 |
| Kuva täältä |
... ja poika annettu on. Eilen iltapäivällä syntyi siskoni esikoispoika. Ihanhan tässä herkistyy ja tulee vanhat Tiernapoikalaulut mieleen. Toivottavasti pian päästään lasta ja äitiä katsomaan.
Lapselle on lahjakin.
Virkkailin syksyn mittaan noita mummon neliöitä. Ostin Hakaniemen Hallin Vihreä Vyyhti -kaupasta perulaista reilun kaupan kasvivärjättyä luomupuuvillalankaa. Ei siis ainakaan pitäisi olla myrkkyjä näissä langoissa. Ei myöskään hirvittävällä tavalla rääkättyjen merinolampaiden vereen tahrittua kärsimyslankaa. Kissat ainakin ovat testanneet lankoja ja hyväksi ne todenneet. Heillä on ollut riemu ylimmillään, aina ovat tonkineet lankakassia, kuljettaneet lankoja ympäriinsä ja pelanneet niillä tassupalloa. Virkkaaminen osoittautuikin varsinaiseksi koko kehon funktionaaliseksi harjoitukseksi, kun sai hyppiä esteiden yli, kontata ja ryömiä hakemaan kalusteiden alle jemmatut "saaliit". Peiton tekemiseen on siis osallistunut koko Lihtakujan väki. =D
Raportoin lisää tätiydestä, kunhan juhlan pääsankari on nähty!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa, että jätät kommentin! Pidäthän kommenttisi sävyn rakentavana ja kaikkia kunnioittavana. Erilaiset mielipiteet ja rakentava kritiikkikin ovat tervetulleita, niistä voi aina oppia uutta. Toivon kuitenkin, että blogin sävy säilyy positiivisena. Kiitos! =D