Happy Wheel

Happy Wheel

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Fustra

Työpaikkani vieressä sijaitsee Vantaan Hiekkaharjun Forever-kuntokeskus. Niinpä päätin tarttua tilaisuuteen ja varasin itselleni 25 € hintaisen tutustumistunnin Fustraan.  Halusin kokeilla, mitä fustralla on annettavaa, sillä minulla on useita pulmia:

  1. Huolimatta lukuisista yrityksistä eri keinoilla painoni ei ole pudonnut vaan painan tällä hetkellä 25 kiloa enemmän kuin ennen sairastumistani kilpirauhasen vajaatoimintaan vuonna 2008. 
  2. Oikean jalan isovarpaan tyviniveleen on kehittynyt sitkeä kipu. Jos olen enemmän varpaiden varassa, niin kuin monessa joogaliikkeessä ollaan, seuraavana päivänä kipu tuntuu jopa kävellessä. 
  3. Myös oikean jalan polvi on kipeä. Joka päivä. Särkylääkettä en siihen ota, mutta aika usein joudun levittämään polveen kipusalvaa. 
  4. Alaselän notko on paha, ja alaselkä kipeytyy ja menee jäykäksi oikealta puolelta. 
  5. Kun en ole seitsemään vuoteen juuri liikkunut, en tiedä, miten liikunnan aloittaisin nyt, kun joogakin on poissa peleistä varvasongelman vuoksi. 
  6. Mulla on yliliikkuvat nivelet ranteissa, kyynärpäissä, polvissa ja nilkoissa. Nämä kaikki olen myös loukannut useampaan otteeseen. 

Näine ongelmineni siis menin kokeilutunnille. Sain ohjaajakseni ihanan Johannan, joka kirjasi tarkasti ylös vammani ja toiveeni. Sitten alkoikin treeni, joka oli rankempaa kuin olin osannut odottaa. 

Aivan aluksi aloitettiin lämmittelelmällä crosstrainerilla. Voi vitura, mähän en osaa edes kävellä! Lantio on ihan vinksin vonksin ties minne suuntaan ja varpaat pyrkivät väkisinkin sojottamaan ulospäin. Taaperran kuin mikäkin ankka kuivalla maalla. Johanna joutui korjaamaan asentoani, etenkin varpaita, kolmen askeleen välein. Miten turhauttavaa! Ja jösses, mikä polte tuli etureisiin, kun lantion ja varpaiden asennot olivat oikein. Huh. This girl was on fire - eikä millään miellyttävällä tavalla. 6 minuutin tehokävelyn jälkeen en meinannut pysyä enää pystyssä, kun sain vihdoin astua alas crossarilta. Huh. No mutta vaikka tuo crossari oli melkoinen piinapenkki ja joudun näemmä opettelemaan kävelemisen uusiksi, tein riemastuttavan huomion: kun jalkaterän ja lantion asento oli oikea, polveen ei sattunut lainkaan. Mieletöntä!

Seuraavaksi olivat vuorossa lihaskuntoharjoitteet jumppakepin kanssa. Lisäksi apuna käytettiin joogatiiltä (yoga block) muistuttavaa palikkaa jalkojen välissä. Jälleen paljastui sekä hyvää että huonoa. Alaselän notko on tosiaan melkoinen. Lisäksi selkälihakset ovat vasemmalla puolella selvästi vahvemmat kuin oikealla. Hartioiden yläosassa on jäykkyyttä kun taas reiden takaosat ja pakarat ovat kovin heikot. Reiden etupuolella lonkankoukistajat ovat kireät, ja ne vetävät lantiota kallelleen eteenpäin ja selkää entisestään notkolle. Positiivista on kuitenkin se, että vaikka työskentelen paljon koneella, ylävartaloni ryhti on hyvä. Lisäksi joogan ansiosta lapatuki on hyvä ja vatsalihakset ovat niin vahvat, että ne tukevat ja auttavat selkää. Lisäksi hahmotan kehoni hyvin ja osaan aktivoida pyydettäessä juuri oikeat lihakset. Hengitystekniikkani on täydellinen - joskin sisäisesti kävin kovaa kamppailua, kun se on juuri päinvastainen kuin joogassa. Toisin sanoen joogassa mennään yleensä uloshengityksellä alas ja se on ns. passiivinen tai lepovaihe - fustrassa taas mennään uloshengityksellä ylös ja sisäänhengityksellä alas eli uloshengitys on aktiivinen ja ponnistava vaihe.

Näytetunti oli todella mielenkiintoinen ja avartava. En olisi ikinä uskonut, että reidet voivat mennä niin hapoille pelkästä kävelemisestä. Itse asiassa ne ovat vieläkin kipeät. Sain myös tehdä todella paljon lihastyötä vatsa- ja selkälihaksilla, jotta sain notkon suoristettua - mutta se onnistui! Lisäksi oikealla askellustekniikalla ja jalkojen asennolla kipu polvessa lakkasi. Kauhukseni huomasin myös sen, miten voimaton persaukseni on. Ei ihme, että se on niin muhkea! Kaiken kaikkiaan tunti oli todella avartava ja yllätti positiivisesti. 

Nyt mietin, käyttäisinkö säästöni ja sijoittaisin itseeni. Toisin sanoen mietin, ottaisinko 20 kerran valmennuspaketin, jonka hinta on 1490€. Siihen tulee 22 ohjattua harjoituskertaa valmentajan kanssa, kahdesti viikossa. Lisäksi ravintosuositukset ja kehonkoostumusmittaukset 2-4 viikon välein. Hinta on kova. Mutta toisaalta, jos fustran avulla saan polveni ja selkäni kuntoon ilman leikkausta enkä enää tarvitse kipugeeliä, voi se pitkällä tähtäimellä olla hyvinkin viisasta. Haluan nimittäin liikkua ja olla aktiivinen vielä vuosikymmeniä! Alustavasti näyttäisi siltä, että fustraohjaaja auttaa näkemään ja korjaamaan ne virheasennot, joita on itse mahdotonta havaita. Jos ei olisi mitään vammoja, virheasentoja ja -liikkeitä tai lihasten epätasapainoa, varmasti kuntoilussa voisi mainiosti auttaa personal trainerkin. Mutta kun mulla on noita kaikkia, voisin hyötyä toisenlaisesta lähestymistavasta. Mietiskelen....

Onkos kenelläkään täällä kokemuksia Fustrasta?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihanaa, että jätät kommentin! Pidäthän kommenttisi sävyn rakentavana ja kaikkia kunnioittavana. Erilaiset mielipiteet ja rakentava kritiikkikin ovat tervetulleita, niistä voi aina oppia uutta. Toivon kuitenkin, että blogin sävy säilyy positiivisena. Kiitos! =D