuoksi. Viime kesänä kokeilin vähähiilihydraattista diettiä. Entisenä kasvissyöjänä se oli melko hurja veto. Ennen kaikkea kaipasin hedelmiä ja marjoja, joiden määrää piti rajoittaa voimakkaasti niiden sisältämän sokerin = hiilihydraatin vuoksi. Mutta VHH opetti silti paljon: vaaleat jauhot, pastat ja sokeri sekä peruna jäivät pois lähes tyystin. Ja lähtihän sitä painoakin pois 5 kiloa.

Nyt sitten ollaan tässä. Tavallaan siis eri vaiheeni ovat tuoneet minut tähän pisteeseen. Olen tehnyt muutoksia pikku hiljaa useamman vuoden ajan, joten hirvittävän radikaalia muutosta ei ole tulossa. Toivottavasti vaikutus terveyteen ja olemiseen on silti sitäkin voimakkaampi! :D