Flight of the Yogi: Kathrynin oppeja sekä joogakriisin ylitys

Osallistuin lokakuun alussa Joogakoulu Shantissa Kathryn Budigin kahden illan workshopiin nimeltä Flight of the Yogi. Ensimmäinen ilta oli omistettu käsitasapainoasennoille, toinen inversioille eli ylösalaisille asennoille. Illat jännittivät mua, sillä Balin reissun seurauksena olin menettänyt intoni joogaan. Itse asiassa olin joogan kanssa syvässä kriisissä enkä ollut tehnyt heinäkuun alun jälkeen kuin muutaman harjoituksen, opettamisesta puhumattakaan. Kärsin tilanteesta ja Suuren Rakkauteni kadottamisesta. Silti en kyennyt tekemään harjoitusta, niin vastenmieliseltä se tuntui.

Toinen suuri haaste oli se, että olen aina pelännyt niin käsitasapainoasentoja kuin ylösalaisia asentojakin. Ensimmäistä kertaa päälläseisontaa kokeillessani itkin pelosta. Avainsana onkin juuri pelko sekä rajoittavat uskomukset. Olin kuvitellut, ettei mulla ole tarpeeksi voimaa, kehonhallintaa ja tasapainoa muihin kuin päällä- ja käsilläseisontaan. Mutta olin valmis päästämään irti näistä rajoittavista uskomuksistani ja menemään päin pelkojani. Ja se todella kannatti!

Kathryn on mestariluokan opettaja. Asennot eivät ole olleet hänelle itselleenkään helppoja, joten hän ymmärtää niihin liittyvän pelon sekä harjoitteluun liittyvän turhautumisen. Mutta sinnikkäällä harjoittelulla hän on oppinut asanat. Ja koska hän on joutunut panostamaan niiden oppimiseen paljon aikaa ja vaivaa, hän tiedostaa tarkasti, mitä kehossa tapahtuu niiden aikana. Kathryn selosti tosi selkeästi, mitkä lihakset työskentelevät ja antoi monia konkreettisia vinkkejä. Olennaista oli kuitenkin lämmin ja hyväksyvä ilmapiiri sekä huumori. Oikeasti et tipu kovin korkealta, vaikka kaatuisitkin rähmällesi! Ja juuri se, eli uskallus kaatua rähmälleen maahan, on avainasemassa näiden asentojen opettelussa. Niinpä lähdimmekin opettelemaan asentoja lapsenomaisen leikkimielisesti, yrittäen, erehtyen ja kokeillen uudelleen. 

Koko workshopin ajan fiilis oli aivan mieletön - puhumattakaan siitä, kun onnistuin menemään asanoihin, joiden olin kuvitellut olevan itselleni mahdottomia. Oi sitä riemua ja ylpeyttä! Siis aitoa ylpeyttä omasta suorituksesta, ei koppavaa ja muita mollaavaa ylpeilyä. Useammin kuin kerran hihkuin kroppa väsymyksestä täristen mutta täynnä riemua ja kiitollisuutta: "I DID IT! WOW! THAT WAS AMAZING! THANK YOU!" Olin kiitollinen Kathrynille, joogalle ja itselleni - olin mennyt läpi peloistani ja karistanut rajoittavat uskomukseni ja ylittänyt itseni todella monella tasolla. Ja siinä juuri piilee joogan hienous: se auttaa kehittymään parhaaksi versioksi itsestäsi. Oli myös ilo nähdä toisten onnistumisia. Olennainen oppi oli se, että nämä asennot OVAT mahdollisia. Ja jooga ON mua varten. Rakastan YHÄ joogaa, nyt entistä syvemmin. Ja opetus: nyt ymmärrän, miksi käsitasapainoasentoja ja inversioita suositaan. Ne ovat joogaa aidoimillaan. Ne edellyttävät sekä mielenhallintaa että koko kehon työskentelyä - ja vieläpä hallittuna kokonaisuutena. On myös keskityttävä hengitykseen tosi huolellisesti. Asennot ovat todella rankkoja, mutta myös hauskoja. Ne myös paljastavat heikkoudet ja vahvuudet sekä haitalliset lihaskireydet. Nyt ymmärrän käsitasapainoasentojen ja inversioiden nerouden: ne yhdistävät kaikki joogan keskeiset elementit. Vaikka ne edellyttävät kehonhallintaa, ne kehittävät ennen kaikkea mielenhallintaa. Sillä hetkellä, kun mielesi hairahtuu ajattelemaan jotain muuta, menetät tasapainosi. Näihin asentoihin tiivistyvät joogan keskeiset periaatteet. 

Opin iltojen aikana todella paljon. Joogasta ja itsestäni. Koin myös monia yllätyksiä. Esimerkiksi jotkin käsitasapainoasennot eivät onnistuneet siksi, että pakaralihakseni ovat liian tiukat, minkä takia en pysty "kumartamaan" syliini käsien päälle tarpeksi syvälle. Oho! Tuota en olisi tullut ihan heti ajatelleeksi. Olen aina pitänyt itseäni melko notkeana. Mutta jooga on yllättävää ja paljastaa kehon suhteita sinulle itsellesi. Siksi sitä rakastankin. Tai se on yksi niistä syistä. Toinen on se euforia, minkä tunnen harjoituksen jälkeen. Ja paras euforia tulee intensiivisen harjoituksen jälkeen; sellaisen, missä olen saanut haastaa itseni ja käyttää niin voimaa kuin tasapainoa. Näemmä hiki puhdistaa niin kehoa kuin mieltä. Tracy Anderson sanoo: "Learn to love the sweat. This is so important." Ja täytyy sanoa, että nainen tietää, mistä puhuu. Ja täytyy sanoa, että nyt olen itsekin oivaltanut hikoilun tärkeyden. Nykyään pidän sitä suorastaan lahjana. Kun harjoitus on nostanut kunnon hien pintaan, olo sen jälkeen on tosi kirkas, rauhallinen, onnellinen ja suorastaan rakkaudellinen.

Ja kiitos Kathrynin, ymmärsin taas joogaharjoituksen hienouden. Siis aidon joogan, joka perustuu perinteisiin joogalinjoihin sekä joogan henkiseen perinteeseen. Syvä tuskani ja joogakriisini johtui siitä, että joogan henkisestä perinteestä irrotettu fitnessjumppa oli väkivaltaista ja ahdistavaa. Tajusin, että se, mitä vihasin, ei oikeastaan joogaa ollutkaan. Nyt tiedän oman polkuni entistä tarkemmin. Haluan harjoitella ja opettaa joogaa puhtaassa, alkuperäisessä 8-osaisessa muodossaan. Ja nyt olen rakastunut joogaan intohimoisemmin kuin koskaan, jokaisella solullani. Aidossa joogassa henkisyys on aina läsnä, osa harjoitusta. Nyt olen aidosti sitoutunut harjoitukseeni. Haluan tehdä sen päivittäin. Ei siksi, että valmentautuisin koulutukseen tai haluaisin pudottaa painoa -  vaan siksi, että rakastan sitä ja siitä tulee hyvä olo. Nyt minulla ei ole harjoitukselleni mitään agendaa. Toki haluan kehittyä ja oppia uusia asanoita,  mutta minulla ei ole joogaharjoituksen ulkopuolisia tavoitteita, joiden vuoksi harjoittelen. Voisi ehkä jopa sanoa, että nyt ensimmäistä kertaa elämässäni harjoittelen puhtaasti ja rakastan joogaa ehdoitta. And it just keeps getting better! <3 Nyt olen jopa kiitollinen kriisistäni, sillä lopputuloksena on aito ja syvä rakkaus joogaan ja henkiseen polkuun. Tiedän, että minulle asanaharjoitus ja henkisyys kulkevat käsi kädessä. Ja minulle henkinen kehittyminen on yhtä tärkeää tai jopa tärkeämpää kuin fyysinen kehittyminen. Kriisin seurauksena tunnen siis itseni ja polkuni selkeämmin. Hurraa!

Lopuksi vielä hyvin lyhyet muistiinpanot Kathrynin opeista. Ehkä ne aukeavat vain itselleni. Ehkä joskus kirjoitan niistä oman juttunsa. Nyt sanon: "Jai, yoga!", "Jai, Kathryn!", "Jai, Hanuman!" Laulan He Maha Lakshmi ja lähden joogaharjoitukseni pariin. Parasta päivää! Namaste! <3

Käsitasapainoiluissa:

• hartiat suoraan kyynärpäiden yllä, kädet täysin suorassa
• aktivoi vatsalihakset
• TLP = tiny little package (purista vatsa tiukaksi ja polvet tiukasti vatsaa vasten)
• Thigh master = purista jalkoja yhteen
• Cat's breath; etenkin Bakasanassa eli Crow'ssa iso kyttyrä yläselkään

Hypyissä:

• Purista polvet yhteen => Thigh Master
• Tule ensin käsien päälle, ikään kuin käsiseisonta-asentoon (=> lantio suoraan hartioiden päällä) - vasta sitten keinahdus taakse (float)
• Kun hyppäät eteen, hyppää PALJON myös ylös
• Koukista polvet, paino varpaille, vatsatiukaksi, TLP = tiny little package

Inversioissa:

• Kainaloissa helmet, purista talteen
• Pieni kyttyrä yläselässä (pieni kissanselkäasento)
• Älä niinkään vedä napaa sisään vaan kylkivälilihakset tiukaksi korsetiksi => auttaa myös notkoselkään => pidä korsetti aina istuessa, seisoessa, kävellessä ja koko joogaharjoituksen ajan
• Hartiat pois korvista
• Aktivoi reidet, varsinkin takareidet
• Hartiat maljoissaan, ei irti sieltä