Fustra #1 Treeni

No niin. Päätin sitten ottaa 20 kerran Fustra-paketin, vaikka jonkin aikaa asiaa piti sulatella. Kun päätös oli tehty, oli vain hyvä ja rauhallinen olo: näin on hyvä, menipä syteen tai saveen.  Päätin, että nyt jos koskaan on aika panostaa itseeni ja terveyteeni. Täytän kesällä 40 vuotta, joten minulla on hyvinkin todennäköisesti vielä saman verran elämää jäljellä kuin mitä sitä on takana. Mutta näin en voi jatkaa. Kilpparivajauksen myötä olen lihonut 25 kiloa ja liikunta on jäänyt tosi vähäiseksi. Kaiken lisäksi notkoselän vuoksi selkää kolottaa usein. Ja ylipaino on alkanut kuluttaa niveliä. Olen joutunut luopumaan joogasta, koska varpaat tulevat kipeäksi. Tanssista taas olen luopunut, koska oikea polvi on kipeytynyt. Mutta haloo! Haluan tanssia ja nauttia elämästä. Olen luonnostaan liikkuvainen, joskaan en nyt ole liikkunut vuosiin. Fyysinen passivisuus on saanut myös mieleni jähmettymään. Selvästikin tarvitsen liikettä voidakseni hyvin. To keep the juices flowing. Mutta kipeytyvien nivelien ja lihasten vuoksi liikuntaa on ollut vaikea aloittaa. Samaten olen yrittänyt pudottaa painoa ties millä konstein ilman sanottavaa menestystä. Selvästikin ne opit ja metodit, joita käytin nuorempana, eivät enää toimi. On aika päivittää ne. Niin sitten päätin ottaa itselleni etukäteislahjaksi lähestyviä nelikymppisiä ajatellen Fustra-valmennuspaketin. Ja maaliskuun kampanjaetuna sain kaksi kertaa ekstraa eli yhteensä 22 kertaa.

Tein toisenkin päätöksen: kirjoitan avoimesti prosessistani ja olen brutaalisen rehellinen. Vain siten näen, mihin suuntaan olen menossa ja kehittymiseni. Ja projektin julkisuus antaa potkua jatkaa. Vaikka alkutilanne hävettää, tästä on lähdettävä liikkeelle. Mindfulnessin oppien mukaan: nyt on näin. 

Valmennus alkoi siten, että ensimmäisellä kerralla tehtiin kehonkoostumusmittaus. Sitä varten piti olla kaksi tuntia syömättä ja juomatta, ei saanut juoda edes vettä. Kyllä teki muuten tiukkaa! Ei niinkään syömättömyys vaan se, että ei saanut juoda. Juon todella paljon vettä, varmaan 2-3 litraa päivässä. Mutta silti on koko ajan jano. Ja pulma on se, että vesi pirulainen tulee vain läpi eikä imeydy kroppaan vaan saan juosta alvariinsa pissalla.

Tässä kehonkoostumusmittauksen tulokset numeroina 27.3.2014:

Pituus: 168 cm
Paino: 87,8 kg
Painoindeksi: 31,1 (merkittävä ylipaino)
Kehon rasvaprosentti: 38,7 (normaalia korkeampi)
Kehon rasvan massa: 34,0 kg
Perusaineenvaihdunta: 1640 Kcal
Kehon kokonaisnestemassa: 39 kg
Kehon nesteprosentti: 44,0 (normaalia matalampi => olisi hyvä olla ainakin 50%)
Viskeraalisen rasvan arvo: 8 (matala riski => normaaliarvo 0-13 eli hyvä tilanne)
Oikea käsi - rasva%: 42,7
Oikea käsi - lihasmassa: 2,5 kg
Vasen käsi - rasva%: 43,0
Vasen käsi - lihasmassa: 2,6 kg
Vartalo - rasva%: 36,5
Vartalo - lihasmassa: 28,4 kg
Vasen jalka - rasva%: 40,7
Vasen jalka - lihasmassa: 8,7 kg
Oikea jalka - rasva%: 40,9
Oikea jalka - lihasmassa: 8,8 kg

Tulos on synkkä, mutta ei mitenkään yllättävä. Toisaalta on todella helpottavaa, että viskeraalista rasvaa eli sisäelinten ympärillä olevaa haitallista rasvaa ei ole normaalia enempää. Lisäksi kehon puolierot vasemman ja oikean välillä ovat pienet. Siinäpä ne hyvät uutiset sitten olivatkin. Korjattavaa löytyykin sitten yllin  kyllin. Painoa on rutkasti liikaa ja rasvaprosenttikin on sangen korkea. Rasvaa on kertynyt etenkin käsivarsiin ja jalkoihin. Sen olen kyllä itse huomannut jo silmämääräisesti, mutta mielenkiintoista, että kone analysoi saman tuloksen. Mielenkiintoista ja oikeastaan huolestuttavaa on tuo alhainen nesteprosentti. Vesi ei todellakaan imeydy. Saahan sitä kitata, mutta ei kun ei imeydy, niin eipä se paljoa auta. Mikä siis neuvoksi?

Kun kehonkoostumus oli valmis ja läpipuitu, siirryimme vielä hetkeksi varsinaisesti fustrailemaan. Valmentajani Johanna Joentausta on aivan huikea. Hän seuraa kehoni asentoa (polvi, jalkaterät, lantio, lapaluut, hartiat, vatsan ja selän työskentely) todella tarkasti. Meillä on todella hauskaa ja nauramme treenin aikana paljon. Kemiamme tuntuvat loksahtavan hyvin yhteen - enkä kyllä olisikaan ollut valmis maksamaan 1490€, jos valmentaja olisi tuntunut yhtään epämiellyttävältä. Mutta Johanna ei tunnu! Hän piiskaa minua jaksamaan, kun itse olisin jo valmis lopettamaan. Silti hän tekee sen todella kannustavasti. Ja hän valitsee juuri sellaisia liikkeitä, joilla voidaan pureutua ongelmakohtiini eli avaamaan jännittyneitä lonkankoukistajia ja vahvistamaan alaselän lihaksia sekä puristamaan selkärangan notko pois vatsalihaksilla. Voi hyvä luoja, että saa tehdä töitä, mutta se kannattaa!

Riemukseni kävely crossarilla sujui jo huomattavasti paremmin kuin kokeilutunnilla. Steppasin noin 10 minuuttia (aivan tarkkaa aikaa ei ole tiedossa, sillä jossain vaiheessa laite nollasi itsensä ja aloitimme ajastuksen uusiksi), mutta jälkeenpäin jalat eivät olleet sellaista spagettia kuin tutustumistunnin jälkeen. Niin, ja tänään olen kävellyt aivan normaalisti, vaikka kokeilutunnin jälkeen kävelin pari päivää kuin ankka, kun reidet olivat niin jumissa. Selkeästi alan oppia kävelemään, vaikka Johanna joutuukin huomauttamaan lantion ja jalkaterien asennosta. Näillä näkymin siis opin kävelemään 40-vuotispäivääni mennessä, waude. ;) Steppaamisen jälkeen teimme dynaamista hartiavenytystä kepillä, kylkivenytystä, pystypunnerrusta seinää vasten, leveää sammakkokyykkyä. Miten voikin olla niin vaikea puristaa selkä kiinni seinään? Hermo meinasi mennä, kun tunsin oikealle puolelle jäävän aukon, vaikka puristin lihakset äärimmilleni - ja vasen puoli pysyi kiinni seinässä ilman sen kummempaa puristamista. No, tästä voi tilanne mennä vain paremmaksi ja lihakset kehittyä. Teimme myös rotaatiota eli jalkojen laskemista puolelta toiselle selinmakuuasennossa. Tätäkin liikettä olen tehnyt vuosia, vaan en tällä intensiteetillä. Kun keskittyy pitämään selän koko ajan tiukasti kiinni lattiassa ja tekemään liikkeen pelkästään vatsalihaksilla jalat hieman etuviistossa, liikkeeseen tulee aivan uutta haastetta. Mutta viimeisessä liikkeessä eli pulloverissa ne selkä- ja vatsalihakset vasta koville joutuivatkin, tziizuz! En ole aikaisemmin tajunnut, että itse asiassa pullover on selkä- ja vatsalihasliike eikä niinkään hartialihasliike. Mutta fustran opeilla toteutettuna näin on!

Aivan tunnin lopuksi teimme venytyksiä, joissa valmentajani auttoi minua toimien vastapainona. Oli ihanaa saada venyttää takareidet, pohkeet ja pakarat toisen avustamana. Jee! Toki noita lihaksia on tullut venyteltyä paljon joogan myötäkin, mutta nyt en ole pitkään aikaan juurikaan venytellyt. Kerroin Johannalle, että suurin haasteeni on kireät lonkankoukistajat.Tähän Johanna suunnittelee minulle venytyksiä, joita voin tehdä itsekin kotioloissa. Voi nimittäin hyvinkin olla niin, että alaselkä- ja polvikivut johtuvat kireistä lonkankoukistajista, ja kinesteettisen ketjun kautta kuormitus välittyy eteenpäin seuraaviin niveliin.

Summa summarum: olen tehnyt oikean päätöksen - fustra on ihanaa! Tunnin jälkeen olin täynnä energiaa ja elämää, vaikka alla oli 8 h työpäivä. Hyvillä mielin jätin vaihtobussin väliin ja kävelin loput pari kilometriä kotiin laskevassa auringossa. Huikeaa! Kotona puuhastelin jonkin aikaa, kunnes koin ihmeen. Olen nukkunut viimeiset 25 vuotta huonosti, ja iltaisin nukahtaminen on ollut vaikeaa. Vaan eipä ollut Fustra-treenin jälkeen! Sammuin kuin saunalyhty ja olin valmista kauraa jo klo 20.30. Wau! Uskomatonta! Heräsin yön aikana kerran, mutta nukahdin uudestaan ja nukuin aamukuuteen. Pitkien yöunten jälkeen olinkin tänä aamuna niin täynnä energiaa, että ennen töihin lähtöä jumppasin, luutusin lattiat, ulkoilutin kissat kahteen kertaan, pesin pyykkiä, siivosin kylpyhuoneen kaapin ja viikkasin vuorellisen pyykkiä. Mikä voittajaolo! Tältäkö ihmisistä yleensä tuntuu?

Ps. Laitanpa tähän muistiin alkutilanteen lihasten osalta. Nämä ovat siis omien tuntemusteni pohjalta, ei analysoituja tai mitattuja.

Heikkoja:
- triceps eli olkavarren ojentajat
- hartiat eli deltoids ja trapeziuksen yläosa
- kyljet eli kaipa serratus anterior
- selkä kauttaaltaan
- pakarat
- takareidet
- polven tukilihakset, mitä ikinä ovatkaan nimeltään
- jalkaterän lihakset

Kireitä:
- poskilihakset (koska puren öisin hampaita vimmatusti yhteen)
- päänahka
- niska ja hartian yläosa
- alaselkä
- kyljet
- lonkankoukistajat ja psoas-lihas
- akillesjänteet