Olen kärsinyt vuosia sitkeästä anemiasta ja raudanpuutoksesta. Tankkaamalla hevoskuurit spiruliinaa ja klorellaa olen saanut hemoglobiinin kohoamaan, mutta elimistön rautavarastot ovat silti olleet lähes pakkasen puolella. Normaalisti ferritiinin eli elimistön rautavaraston pitäisi olla vähintään 20 g; jotta Liothyroin-hoito voidaan aloittaa, ferritiinin täytyy olla yli 80 g ja mielellään yli 100 g. Liothyroin kun kuluttaa elimistöstä rautaa. Oma ferritiinitasoni on ollut järkyttävän alhainen: 1,3 g. Olen pysynyt nippa nappa hengissä. Yksi syy näihin katastrofin aineksiin on ollut kohtuuni kehittyneet kolme myoomaa, jotka aiheuttivat niin hirvittävää verenvuotoa kolmen viikon välein, että lääkäri Erkki Antilan mielestä olisin tarvinnut verensiirron. No, myoomat ja vuodot ovat nyt hoidossa, ja sillä saralla vallitsee tasapaino. Ihanaa, kun en ole enää verenvuodon lamauttama! :)
Toinen syy alhaiselle ferritiinille oli se, että suolistoni oli niin huonossa kunnossa, että rauta ei imeytynyt. Olli Sovijärvi määräsi minulle joulukuussa 2012 suolistoanalyysin pohjalta antibioottikuurin ja kehotti tiukasti siirtymään viljattomaan ja maidottomaan ruokavalioon. Lisäksi aloin ottaa päivittäin voimakkaita maitohappobakteerikapseleita ja juomaan VSL#3-jauhetta veteen sekoitettuna. Tehostin kuuria vielä suolihuuhteluilla. Ensimmäiset 3 kk noudatin hyvin tiukkaa ruokavaliota: maidoton, viljaton, maissiton, soijaton, sokeriton. Suolihoitajan ohjeistuksesta sokerittomuus meni niin pitkälle, että jopa hunaja ja hedelmät olivat kiellettyä. Niinpä sitten lopulta kyllästyin liian tiukaksi kokemaani ruokavalioon ja palautin mukaan hunajan, hedelmät ja luomumaitotuotteet.
Kun suolisto oli saatu parempaan kuntoon, aloin tankata nestemäistä rautaa, spiruliinaa ja klorellaa. Tankkaus tuottikin tulosta: toukokuussa hemoglobiini oli 156! Oloni oli hyvä, joten lopetin raudan tankkaamisen. Lipsuin myös viljattomuudesta ja aloin syödä ruisleipää.
Viime syksynä koin itseni jälleen väsyneeksi. Käydessäni Tikkurilan postissa piipahdin viereiseen luontaistuotekauppaan. Sattumalta siellä sattui olemaan paikalla homeopaatti Anne Räisänen tekemässä hivenainemittauksia. Ja kuin tilauksesta hänellä oli juuri sopivasti aikaa ennen seuraavaa asiakasta tehdä minulle mittaus. Normaalisti mittaus maksaa 80€, mutta tuolloin mittaus maksoi vain 50€. Ja mitä sieltä paljaistuikaan: huomattava kuparinpuutostila! No huh. Sitä en ollut osannut epäillä. Homeopaatti kuitenkin selitti, että on lähes mahdotonta saada hemoglobiinia nostettua pysyvästi, jos kehon kuparitaso on alhainen. Kuulemma rauta ja kupari toimivat yhdessä. Lisäksi minulla oli puutetta seleenistä, B-vitamiineista (etenkin B9-vitamiinista), raudasta ja D-vitamiinista. Mielenkiintoista!
Ostin lisää nestemäistä rautaa sekä kuparia ja D-vitaminia. Seleenit popsin parapähkinöiden muodossa (3 kpl riittää takaamaan vuorokausiannoksen). Aluksi kuparikuuri oli melko haasteellinen: kun kuparitaso oli alhainen, kuparilisä aiheutti todella kuvottavan olon. Ensimmäisinä aamuina oksensin aamupalan lähes saman tien ulos (kupari nautitaan aina ruokailun yhteydessä). Olo oli kuin konsanaan aamupahoinvoinnista kärsivällä odottavalla äidillä! Onneksi tabletin puolittaminen ja jakaminen kahdelle eri aterialle kuitenkin auttoi. Ja vähitellen kuvotuskin helpotti.
Nyt olen pian syönyt kuparikuurin loppuun. Olo on huomattavasti parempi kuin syksyllä, vaikka rautakuuri loppui jo uutena vuotena. Tukkakin näyttää muuten paljon paremmalta kuin vielä syksyllä. Uskoisin, että rautataso on kohonnut reippaasti. Nyt voisin taas uskaltautua ferritiinin mittaamiseen. Ehkäpä elimistöni on nyt vihdoin ja viimein valmis Lio-kuuria varten. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa, että jätät kommentin! Pidäthän kommenttisi sävyn rakentavana ja kaikkia kunnioittavana. Erilaiset mielipiteet ja rakentava kritiikkikin ovat tervetulleita, niistä voi aina oppia uutta. Toivon kuitenkin, että blogin sävy säilyy positiivisena. Kiitos! =D