Kuva täältä
Referoin tässä Mielen Hyvinvointi -projektin materiaalia. Oikeastaan se on työjuttu, mutta sopii kaikille omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneille. Materiaali on laadittu Suomen Mielenterveysseurassa ja sitä pilotoidaan nyt toisella asteella. Oma oppilaitokseni on mukana hankkeessa, ja meidän erityisopettajien tehtävänä on viedä materiaalia eteenpäin opettajille. Mielenterveysseura toivoo meiltä palautetta ja käytännön vinkkejä materiaalin muokkaamiseksi jouluun mennessä. Niinpä työstän työmatskua ja lyön kaksi kärpästä yhdellä iskulla (onpa muuten kammottavan väkivaltainen ja raaka ilmaus!). Joka tapauksessa on hyvä kirjoittaa ja työstää siten materiaalia omassa päässään. Kuten Wolfe sanoi: "Don't just think it, ink it!" Ja kun joulukuun 1. päivä olisi taas koulutus henkilökunnalle, niin tässäpä tulee käytyä läpi materiaalia - leppoisasti lauantai-iltana.
- Mielenterveys on voimavara. Se on opittavissa oleva taito, jota voi myös opettaa. Samoin jokainen voi itse tukea ja vahvistaa omaa mielen hyvinvointiaan.
- Mielen hyvinvointi on psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja henkinen kokonaisuus.
- Hyvinvoivalla ihmisellä on kyky rakastaa, saada aikaiseksi asioita, tuntea iloa, sopeutua erilaisiin tilanteisiin, selviytyä vastoinkäymisistä sekä ilmaista tunteitaan mielekkäällä tavalla.
- Mielen hyvinvointi on voimavara, joka auttaa selviytymään arjessa, tekemään työtä tai opiskelemaan, tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa sekä voimaan hyvin.
- Mielenterveyttä on itsensä hyväksyminen, kyky tunnistaa ja ilmaista tunteita, pyrkimys toteuttaa omia päämääriä sekä taito olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
- Hyvä mielenterveys on myös kykyä sietää painetta, pettymyksiä ja menetyksiä.
- Hyvä mielenterveys on joustavuutta ja kykyä ratkaista ristiriitoja, arkipäivän asioiden jaksamista, kykyä hallita ajoittaista ahdistusta sekä kykyä hyväksyä omassa elämässä tapahtuvat muutokset.
- Mielenterveyden kannalta on tärkeää luoda tasapaino työn tai opiskelun ja vapaa-ajan välillä, ylläpitää sosiaalisia kontakteja sekä tavoitella omia päämääriä.
- Käytännön harjoitus: Kirjoita viikon ajan muistiin asioita, jotka tukevat mielen hyvinvointiasi (esim. ystävien tapaaminen, jooga, hyvä ja puhdas ruoka, siisti koti, kävely luonnossa, sauna, kynttilät, puhdas lähdevesi jne.). Mieti, mitkä tekijät näissä toiminnoissa ylläpitävät ja edistävät kehon ja mielen hyvinvointiasi. Pidä viikon ajan kirjaa myös siitä, kuinka usein ehdit toteuttaa näitä hyvinvointiasi edistäviä asioita. Ota tavoitteeksi tehdä viikoittain - mieluiten joka päivä - jotain hauskaa ja innostavaa, joka edistää kokonaisvaltaista hyvinvointiasi.
Lähde: Törrönen Soile, Hannukkala Marja & Ruuskanen Ulla (2010). Hyvinvoiva oppilaitos. Materiaali mielen hyvinvoinnin edistämiseen toisen asteen oppilaitoksissa. Ydinteema 2: Mielenterveys voimavarana
Itselläni on varaa kehittää mielen hyvinvoinnin taitoja paljonkin. Esim. työ ja vapaa-aika eivät ole balanssissa ja samaan mokaan olen sortunut usein. Lisäksi minun on vaikea ilmaista pettymystä ja vihaa rakentavalla tavalla - joko patoan ne sisälle tai sitten räjäytän pommin ja annan kaiken päästä ilmoille yhdellä kertaa. Eipä ihme, että vastapuoli sitten hämmentyy ja loukkaantuu. Niinpä olen opetellut (prosessi vielä kesken) sanomaan minua harmittavista asioista saman tien. Helppoa se ei ole, kun mulla on kiltin tytön identiteetti, ja kiltit tytöthän eivät suutu vaan nielevät kaiken. Saati sitten jos on henkinen kiltti tyttö... Jeah, right....
VastaaPoistaNo mutta onneksi nämä tosiaan ovat opittavissa olevia taitoja. Tarkoittaa siis sitä, että myös pettymyksiä oppii sietämään paremmin. Mulla on paha tapa suhtautua ihmisiin kovin mustavalkoisiin: ihmiset ovat joko hyviä ja ihania tai täysin turhia ja paskoja. Välimuotoja ja harmaan sävyjä eli todellisia ihmisiä ei mun vaaleanpunaisessa maailmassani ole. Kun joku hyvänä tyyppinä pitämäni ihminen sitten osoittaa jonkin heikkouden tai toimii inhimillisesti eli ei-täydellisesti, järkytyn ja pahoitan mieleni. Aika usein olen myös katkaissut välit heihin totaalisesti. Toki näin voisi menetellä, jos toinen käyttäytyisi toistuvasti alentuvasti. Mutta kun mä siis vedän herneen nenääni jo ensimmäisestä kerrasta ja polttelen siltoja takanani... Kumma homma, kun välillä on melko yksinäinen olo... Mistä mahtaakaan johtua.... ;)
Kehvana, kun näitä kommentteja ei voi muokata julkaisun jälkeen. Mulla on lukihäiriö, ja se vaikeuttaa kirjoittamista jonkin verran. Kirjoitan juttuni (myös nämä blogijutut) moneen kertaan, sillä ensimmäisellä kerralla teksti on ymmärrettävää ehkä mulle itselleni. Pikkuhiljaa korjausten ja muokkausten myötä tekstistä tulee toivon mukaan luettavaa ja ymmärrettävää myös muille.
VastaaPoistaNyt harmittaa vietävästi, että tuossa ylläolevassa kommentissa on "mustavalkoisiin" kun pitäisi olla mustavalkoisesti. Mulla kun sekoittuu sanat helposti keskenään tai ne alkavat muistuttaa toisiaan: ihmisiin => mustavalkoisiin.... Voi tätä elämätä lukihärön kanssa.
No toisaalta, oon kyllä oppinut nauramaan lukihärölleni. Viime kesänä siskorukka oli ihmeissään lukiessaan itselleni kirjoittamaani ostoslistaa puutarhakauppaan... Se oli siis ymmärrettävä lähinnä vain mulle. Paras häröily oli kuitenkin ehkä se, kun pidin ruotsin tunnilla opiskelijoille hirsipuuta. Mun hirsipuu tosin oli supervaikea, sillä siitä puuttui kirjaimia. Hih hih! Liisan Superbonustehtävä: arvaa sana ja lisää puuttuvat kirjaimet paikoilleen! =)
Toisaalta lukihärö on tehnyt musta tosi hyvän erityisopettajan. Tiedän, miten tuskaista voi olla oppia matikan juttuja ja vieraan kielen sanoja. Englannin sanat mä tosin opin tosi helposti, kun oon ollut siitä tosi kiinnostunut. Itse asiassa kuuntelin niin paljon musiikkia, että opin sanat sitä kautta ja englannin kieliopin vain "kuulen" eli tiedän automaattisesti, miten sitä kirjoitetaan oikein. Ruotsin ja saksan opiskelu taas oli täyttä tuskaa.
Omien vaikeuksieni ansiosta oon siis keksinyt kaikenlaisia keinoja oppia sanoja lukihäröstä huolimatta. Ja opiskelijoille tekee hyvää nähdä, että ei lukihäröön kuole. Se teettää ihan törkeesti lisää töitä ja opiskelu eli lukeminen ja kirjoittaminen väsyttää aivan tolkuttomasti, koska siihen menee ihan hitosti energiaa. Mutta lukihärönkin kanssa oppii elämään. Ja heh heh, onpahan opiskelijoille hupia, kun välillä (aika usein) kirjoitan taululle ihan mitä sattuu. Ei asioita kannata ottaa niin vakavasti. Omalle mielen hyvinvoinnille on siis ollut tosi hyvä juttu, että olen oppinut hyväksymään oman lukihäiriöni, kerron siitä avoimesti ja osaan nauraa virheilleni. Moka on lahja! =) Tähän on auttanut tosi paljon naurujooga. Siispä kiitos Laughter Gods and Goddesses ja kiitos Madan Kataria! =)