Naurujoogavideo: minuuttinauru

Suomen Naurujoogaohjaajat järjestävät tänäkin vuonna tempauksia Maailman Naurupäivän kunniaksi. Tänä vuonna Naurupäivää vietetään sunnuntaina 4.5.2014. Tulossa on mm. sivu, jossa me naurujoogaohjaajat naureskelemme yhteisessä videogalleriassa tai nauruseinällä, miten sen nyt ottaa. Kuvasin sitä varten oman naurujoogavideoni eli minuuttinaurun. Idea videolla on yksinkertainen: aloittaa tietoisesti nauramisen ja nauraa minuutin ajan.  Vaan mikä siinä onkin, että edes kuvatessa ei malta pysyä paikallaan vaan täytyy heilua kuin heinäseiväs? No, mä nyt olen tälläinen puoli-ADHD joten en muutenkaan pysy pitkään paikoillani. Kaipa tämä on ihan mun näköistä naurua. :)



Ps. Laitan myöhemmin tarkemmat tiedot Maailman Naurupäivästä sekä sen aikana järjestettävistä tapahtumista.

Fustra #1 Treeni

No niin. Päätin sitten ottaa 20 kerran Fustra-paketin, vaikka jonkin aikaa asiaa piti sulatella. Kun päätös oli tehty, oli vain hyvä ja rauhallinen olo: näin on hyvä, menipä syteen tai saveen.  Päätin, että nyt jos koskaan on aika panostaa itseeni ja terveyteeni. Täytän kesällä 40 vuotta, joten minulla on hyvinkin todennäköisesti vielä saman verran elämää jäljellä kuin mitä sitä on takana. Mutta näin en voi jatkaa. Kilpparivajauksen myötä olen lihonut 25 kiloa ja liikunta on jäänyt tosi vähäiseksi. Kaiken lisäksi notkoselän vuoksi selkää kolottaa usein. Ja ylipaino on alkanut kuluttaa niveliä. Olen joutunut luopumaan joogasta, koska varpaat tulevat kipeäksi. Tanssista taas olen luopunut, koska oikea polvi on kipeytynyt. Mutta haloo! Haluan tanssia ja nauttia elämästä. Olen luonnostaan liikkuvainen, joskaan en nyt ole liikkunut vuosiin. Fyysinen passivisuus on saanut myös mieleni jähmettymään. Selvästikin tarvitsen liikettä voidakseni hyvin. To keep the juices flowing. Mutta kipeytyvien nivelien ja lihasten vuoksi liikuntaa on ollut vaikea aloittaa. Samaten olen yrittänyt pudottaa painoa ties millä konstein ilman sanottavaa menestystä. Selvästikin ne opit ja metodit, joita käytin nuorempana, eivät enää toimi. On aika päivittää ne. Niin sitten päätin ottaa itselleni etukäteislahjaksi lähestyviä nelikymppisiä ajatellen Fustra-valmennuspaketin. Ja maaliskuun kampanjaetuna sain kaksi kertaa ekstraa eli yhteensä 22 kertaa.

Tein toisenkin päätöksen: kirjoitan avoimesti prosessistani ja olen brutaalisen rehellinen. Vain siten näen, mihin suuntaan olen menossa ja kehittymiseni. Ja projektin julkisuus antaa potkua jatkaa. Vaikka alkutilanne hävettää, tästä on lähdettävä liikkeelle. Mindfulnessin oppien mukaan: nyt on näin. 

Valmennus alkoi siten, että ensimmäisellä kerralla tehtiin kehonkoostumusmittaus. Sitä varten piti olla kaksi tuntia syömättä ja juomatta, ei saanut juoda edes vettä. Kyllä teki muuten tiukkaa! Ei niinkään syömättömyys vaan se, että ei saanut juoda. Juon todella paljon vettä, varmaan 2-3 litraa päivässä. Mutta silti on koko ajan jano. Ja pulma on se, että vesi pirulainen tulee vain läpi eikä imeydy kroppaan vaan saan juosta alvariinsa pissalla.

Tässä kehonkoostumusmittauksen tulokset numeroina 27.3.2014:

Pituus: 168 cm
Paino: 87,8 kg
Painoindeksi: 31,1 (merkittävä ylipaino)
Kehon rasvaprosentti: 38,7 (normaalia korkeampi)
Kehon rasvan massa: 34,0 kg
Perusaineenvaihdunta: 1640 Kcal
Kehon kokonaisnestemassa: 39 kg
Kehon nesteprosentti: 44,0 (normaalia matalampi => olisi hyvä olla ainakin 50%)
Viskeraalisen rasvan arvo: 8 (matala riski => normaaliarvo 0-13 eli hyvä tilanne)
Oikea käsi - rasva%: 42,7
Oikea käsi - lihasmassa: 2,5 kg
Vasen käsi - rasva%: 43,0
Vasen käsi - lihasmassa: 2,6 kg
Vartalo - rasva%: 36,5
Vartalo - lihasmassa: 28,4 kg
Vasen jalka - rasva%: 40,7
Vasen jalka - lihasmassa: 8,7 kg
Oikea jalka - rasva%: 40,9
Oikea jalka - lihasmassa: 8,8 kg

Tulos on synkkä, mutta ei mitenkään yllättävä. Toisaalta on todella helpottavaa, että viskeraalista rasvaa eli sisäelinten ympärillä olevaa haitallista rasvaa ei ole normaalia enempää. Lisäksi kehon puolierot vasemman ja oikean välillä ovat pienet. Siinäpä ne hyvät uutiset sitten olivatkin. Korjattavaa löytyykin sitten yllin  kyllin. Painoa on rutkasti liikaa ja rasvaprosenttikin on sangen korkea. Rasvaa on kertynyt etenkin käsivarsiin ja jalkoihin. Sen olen kyllä itse huomannut jo silmämääräisesti, mutta mielenkiintoista, että kone analysoi saman tuloksen. Mielenkiintoista ja oikeastaan huolestuttavaa on tuo alhainen nesteprosentti. Vesi ei todellakaan imeydy. Saahan sitä kitata, mutta ei kun ei imeydy, niin eipä se paljoa auta. Mikä siis neuvoksi?

Kun kehonkoostumus oli valmis ja läpipuitu, siirryimme vielä hetkeksi varsinaisesti fustrailemaan. Valmentajani Johanna Joentausta on aivan huikea. Hän seuraa kehoni asentoa (polvi, jalkaterät, lantio, lapaluut, hartiat, vatsan ja selän työskentely) todella tarkasti. Meillä on todella hauskaa ja nauramme treenin aikana paljon. Kemiamme tuntuvat loksahtavan hyvin yhteen - enkä kyllä olisikaan ollut valmis maksamaan 1490€, jos valmentaja olisi tuntunut yhtään epämiellyttävältä. Mutta Johanna ei tunnu! Hän piiskaa minua jaksamaan, kun itse olisin jo valmis lopettamaan. Silti hän tekee sen todella kannustavasti. Ja hän valitsee juuri sellaisia liikkeitä, joilla voidaan pureutua ongelmakohtiini eli avaamaan jännittyneitä lonkankoukistajia ja vahvistamaan alaselän lihaksia sekä puristamaan selkärangan notko pois vatsalihaksilla. Voi hyvä luoja, että saa tehdä töitä, mutta se kannattaa!

Riemukseni kävely crossarilla sujui jo huomattavasti paremmin kuin kokeilutunnilla. Steppasin noin 10 minuuttia (aivan tarkkaa aikaa ei ole tiedossa, sillä jossain vaiheessa laite nollasi itsensä ja aloitimme ajastuksen uusiksi), mutta jälkeenpäin jalat eivät olleet sellaista spagettia kuin tutustumistunnin jälkeen. Niin, ja tänään olen kävellyt aivan normaalisti, vaikka kokeilutunnin jälkeen kävelin pari päivää kuin ankka, kun reidet olivat niin jumissa. Selkeästi alan oppia kävelemään, vaikka Johanna joutuukin huomauttamaan lantion ja jalkaterien asennosta. Näillä näkymin siis opin kävelemään 40-vuotispäivääni mennessä, waude. ;) Steppaamisen jälkeen teimme dynaamista hartiavenytystä kepillä, kylkivenytystä, pystypunnerrusta seinää vasten, leveää sammakkokyykkyä. Miten voikin olla niin vaikea puristaa selkä kiinni seinään? Hermo meinasi mennä, kun tunsin oikealle puolelle jäävän aukon, vaikka puristin lihakset äärimmilleni - ja vasen puoli pysyi kiinni seinässä ilman sen kummempaa puristamista. No, tästä voi tilanne mennä vain paremmaksi ja lihakset kehittyä. Teimme myös rotaatiota eli jalkojen laskemista puolelta toiselle selinmakuuasennossa. Tätäkin liikettä olen tehnyt vuosia, vaan en tällä intensiteetillä. Kun keskittyy pitämään selän koko ajan tiukasti kiinni lattiassa ja tekemään liikkeen pelkästään vatsalihaksilla jalat hieman etuviistossa, liikkeeseen tulee aivan uutta haastetta. Mutta viimeisessä liikkeessä eli pulloverissa ne selkä- ja vatsalihakset vasta koville joutuivatkin, tziizuz! En ole aikaisemmin tajunnut, että itse asiassa pullover on selkä- ja vatsalihasliike eikä niinkään hartialihasliike. Mutta fustran opeilla toteutettuna näin on!

Aivan tunnin lopuksi teimme venytyksiä, joissa valmentajani auttoi minua toimien vastapainona. Oli ihanaa saada venyttää takareidet, pohkeet ja pakarat toisen avustamana. Jee! Toki noita lihaksia on tullut venyteltyä paljon joogan myötäkin, mutta nyt en ole pitkään aikaan juurikaan venytellyt. Kerroin Johannalle, että suurin haasteeni on kireät lonkankoukistajat.Tähän Johanna suunnittelee minulle venytyksiä, joita voin tehdä itsekin kotioloissa. Voi nimittäin hyvinkin olla niin, että alaselkä- ja polvikivut johtuvat kireistä lonkankoukistajista, ja kinesteettisen ketjun kautta kuormitus välittyy eteenpäin seuraaviin niveliin.

Summa summarum: olen tehnyt oikean päätöksen - fustra on ihanaa! Tunnin jälkeen olin täynnä energiaa ja elämää, vaikka alla oli 8 h työpäivä. Hyvillä mielin jätin vaihtobussin väliin ja kävelin loput pari kilometriä kotiin laskevassa auringossa. Huikeaa! Kotona puuhastelin jonkin aikaa, kunnes koin ihmeen. Olen nukkunut viimeiset 25 vuotta huonosti, ja iltaisin nukahtaminen on ollut vaikeaa. Vaan eipä ollut Fustra-treenin jälkeen! Sammuin kuin saunalyhty ja olin valmista kauraa jo klo 20.30. Wau! Uskomatonta! Heräsin yön aikana kerran, mutta nukahdin uudestaan ja nukuin aamukuuteen. Pitkien yöunten jälkeen olinkin tänä aamuna niin täynnä energiaa, että ennen töihin lähtöä jumppasin, luutusin lattiat, ulkoilutin kissat kahteen kertaan, pesin pyykkiä, siivosin kylpyhuoneen kaapin ja viikkasin vuorellisen pyykkiä. Mikä voittajaolo! Tältäkö ihmisistä yleensä tuntuu?

Ps. Laitanpa tähän muistiin alkutilanteen lihasten osalta. Nämä ovat siis omien tuntemusteni pohjalta, ei analysoituja tai mitattuja.

Heikkoja:
- triceps eli olkavarren ojentajat
- hartiat eli deltoids ja trapeziuksen yläosa
- kyljet eli kaipa serratus anterior
- selkä kauttaaltaan
- pakarat
- takareidet
- polven tukilihakset, mitä ikinä ovatkaan nimeltään
- jalkaterän lihakset

Kireitä:
- poskilihakset (koska puren öisin hampaita vimmatusti yhteen)
- päänahka
- niska ja hartian yläosa
- alaselkä
- kyljet
- lonkankoukistajat ja psoas-lihas
- akillesjänteet

Hei hei, mitä kuuluu? Kilpparikuulumisia

Moni on kysynyt, mitä mulle nykyään kuuluu. Voin vastata aidosti: "Kiitos, hyvää!" Voin paremmin kuin vuosiin. Siksi en ole enää juuri kirjoittanut kilpirauhasen vajaatoiminnasta, koska en juurikaan ajattele sitä. Ja sellaisena haluan tilanteen pitääkin. Se, mihin kiinnität huomiosi, vahvistuu. En halua keskittyä sairauteen ja siihen, mikä on huonosti - vaan terveyteen ja kaikkeen siihen ihanaan ja hienoon, mitä maailmasta löytyy. Vihdoin jaksan tehdä asioita, joita rakastan ja jotka tuovat valtavasti iloa. Siitä olen äärettömän kiitollinen. Ehkä tarvitsin sairauden, jotta osaisin arvostaa sitä, mitä minulla on. Ja mullahan on vaikka mitä - ja joka päivä löydän uusia hauskoja, huvittavia, kauniita ja innostavia asioita. :) Fyysisellä tasolla on ollut ihanaa huomata, että hiukset eivät enää katkeile tai putoile päästä vaan ovat alkaneet vahvistua - moni uusi tuttavuuskin on kehunut vahvoja hiuksiani. Olen siis selvästi terveyden polulla. 

Mutta vastatakseni kysymykseen laitan tähän nyt jotain siitä, millainen lääkitykseni on tällä hetkellä ja miten muuten elän:

• En ole käynyt kilpirauhaspaneelissa tai lisämunuaisten stressitestissä vuosiin. Enkä koe niitä enää tarpeelliseksi. Lääkitys näyttää toimivan, ja Hydrocortisonia olen vähentänyt huomattavasti. Tein annoksen pienentämisen todella varovasti ja hitaasti kehon tuntemuksia kuunnellen vähentäen annosta 2,5 mg/ kk eli tabletin neljäsosan kuukaudessa. Vauhti oli äärettömän hidas, mutta se kannatti - ei ole tullut takapakkeja. Tässä annoksessa olen ollut nyt monta kuukautta. Välillä olen yrittänyt tiputtaa Hydrocortisonin 5 mg:aan, mutta siitä seuraa parin päivän viiveellä närästystä, päänsärkyä ja kilpparin liikatoiminnan oireita. Selvästikin Hydrocortison auttaa Thyroidia imeytymään verenkierrosta kudoksiin niin, että lääke ei jää pyörimään vain vereen ja nostattele sieltä sykettä ja verenpainetta. 7,5 mg/ vrk on siis tällä hetkellä se määrä Hydrocortisonia, millä paletti pysyy tasapainossa. 
• Toistaiseksi lääkitykseni kilpirauhasen vajaatoimintaan on Erfa Thyroid 60 mg X 2/ vrk eli yksi tabletti aamulla ja toinen iltapäivällä noin klo 14 aikaan (illalla otettuna piristää niin, että nukkumaanmeno viivästyy monella tunnilla).
• Lisämunuaisia tuen yhä Hydrocortisonilla. Mutta kuten aiemmin mainitsin, annokseni on vain 7,5 mg/ vrk: aamulla 5 mg eli puolikas tabletti ja iltapäivällä 2,5 mg eli neljäsosa tabletti. Leikkelen tabletteja annoksiksi leikkurilla jo etukäteen,  jotta niitä ei tarvitse yrittää leikellä esimerkiksi työpaikalla. 
• Aamuisin nautin heti herättyäni mukillisen eli reilut 2 dl Boris-maitohappobakteerijuomaa (tällä on ollut todella huomattava vaikutus yleisvireyteen ja vatsan toimintaan).
• Muiden lisäravinteiden kanssa olen hövelimpi: otan niitä, jos muistan. 
• ZinZino Balance Oil, 15 mg. Tämä tasoittaa omega-3:n ja omega-6:n suhdetta.
• Two-Per-Day -monivitamiinikapseli, jotka sisältävät kaiken muun hyvän lisäksi jodia, 2 kpl
• B-vitamiinia
• Kuparia (tämä on yllätyksekseni selvästi tukenut raudan imeytymistä, homeopaatti oli oikeassa!)
• D-vitamiinia suihkeena tai kapselina, vaikka tämän suhteen olen aivan toivottaman huono. Muistan ottaa D-vitskua max. pari kertaa kuukaudessa.
• Magnesiumia kuureittain, auttaa nukahtamaan illalla otettuna. Juuri nyt on kyllä tietenkin loppu.
• Four Sigma Foodsin sieniuutteet: aamulla Cordyceps tai Lion's Mane ja iltapäivästä iltaan Reishi. Reishi on aivan huikeaa! Rentouttaa ja rauhoittaa ja auttaa nukahtamaan. My best friend! Cordyceps taas antaa virtaa ja Lion's Mane edistää aivojen toimintaa. 
• Muutaman kerran viikossa makoilen piikkimatolla ja teen Mindfulness-harjoituksia
• Tunnen päivittäin kiitollisuutta kaikesta hyvästä, mitä elämässä on.
• Katselen päivittäin huvittavia YouTube-pätkien ja nauran ääneen.
• Puhdistan kodin ilman Rainbow-laitteella parin viikon välein tai kerran kuukaudessa. 
• Ilon ja Valon Markkinoilta hankkimani Aroma Sense -suihkupää, joka suodattaa vedestä kloorin ja raskasmetallit ja lisää siihen C-vitamiinia sekä raikasta sitruksen tuoksua - aivan huikea löytö!
• Kemikaalikuorman välttäminen ja mahdollisimman luonnonmukainen kauneudenhoito. 
• Perinteiset shampoot hylkäsin jo vuosia sitten. Sen jälkeen olen testannut vinon pinon luonnonkosmetiikkaa. Nyt olen löytänyt täydelliset tuotteet luonnonkiharille hiuksilleni: Argan-öljypohjaiset luomushampoo, hoitoaine ja hiusöljy. Pesen hiukset joka toinen kerta shampoolla, joka toinen kerta pelkällä hoitoaineella. Hamppuinen afro on hävinnyt ja tilalla on vahvat, kiiltävät ja kauniisti kihartuvat (tai toisinaan vain taipuisat) hiukset. Mahtavaa!
• Vältän parhaani mukaan vehnää ja luen tuoteselosteet tarkasti. 
• Vältän maitoa ainakin nestemäisessä muodossa, juustoa vielä syön. Samoin jäätelöä. 
• Olen ryhtynyt nauttimaan aamuisin Bulletproof-kahvia. Tosin teen omani ilman MCT-öljyä, jonka raaka-aineen tuotanto on usein eettisesti ja ekolologisesti kestämätöntä. Omaan bulletproofiini tulee luomukahvia, kardemummaa, pakuria, jotain sieniuutetta, hieman merisuolaa ja maidon sijasta nokare voita. 
• Aktiivinen toiminta niiden asioiden korjaamiseksi, jotka ovat elämässä vinksallaan. Esim. sain riemukseni uuden työpaikan ja pääsen pois koulusta, jossa on hometta ja hankala ilmapiiri. 
• Daily Yoga Journalin kirjoittaminen aamuisin eli henkinen ja positiivinen ote päivään heti aamusta.
• Tietoinen panostaminen hyvään uneen (joskin tässä on vielä petrattavaa, että malttaisin nukkua riittävästi): illalla reishijuomaa, magnesiumia, nenän huuhtelu puhtaaksi neti-kannulla, valojen pimennys ja oleilu hämärässä jo paria tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa, melatoniini. Suurin haasteeni on se, että malttaisin sulkea kännykän, tietsikan ja iPadin...
• Panostus itseen: Fustra-valmennus, Marie Forleon B-school. 'Cause I'm worth it!
• Niiden asioiden tekeminen, jotka innostavat ja ravitsevat sielua: osallistuminen bhajaneihin, naurujooga, ystävien tapaaminen, ajan viettäminen luonnossa, lintujen ruokkiminen ja niiden ihailu, kissojen kanssa hengailu, kukat, musiikki

Näillä eväillä olen itseäni hoitanut ja hyvin näyttää toimivan. Kannustan nyt jokaista etsimään itselleen toimivat keinot oman hyvinvointinsa kohottamiseen. Minun keinoni eivät välttämättä ole sinun keinojasi, mutta etsimällä jokainen löytää itselleen toimivat eväät terveyteen ja hyvinvointiin. Voi hyvin! 

Tassun alla - elämää karvaäijien kanssa

Trapsu ja Viiru ovat kovimmat äijät, jotka olen eläissäni tavannut. Olen täysin tassun alla. Tässä otteita heidän ylivallastaan eli elämästäni karvaisten äijien alaisuudessa. Kertojana Trapsu, kommentaattorina Viiru.

(Edit: Useimmat kuvat ovat Viirusta. Se johtuu ainoastaan siitä, että Trapsulla on ADHD ja hän on salamaakin nopeampi liikkeissään. Useinmiten hänestä tallentuu vain harmaa viiva.)

Saavutetuista eduista ei tingitä

Saavutettuja etuja on mm. aamun ensimmäinen ulkoilu viimeistään klo 06, arkena ja pyhänä. Jos ovi ei ole auennut siihen mennessä, seurauksena on meidän molempien hirvittävä huuto, pomppiminen sänkyyn ämmän päälle (nukkuuks täällä muka vielä joku, häh?) sekä meitsin vimmattu ovenkahvan rynkytys pomppimalla sitä vasten ja sen päälle. Sisäovet onnistunkin avaamaan helposti. Toisinaan aukeaa myös ulko-ovi, vaikka siinä on lapsilukko. Meitsi on pomppumestari, oon virolaista katuakrobaattien aatelia! Ryminä tosin on sellainen, että se hirvittää vähän itseänikin, joten ämmän on parempi suosiolla nousta avaamaan ovi ennen kuin se irtoaa saranoiltaan. On ihan sen oma ongelma, jos ei se  saa unta kerran herättyään. Me ollaan kuitenkin terveystietoisia ja himoulkoilijoita, ja se on pääasia. Ulkoilu on ihanaa!

Kaikki kuuluu kissoille

Todellakin, me kissat ollaan valtiaita. Ainakin tässä talossa. Kissoille kuuluu etenkin nojatuoli, joka ollaan valloitettu omaksi tähystyspaikaksemme ja raapimispuuksemme - siitä huolimatta, että meille on asennettu seinään raapimispaneeli ja pääkulkuväylällä on kynsimisteline. Kyllä me niitäkin muistetaan välillä raapia. Kaikkein mukavimmin kynnet uppoaa kuitenkin nojatuolin kankaaseen. Oi sitä nautintoa! Myös tietokone, lavuaari, villamatto ja futonpatja kuuluu itsestäänselvästi meille. Läppäri on ihanan lämmin ja hurisee kivasti mahan alla. Siitä saa hyvät vibat. Sen päällä onkin kiva istua ja makoilla. Sitä paitsi, miks toi ämmä kyttää jotain typerää ruutua eikä kiinnitä huomiotaan 100-prosenttisesti meihin? Sitä me ei voida hyväksyä vaan on tehtävä väliintulo, operaatio läppärinvaltaus. Ja kylppäriin on muuten turha ängetä hammaspesulle, jos me (etenkin Viiru) ollaan asetuttu nokosille lavuaariin. Ai niin, untuvatäkki on meidän suosikki! Kun ämmä palaa töistä kotiin (jonkunhan täällä täytyy leipä tienata), sängyssä on usein pari muuttujaa kaikki ketarat ojossa ja mahdollisimman leveinä. Untuvapeitto rules!

King Viiru valtaistuimellaan eli nojatuolissa

Sänky kuuluu meille!

Viiru osaa käyttää nojatuolia monin eri tavoin!

Lavuaaria vallitsee ja hallitsee Viiru

Ruoan tulee olla priimaa

Mitään paskaahan me kuninkaalliset ei syödä. Ja samaa ruokaa toisen kanssa ei voi syödä, yksilöllisyys ja persoonallisuus kunniaan. Itse syön vain kuivanappuloita, Viiru taas märkäruokaa. Mutta KiteKat ei käy, ei myöskään Latz. Eläinkaupan terveysruoka se vasta pahaa olikin, phyi. Täällä mennään Whiskasilla! Mutta ei sitäkään jaksa samaa laatua liian pitkään, kyllästyyhän sitä. Vaihtelua kehiin, ämmä! No, Sheba kelpaa meille aina. Sitä soisi olevan useamminkin kuin vain juhlapyhinä. Ämmä pihtaa kyseistä herkkua aivan suotta. Toisinaan se tuo meille karjalanpaistia tai muita isoja lihapaloja. Kuulemma tarkoitus on, että meidän hampaat puhdistuis ja jouduttais näkemään vähän vaivaa sapuskamme eteen. Viirun mielestä moinen turhanpäiväinen pakkotyöskentely on todella ärsyttävää. Yleensä se jättää lihat syömättä ja paastoaa seuraavaan päivään. Ja sitten se muistaa näyttää ämmälle närkästynyttä naamaa sekä karjua kurkku suorana ruokakupin edessä vaatien parempaa ruokaa. Meitsi sen sijaan hukuttaa mokomat köntit ensin varmuuden vuoksi vesikuppiin. Liotuksen jälkeen ne on ihan syömäkelpoisia. Parasta kuitenkin on silloin, kun ämmä tuo tuoretta kalaa: silakoita tai muikkuja. Niistä me ollaan niin tohkeissaan, että syödään kunnes haljetaan. Ja fisuista me käydään kovaa kilpailua murisemalla toisillemme. Mut fisut on inhottavan liukkaita, niistä on vaikeeta saada pitävää otetta. Ollaankin keksitty hyvä kikka: fisut pitää kiikuttaa pitävälle alustalle, esim. keittiön matolle. Ihan paras pito on ämmän joogamatolla.

Viiru: "Haluan tuoda esiin, että olen ruokavalinnoissani yleisesti ottaen sangen avarakatseinen. Osaan arvostaa kulinaarisia nautintoja. Mutta hei, laadusta ei tingitä! Kurkkuaddikti erottaa kyllä laatukurkun sekundasta. Espanjalainen tuontikurkku ei ole mistään kotoisin. Kuka nyt vapaaehtoisesti myrkyttäisi itseään kaiken maailman torjunta-aineilla sun muilla myrkyillä? Kotimainen kasvihuonekurkku menettelee. Parasta on tietysti luomukurkku. Sitä toi ämmä kyllä pihtaa, raaskii leikata vain pari siivua. On muka olevinaan kallista. Pöh, kuninkaallisille kuuluukin tarjota arvoruokaa! No, silloin kun kurkku on loppu tai huonolaatuista, voin tyytyä myös juustoon. Sekin toki mieluiten luomuna. Minulle kelpaa vain paras! Äärimmäisessä hädässä käy myös paprika. Mutta vain punainen, ei missään nimessä keltainen tai oranssi eikä varsinkaan vihreä. Joskus ämmä on yrittänyt huijata ja tarjota kurkun sijasta kesäkurpitsaa. Huijaushan paljastui tietenkin välittömästi. Ja siitä järkytyin sekä loukkaannuin sydänjuuriani myöten. Opettele ämmä tunnistamaan vihannekset äläkä sekoile!"

Serenadi päivässä piristää päivää

Me ollaan Viirun kans tosi musikaalisia. Kumma homma, että toi ämmä ei yleensä arvosta sitä. Me lauletaan yhdessä ja erikseen. Useimmiten esitetään serenadit oven edessä. Tai jos illalla ulkona on ollut paremmat menot ja ämmä on ehtinyt mennä nukkumaan ennen kuin meitä on huvittanut tulla sisälle, esitämme serenadit kuistilla tai makuuhuoneen ikkunan alla. Eiks ookin romanttista? Toisinaan Viiru esittää pitkän konsertin sisälläkin aamuyöllä, etenkin jos sen tyttöystävänsä odottaa ulkopuolella. Viiru: "Joo, löysin seksuaalisuuteni vasta 5-vuotiaana. Sen jälkeen onkin ollut vilskettä. Viime syksynä seukkasin Aino-neidon kanssa, sitten bänksien tultua lumivalkean pienen kaunottaren kanssa. Nyt on kierrossa tumma nainen, pikimusta. Trapsukin kyllä haistaa tytöt ikkunasta, mutta minä korjaan potin muhkealla norskin kaulurilla ja pöksyilläni sekä pehmeänrunsaalla olemuksellani." 

Viiru jatkaa: "Olen musiikin lisäksi muutenkin hyvin taiteellinen. Toisinaan teen kantaaottavia taideteoksia. Esimerkiksi ämmän suihkukukan voi irrottaa kylpyammeen ripustuskoukusta ja asetella ruokakupin peitoksi. Näin voi luovasti ilmoittaa, että kuppi on tyhjä. Jos taas hiekkalaatikko on siivoton, siitä voi ilmoittaa kantamalla ämmän sukan boksiin. Kyllä se yleensä ymmärtää vihjeen."

Läheisyys on hyväksi, mutta liika on liikaa

Me ollaan tosi seurallisia ja läheisyydenkipeitä. Meitsi haluaa osallistua aktiivisesti kaikkeen: ämmän ruokailuun, vessakäynteihin, netin selailuun, laskujen maksamiseen. Jos ämmä lukee kirjaa, meitsikin yleensä osallistuu siihen käymällä pötköttämään kirjan päälle. Viirun aktiivisuus ja hellyydenpuuskat ajoittuvat yleensä öiseen aikaan. Silloin se menee puskemaan ämmää mahtipontisesti, tamppaa sitä kaikilla neljällä tassulla ja kurnuttaa kuin sepelkyyhky konsanaan. Jostain syystä ämmä ei kauheesti tykkää tosta Viirun tamppaamisesta, vaikka kaverihan vaan ystävällisesti hieroo sitä. Samalla siinä tulee hoidettua akupisteiden neulaus, kun Viiru upottaa kynnet ämmän nahkaan. Olis vaan tyytyväinen! Päiväsaikaan Viiru ei niin läheisyydestä perusta vaan viihtyy enempi omissa oloissan. Viiru: "Joo, ämmä kyllä yrittää usein tulla lepertelemään ja pussailemaan, mikä on aika ärsyttävää. Osoitan sille paikkansa tylysti käpäläefektillä: laitan tassun jäykäksi sen naamaa vasten ja otan tympeän ilmeen kasvoille. Älä ämmä lääpi! Yleensä viesti menee perille. Jos ei mene, vaihdan paikkaa ja menen jatkamaan uniani kaapin perälle. Sinne ei ämmä onneksi yllä!"

Jooga

Me ollaan mestarijoogeja. Venytellään jatkuvasti. Meitsin suosikki on Alaspäin Katsova Kissa, Viirun mielestä Ylöspäin Katsova Kissa on rockimpi. Ja siis hurtathan ei tähän kuulu millään tavalla, me ei tehdä mitään koira-asentoja! Ämmäkin yrittää jotain joogailla, mut se on ihan kankea ja amatööri. Me yritetään opettaa sitä, mutta ei se osaa tehdä edes joulukinkkuasentoa. No, sentään ämmä ymmärtää jotain joogamatoista, niiden suhteen sillä on hyvä maku. Me tykätään joogamatoista kovasti! Viirun mielestä myös kynttilät ja suitsukkeet on ihania. Niin ihania, että välillä sen täytyy tökätä kuono niihin kiinni niin, että vähän polttaa ja pitää aivastella. Tai sit sen täytyy työntää häntänsä tai kylkensä kynttilään. Kauhee haju! Sillain muuten tulee ämmäänkin liikettä. On aika hauskaa katsoa, kun se on jossain venytysasennossa ja Viirun kylkikarvat ottaa kynttilästä tulta. Kyllä muuten tulee ämmään liikettä! Me ollaankin sen personal trainerit. Pysyy ämmällä hoksottimet kunnossa ja liikkuvuus sekä voimat hyvinä, kun se joutuu sekunnin murto-osassa ponnistamaan matolta asennosta X sammuttamaan tulipaloa Viirun turkissa. Meitsi osaa kyllä kiertää lieskat kaukaa, oon sentään syntynyt villinä. 

Meitsi osaa arvostaa joogamattoa - piikkimatosta en niin välitä

Kukkaset

Me tykätään tosi paljon kaikista kukista. Onneksi ämmä ostaakin usein leikkokukkia, niitä on kiva mutustaa. Mun suosikkeja on ruusut, mums mums mums. Kuivuneet lehdet kahisee ihanasti, ja terälehdet on tosi herkullisia! Leikkokukkien lisäksi ollaan syöty mm. orkidea, miniruusupensas, traakkipuu, jalohortensia (oksenneltiin muuten sen jälkeen violetteja kasoja, tais olla jotain sopimatonta meille - sen jälkeen ei ämmä oo uskaltanut hortensioita hankkia), krookus sekä yrtintaimet. Ämmä kyllästyi tähän ja ryhtyi kieroksi: se hankki tympeän idätyslaitteen, missä se nykyään viljelee ituja ja keväisin esikasvattaa taimet. Viiru ei tosin hevillä anna periksi. Keväisin sen tapaakin usein istumasta tai makoilemasta idätyslaitteen kannen päältä. Mut parin kuukauden päästä tulee taas omenapuuhun kukat. Ihanaa,  ne on mun suosikkeja!

Meitsi ihailemassa omenankukkia

Apua tarvitaan!

Hello, hello, hello!

Oletko netti- ja tekniikkavelho - tai tunnetko sellaisen? Tarvitsen avukseni gurun, joka osaa

• taikoa tänne blogiin kauniin ulkonäön sisältäen mielellään grafiikkaa ja useampia kuvia yläbanneriin
• opettaa mulle mm. kotisivujen tekemisen ja päivityksen sisältäen Opt-Inin
• opettaa kustomoidun Youtube-kanavan tekemisen ja Wordpressin käyttämisen
• pystyy neuvomaan Skypen ryhmäsoiton tekemisen, webinaarin tekemisen jne. Haussa siis ystävällinen ja kärsivällinen ihminen, joka sekä hallitsee tekniset taidot itse että osaa opettaa ne mulle.

Budjettini on aika pieni, joten toiveenani on löytää tekninen guru edullisesti. Kultaa ei siis gurulle ole tarjolla, mutta kiitollisuutta ja innostusta sitäkin enemmän.  Ihannetapauksessa voin korvata nettivelhon vaivannäön kokonaan tai osittain hoitoina. The Gizmolle olisi tarjolla Himalajan Naurun palveluita, joista hän voi valita mieleisensä:
- henkilökohtaista joogaohjausta alkeista ja hengitystekniikasta lähtien helposti, hauskasti ja silti anatomisesti turvallisesti
- naurujoogaohjausta valitsemalleen ryhmälle (esim. työryhmä, kaveriporukka, polttarit, harrastusseura) tai henkilökohtaista nauru- ja ilovalmennusta
- meditaatio-ohjausta; miten meditoida arjessa ja aloittaa meditointi kotona
- rentoutusohjausta; kehon ja mielen rentoutusta mielikuvatekniikan avulla
- regressio-ohjausta, jossa voi tarkastella aiempien tapahtumien vaikutusta tämänhetkiseen tilanteisiin (esim. hankala ihmissuhde, riippuvuus, kipu tai sairaus) ja purkaa niitä
- intialaista päähierontaa (rentouttaa pään, hartiat, niskat ja hiuspohjan ja tehostaa hiusten kasvua)
- intialaista jokikivihoitoa (rentouttaa lihaksia, edistää lymfakiertoa, helpottaa kipuja ja edistää toipumista sekä purkaa stressiä)
- Aarrekarttaohjausta: tehosta unelmien saavuttamista visuaalisten vihjeiden avulla
- ohjausta gluteenittomien ruokien ja herkullisten pirtelöiden valmistamiseen, jotka hellivät vatsaa ja boostaavat aivotoimintaa
- reikiä (energisoi, rentouttaa, tuo oivalluksia, helpottaa kipuja ja edistää toipumista)
- thaijoogahierontaa (ns. laiskan miehen joogaa, passiivisesti hoitajan tehdessä lihastyön)

Enkeleitä, onhan heitä - erityisherkät, maaenkelit, indigot ja kristallit

Päivitys 22.3.2014.

Julkaisin tämän jutun alun perin jo kesällä 2010. Aihe on kuitenkin yhä tärkeä ja ajankohtainen. Viime aikoina on alettu puhua enemmän erityisherkistä ihmisistä eli hipsuista. Heistä käytetään myös englanninkielistä termiä Highly Sensitive Person eli HSP, jonka lanseerasi Elaine N. Aron. Nykyään Suomessakin on erityisherkille oma yhdistys, jolta löytyy myös Facebook-ryhmä. Lisäksi Elaine Aaronin kirja HSP Erityisherkkä ihminen on suomennettu ja julkaistu syksyllä 2013, ja kirja on nykyään saatavissa kirjastoista. Elaine Aronin nettisivuilta löytyy myös nopea testi, jolla voi selvittää omaa herkkyyttään. Mikäli vastaat kyllä enempään kuin 14 kohtaan, olet todennäköisesti erityisherkkä. Itse vastasin kyllä 21 kohtaan - olen erityisen herkkä äänille, väkivallalle, kiireelle ja negatiivisuudelle. Samaa aihetta sivuaa Doreen Virtue kirjassaan Assertiveness For Earth Angels. Virtuen mukaan maaenkelit ovat hyvin lempeitä ja hyväntahtoisia, ja heidän on vaikea pitää puoliaan. Maaenkelit voivat saada Indigo-lapsia, jotka ovat vielä herkempiä mutta toisaalta vahvempia. Indigojen jälkeinen sukupolvi puolestaan on Kristalleja ja seuraava sukupolvi Sateenkaaria. Kaikille näille on yhteistä suuri herkkyys, oikeudenmukaisuus ja itseä suurempi palvelutehtävä toisten ihmisten, eläinten tai ympäristön hyväksi.

22.7.2010

Tässä lainaus Kirsi Rannon Deepthi-blogista. Tämä kanavoitu viesti selittää, mistä monet vaikeuteni johtuvat - ja antaa myös neuvoja, miten niistä pääsee yli. Toivottavasti tästä on iloa ja hyötyä muillekin!

YLIHERKKYYDESTÄ KORKEAAN HERKKYYTEEN

Kirjoittanut Gerrit Gielen (spiritlibrary.com)

Julkaistu 18.7.2010

Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

Tuleminen enkeliksi, joka olet

Monet ihmiset ovat yliherkkiä. He eivät voi sietää modernin yhteiskunnan melua, aggressiivisuutta ja kiireistä tahtia. Usein he kärsivät psykosomaattisista häiriöistä ja unettomuudesta. Se mitä toiset ihmiset pitävät itsestäänselvyytenä, esim. meneminen perhejuhlaan, on hyvin vastenmielistä puuhaa heille. Sen tekeminen mitä muut ihmiset pitävät normaalina, muuttuu usein katastrofiksi heille.

Lapsena he ovat usein väärinymmärrettyjä ja aliarvostettuja. Koska heidän on vaikea puolustautua ja koska he uneksivat helposti, kouluaika on rankkaa. Uran rakentaminen ja menestyminen yhteiskunnan standardien mukaisesti ei usein toimi heillä. He selviytyvät enemmän tai vähemmän yhteiskunnan reunamilla. Osallistuminen valtavirtatoimintaan koetan uuvuttavaksi ja kuluttavaksi. Kaiken tämän vuoksi heidän kuvansa itsestä ei ole kovin positiivinen, he tuntevat usein epävarmuutta ja huonommuutta. Heidän ajatuksensa ovat synkkiä ja usein toistuvat loputtomasti.

Tietysti tämä kuva on vähän karikatyyri. Kuitenkin monet ihmiset tunnistavat (osittain) itsensä siitä. Keskitytäänpä nyt joihinkin yliherkkien ihmisten positiivisiin puoliin. He arvostavat rauhaa ja hiljaisuutta ja kaipaavat elämistä harmoniassa kanssaihmistensä kanssa. He ovat herkkiä kauneudelle, erityisesti luonnon kauneudelle. He ovat hyvin empaattisia ja avoimia henkisyydelle. Heillä on rikas mielikuvitus. Heidän omaksi yllätyksekseen ihmiset jotka ovat vaikeuksissa, tulevat luonnostaan heidän luokseen saamaan opastusta.

Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Vastaus on, että he eivät ole vain yliherkkiä, vaan he ovat "korkeasti" herkkiä. Itse asiassa he ovat enkeleitä valepuvussa.

Mitä on korkea herkkyys?

Jokainen elävä olento lähettää tiettyä värähtelyä tai auraa: kukat, aurinko, ihmiset, eläimet, kasvit ja myös ihmisyhteisön laajemmin. Olette korkeasti herkkä, silloin kun värähtelynne, auranne on hienojakoisempi ja herkempi kuin ihmisyhteisön värähtely.

Kuvitelkaa säteilevän, kauniin enkelin laskeutuvan taivaasta syntyäkseen ihmiskehoon modernissa metropolissa. Enkelille on vaikeaa selviytyä ympäröivän maailman melusta, kaaoksesta ja rumuudesta. Missä on luonnon seesteisyys ja kauneus, missä ovat kukat? Missä on syvä sisäinen tietämys, tunne ykseydestä kosmoksen kanssa? Enkeli tuntee musertuvansa ja olevansa vieras. Maailma ympärillä ei hoivaa tai tunnista häntä. Enkeli alkaa ajatella, että hänessä on jotain vikaa, ja hänestä tulee surullinen ja masentunut. Kun hän ei tunne olevansa kotonaan täällä, hän vetäytyy ja kaipaa hämärästi toista todellisuutta. Ihmiset ympärillä pitävät häntä uneksijana, joka ei halua kohdata elämän tosiasioita. Enkelin valo himmenee. Siinä missä hän oli korkeasti herkkä aluksi, hänestä on nyt tullut yliherkkä.

Saatatte miettiä, miksi tämä enkeli inkarnoitui maan päälle.

Monia enkeleitä on inkarnoituneena maan päällä ja jokaisella enkelillä on oma motiivinsa olla täällä. On kuitenkin yksi yleinen motiivi: auttaa maapalloa. Kaikkien näiden enkelien läsnäolon kautta ihmisyhteiskunta kokonaisuutena saa valoa ja herkkyyttä. Enkeliolemus kohottaa maailman värähtelyä. Tätä tapahtuu erityisesti, silloin kun enkelit muistavat, keitä he ovat, ja kun heidän itseluottamuksensa palaa. Silloin heidän valonsa todella loistaa.

Kuvittele nyt, että olet sellainen enkeli. Mitä voit tehdä säteilläksesi taas, muuntaaksesi yliherkkyytesi korkeaksi herkkyydeksi?

Askel 1: Käsitä, että olet enkeli

Käsitä, että olet enkeli, äläkä pelkää näyttää sitä. Usko omaan valoosi, luoviin kykyihisi ja voita pelko näyttää itsesi. Tämä on ensimmäinen askel.

Miten teet tämän? On tärkeää yhdistyä henkisyyteen, nähdä maailma henkisestä näkökulmasta ja muistaa se rakkauden ja valon ajaton ulottuvuus, mistä olet peräisin ja mihin kuulut. Olet aina ollut kosketuksessa tähän hienovaraiseen eetteritodellisuuteen. Tee nyt uusi hyppy ja todella usko sen olevan olemassa. Sillä hetkellä kun yhdistyt sen kanssa, pääset myös kosketukseen oman sisäisen ytimesi kanssa ja alat käsittää, kuka todella olet. Muistat, että tietoisuutesi on ikuinen ja että se on valon ja luovuuden suurenmoinen lähde.

Hetkellä jolloin tunnet osan tästä toisesta ulottuvuudesta, mikä on todellinen kotisi, tuomitseminen jonka ihmisyhteiskunta tekee sinulle, tulee pienemmäksi taakaksi. Käsität, että olemisesi täällä on vain väliaikaista ja että tämä hektinen ja kaoottinen yhteiskunta häviää yhtenä päivänä ja tekee tilaa rauhallisemmalle, harmonisemmalle ja onnellisemmalle yhteiskunnalle. Se mitä tämä ajankohtainen yhteiskunta ajattelee sinusta ja odottaa sinulta, ei ole enää tärkeää. Tärkeämpää on, mitä olet täällä tekemässä ja miten aiot ilmentää valoasi tässä maailmassa.

Aistimalla todelliseen alkuperäsi, sytytät oman valosi. Valo on luovaa ja transformoivaa. Huomaat, että ympäristösi alkaa reagoida sinuun eri tavalla. Elämä virtaa helpommin ja ihmiset ottavat sinut vakavammin. Olet ottanut perustavanlaatuisen ensiaskeleen siirtymisessä yliherkkyydestä korkeaan herkkyyteen.

Askel 2: Tule tietoiseksi miespuolisesta energiastasi

Pystyt antamaan valoasi toisille todella, jos pysyt olemaan myös antamatta sitä. Jos et voi sanoa ihmisille "ei", sillä ei ole merkitystä, että sanot "kyllä". Rajojen asettamisen ja itsensä puolustamisen oppiminen on ratkaisevaa. Jos et tee tätä, energiasi virtaa pohjattomaan kaivoon ja tunnet jatkuvasti heikkoutta ja uupumusta.

Tämän estämiseksi sinun on päästävä kosketukseen miespuolisen energiasi kanssa. Monilla ihmisillä jotka ovat taipuvaisia henkisyyteen, on negatiivinen kuva miespuolisesta energiasta. Se liitetään väkivaltaan, sortamiseen ja aggressiivisuuteen eikä sitä pidetä henkisenä. Tämän negatiivisen miespuoliseen energiaan asennoitumisen tuloksena monet henkisesti suuntautuneet ja yliherkät ihmiset tuntevat voimattomuutta eivätkä pysty puolustamaan itseään.

Ratkaisuna on ymmärtää, ettei miespuolisessa energiassa ole mitään väärää sinänsä - tasapainottomuus mies- ja naispuolen välillä aiheuttaa ongelmia. Monet ihmiset heikentävät omaa vahvuuttaan pitämällä miespuolista energiaa alempiarvoisena. Tätä tapahtuu erityisesti herkillä naisilla. Erityisesti käytäessä läpi henkisen kasvun prosessia on erittäin tärkeää yhdistyä miespuoliseen energiaansa.

Heti kun otat askeleen 1 ja tulet tietoisemmaksi siitä, kuka todellisuudessa olet, erotat itsesi energeettisesti ympäristöstä. Valosi huomataan. Tämä vetää luoksesi energiaiilimatoja, kuten niitä kutsun. Nämä ovat ihmisiä tai muita yksikköjä - esim. järjestö jossa toimit - jotka ruokkivat itseään energiallasi. Ne vievät sinulta energiaa antamatta mitään takaisin. Jos et pysty suojelemaan itseäsi sellaisessa ympäristössä, jäät jumiin.

Tässä kohtaa sinun on käytettävä miespuolista energiaasi. Syleile miesosaasi, sisäistä miestäsi ja luota häneen. Anna hänen ottaa kädessäsi miekan muoto, mikä katkaisee siteet sinun ja kaiken energiaasi vievän väliltä.

Yleinen sudenkuoppa miesenergiamiekan käyttämisessä tehokkaasti on näkemys tasavertaisuudesta. "Olemme kaikki tasavertaisia ja siksi minun ei pitäisi erottaa itseäni muista, vaan minun jakaa heidän kanssaan, mitä minulla on." Tasavertaisuusajatus on hyvä tiettyyn pisteeseen saakka. Sielutasolla olemme tasavertaisia. Ilmentämistasolla emme kuitenkaan ole. Jotkut ihmiset ovat kykenevämpiä kuin toiset antamaan sisäisen valonsa loistaa lävitseen. Tunnustamatta tätä annamme energiaiilimadoille vapaat kädet. Erityisesti ihmisten jotka säteilevät paljon valoa ja joilla on paljon annettavaa, pitäisi suojella itseään. Ole tietoinen, kenelle tai mille annat energiaasi. Kaikki eivät ole valmiita vastaanottamaan, mitä sinulla on annettavana. Älä anna turmella kalleinta lahjaasi ihmisten tai järjestöjen, jotka eivät sovi yhteen värähtelysi kanssa. Käytä miespuolista energiaasi tähän tarkoitukseen.

Askel 3: Käsitä, että Maaäiti on ystäväsi

Monet yliherkät ihmiset tuntevat vastustusta maan päällä elämistä kohtaan. Tämä vastustus johtuu osittain siitä, etteivät he tunne olevansa kotonaan modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa. Yhteiskunnan energia ei sovi yhteen heidän omansa kanssa ja se tuntuu heistä vieraalta. He haluavat lähteä, he muistavat alitajuisesti henkisen perintönsä ja kaipaavat taas kotiin. He haluavat palata taivaallisten ulottuvuuksien rauhaan ja harmoniaan, millä on niin terävä kontrasti nykypäivän ihmisyhteiskunnan melulle, pelolle, aggressiivisuudelle ja anonymiteetille.

Tämän maanpäällisen elämän vastustamissyyn lisäksi herkillä ihmisillä on myös intuitio siitä, mitä tapahtui heidän menneissä elämissään maan päällä. Usein he kantavat sisällään muistoja sodasta, vainoamisesta ja muusta aggressiivisuudesta. He muistavat yrittäneensä olla hyviä ja tehdä hyvää maan päällä ja heidät on väkivalloin torjuttu sen vuoksi.

Tällä olemisen vastustamisen voittamiseksi on tärkeää erottaa ihmisyhteiskunnan ja itse maan energia toisistaan. Tämän tekemiseksi etsi jokin kaunis paikka luonnosta. Mene sinne hiljaisena päivänä. Tunne energia siellä - seesteisyys ja rauha. Avaa sydämesi tälle paikalle luonnossa ja tunne kaikki läsnä olevat energiat. Sinun lisäksesi siellä on luonnonhenkiä, kuten keijuja ja haltioita, jotka työskentelevät läheisessä yhteistyössä maan kanssa. Tunne nyt itse maa. Tämä on se maa, mitä varten tuli, maa joka kurkottaa sinua kohti ja haluaa tukea. Avaa sydämesi sen energialle ja rakkaudelle.

Astumalla tähän yhteyteen maan kanssa, pystyt todella ottamaan paikkasi ja loistamaan valoasi tässä maailmassa. Pystyt muuttamaan maailmaa ja tekemään siitä kauniimman. Maan päällä on sinulle paikka, jossa tunnet olevasi kotona. Tästä paikasta tulee sinulle valomajakka, joka transformoi maailmaa ympärilläsi.

Yliherkät ihmiset piiloutuvat maailmalta. Korkeasti herkät ihmiset säteilevät valoaan vapaasti siihen.

Askel 4: Käytä naispuolista energiaasi vieläkin herkemmäksi tulemiseen

Naispuolinen energiasi voi tehdä eron jonkun pelkäämisen ja rakastamisen välillä. Se mahdollistaa sinulle katsomisen jonkun käyttämän naamion taakse ja haavoittuvuuden näkemisen. Sydämessä olemme kaikki hyviä. Jumala on jokaisen sydämessä. Voit käyttää naispuolista energiaa sisälläsi tullaksesi vieläkin herkemmäksi ja käyttääksesi empatiaa, jotta ymmärrät todella, millaista on olla toisen ihmisen housuissa. Toisen ymmärtäminen sisältä voi auttaa sinua laittamaan perspektiiviin hänen loukkaavan huomautuksensa tai käytöksensä. Se voi auttaa sinua päästämään siitä irti.

Tämä tulee mahdolliseksi, kun miesenergia sisällä on riittävän voimakasta suojelemaan naispuoltasi. Silloin kun toisen sanominen loukkaa, meitä eivät usein loukkaa itse sanat, vaan oma yliherkkä tulkintamme noista sanoista. Usein ihmiset eivät ole meidän "perässämme", vaan enemmänkin he livauttavat suustaan jotain, mitä ei ole tarkoitettu henkilökohtaisesti meille. Miesenergiasi voi auttaa sinua olemaan ottamatta näitä asioita henkilökohtaisesti. Naisenergiasi auttaa sinua tuntemaan, mitä tuossa ihmisessä oikeasti tapahtuu. Käyttämällä herkkyyden naispuolista lahjaa näemme paljon valoa tässä pimeässä maailmassa ympärillämme. Tulemalla vieläkin herkemmäksi otamme askeleen kohti kanssaihmisten sydäntä, mikä on usein lämpimämpi ja kirkkaampi kuin ajattelimme. Kun panemme merkille valon toisen sydämessä, tämä valo palaa voimakkaammin.

Vieläkin herkemmäksi tuleminen toimii kahteen suuntaan: et ainoastaan saa syvempää tunnetta, kuka toinen henkilö on, vaan hänkin saa tuntea sinut paremmin. Hän tuntee jotain herkkää, lämmintä ja kaunista sinussa, mitä hän ei ole aiemmin huomannut. Kun tunnistat toisen ihmisen, hän tunnistaa sinut. Näin alat tuntea olevasi kotona maan päällä.

Enkelinä oleminen on tasapainossa olemista

Jokainen ihminen antaa ja vastaanottaa. Pysyäksemme henkisesti ja fyysisesti terveenä meidän täytyy olla tasapainossa ympäristömme kanssa. Antamisen ja vastaanottamisen virran on oltava tasapainossa. Sillä hetkellä kun säteilemme enemmän valoamme, siirrymme yliherkkyydestä korkeaan herkkyyteen ja tulemme enkeliksi, mikä olemme, antamisvirta lisääntyy. Huoumme luovaa ja kaunista valoa ja jaamme sitä ympäristömme kanssa, usein tietämättä sitä. Energia mitä laitamme maailmaan, haluaa tulla takaisin luoksemme (fyysisen) yltäkylläisyyden muodossa.

Tämä aiheuttaa ongelmia monissa herkissä ihmisissä. Yliherkät ihmiset eivät usein usko, että elämä voi olla kaunista, rikasta ja yltäkylläistä heille. He tuntevat, ettei se ole oikein, etteivät he ole sen arvoisia ja näin he tukkivat sen saamisvirran, joka haluaa tulla heille. Uskonnolliset perinteet jotka opettavat, että on parempi antaa kuin vastaanottaa tai että on synti nauttia olostaan, tukee tätä ajatuslinjaa. Pelko ja epäilys pitää poissa luontaisen yltäkylläisyyden, joka haluaa tulla luokse.

Ole tarkkana tässä. Tarkista, oletko todella avoin sille, mitä universumi haluaisi antaa sinulle, kaikelle rakkaudelle mitä sinua varten on. Niin kauan kuin et sano "kyllä" sille, mitä universumi haluaa lähettää sinulle, et ole todella sanonut "kyllä" itsellesi. Sano kuuluva ja rakastava "kyllä" itsellesi, koko itsellesi. Vastaanottamisvirran hyväksymisestä elämääsi tulee sitten luontaista.

-----------

Kanavoinneista ja muista kirjoituksista voit saada uutta näkökulmaa, lohtua ja vahvistusta elämäsi tilanteissa. SINÄ olet kuitenkin oman elämäsi ja oman totuutesi paras asiantuntija. Vie kaikki informaatio omien "suodatintesi" läpi ja luota AINA ensisijaisesti omaan sydämeesi ja sisäiseen ohjaukseesi, kun teet valintoja - suuria tai pieniä. Näin pidät oman voimasi ja löydät oman totuutesi.

Vanhoja viestejä voit lukea mm. näiltä sivuilta: www.adonai.fi/89 ja www.rosedalebooks.fi/foorumi/index.php

Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

Lähettänyt KIRSI RANTO klo 19.06 0 kommenttia Linkit tähän tekstiin

Tunnisteet: kanavointi

Puhdistus

Hyvää huomenta!

Nonni, kuten joku on jo saattanut havaita, blogissa on menossa puhdistus. Marie Forleon B-schoolin oppien mukaisesti selkeytin blogin tunnisteita. Marien kollega opetti, että liian suuri valintojen määrä sekoittaa ihmisiä; hyvä helposti omaksuttava kategorioiden määrä on kolme. Laitan nyt siis oppimani heti käytäntöön ja tästä lähtien jutut löytyvät kolmen laajemman teeman alta:

1. Jooga, naurujooga ja meditaatio (teknisistä syistä tunniste on tosin Jooga Naurujooga ja meditaatio eli ilman pilkkua ja sen sijaan naurujooga isolla alkukirjaimella)

2. Hyvinvointi terveys ja ruokavalio

3. Kilpirauhasen vajaatoiminta ja lisämunuaisten uupumus


Toivottavasti puhdistusten jälkeen blogi on entistä selkeämpi ja helppolukuisempi.

Mitä mieltä olette uudistuksesta? 

Huom! Blogin siivous on vielä kesken. On aika iso homma käydä postaukset läpi, poistaa vanhat tunnisteet ja lisätä uudet. Mutta toivottavasti tulee valmista tämän viikonlopun aikana.

Fustra

Työpaikkani vieressä sijaitsee Vantaan Hiekkaharjun Forever-kuntokeskus. Niinpä päätin tarttua tilaisuuteen ja varasin itselleni 25 € hintaisen tutustumistunnin Fustraan.  Halusin kokeilla, mitä fustralla on annettavaa, sillä minulla on useita pulmia:

1. Huolimatta lukuisista yrityksistä eri keinoilla painoni ei ole pudonnut vaan painan tällä hetkellä 25 kiloa enemmän kuin ennen sairastumistani kilpirauhasen vajaatoimintaan vuonna 2008. 
2. Oikean jalan isovarpaan tyviniveleen on kehittynyt sitkeä kipu. Jos olen enemmän varpaiden varassa, niin kuin monessa joogaliikkeessä ollaan, seuraavana päivänä kipu tuntuu jopa kävellessä. 
3. Myös oikean jalan polvi on kipeä. Joka päivä. Särkylääkettä en siihen ota, mutta aika usein joudun levittämään polveen kipusalvaa. 
4. Alaselän notko on paha, ja alaselkä kipeytyy ja menee jäykäksi oikealta puolelta. 
5. Kun en ole seitsemään vuoteen juuri liikkunut, en tiedä, miten liikunnan aloittaisin nyt, kun joogakin on poissa peleistä varvasongelman vuoksi. 
6. Mulla on yliliikkuvat nivelet ranteissa, kyynärpäissä, polvissa ja nilkoissa. Nämä kaikki olen myös loukannut useampaan otteeseen. 

Näine ongelmineni siis menin kokeilutunnille. Sain ohjaajakseni ihanan Johannan, joka kirjasi tarkasti ylös vammani ja toiveeni. Sitten alkoikin treeni, joka oli rankempaa kuin olin osannut odottaa. 

Aivan aluksi aloitettiin lämmittelelmällä crosstrainerilla. Voi vitura, mähän en osaa edes kävellä! Lantio on ihan vinksin vonksin ties minne suuntaan ja varpaat pyrkivät väkisinkin sojottamaan ulospäin. Taaperran kuin mikäkin ankka kuivalla maalla. Johanna joutui korjaamaan asentoani, etenkin varpaita, kolmen askeleen välein. Miten turhauttavaa! Ja jösses, mikä polte tuli etureisiin, kun lantion ja varpaiden asennot olivat oikein. Huh. This girl was on fire - eikä millään miellyttävällä tavalla. 6 minuutin tehokävelyn jälkeen en meinannut pysyä enää pystyssä, kun sain vihdoin astua alas crossarilta. Huh. No mutta vaikka tuo crossari oli melkoinen piinapenkki ja joudun näemmä opettelemaan kävelemisen uusiksi, tein riemastuttavan huomion: kun jalkaterän ja lantion asento oli oikea, polveen ei sattunut lainkaan. Mieletöntä!

Seuraavaksi olivat vuorossa lihaskuntoharjoitteet jumppakepin kanssa. Lisäksi apuna käytettiin joogatiiltä (yoga block) muistuttavaa palikkaa jalkojen välissä. Jälleen paljastui sekä hyvää että huonoa. Alaselän notko on tosiaan melkoinen. Lisäksi selkälihakset ovat vasemmalla puolella selvästi vahvemmat kuin oikealla. Hartioiden yläosassa on jäykkyyttä kun taas reiden takaosat ja pakarat ovat kovin heikot. Reiden etupuolella lonkankoukistajat ovat kireät, ja ne vetävät lantiota kallelleen eteenpäin ja selkää entisestään notkolle. Positiivista on kuitenkin se, että vaikka työskentelen paljon koneella, ylävartaloni ryhti on hyvä. Lisäksi joogan ansiosta lapatuki on hyvä ja vatsalihakset ovat niin vahvat, että ne tukevat ja auttavat selkää. Lisäksi hahmotan kehoni hyvin ja osaan aktivoida pyydettäessä juuri oikeat lihakset. Hengitystekniikkani on täydellinen - joskin sisäisesti kävin kovaa kamppailua, kun se on juuri päinvastainen kuin joogassa. Toisin sanoen joogassa mennään yleensä uloshengityksellä alas ja se on ns. passiivinen tai lepovaihe - fustrassa taas mennään uloshengityksellä ylös ja sisäänhengityksellä alas eli uloshengitys on aktiivinen ja ponnistava vaihe.

Näytetunti oli todella mielenkiintoinen ja avartava. En olisi ikinä uskonut, että reidet voivat mennä niin hapoille pelkästä kävelemisestä. Itse asiassa ne ovat vieläkin kipeät. Sain myös tehdä todella paljon lihastyötä vatsa- ja selkälihaksilla, jotta sain notkon suoristettua - mutta se onnistui! Lisäksi oikealla askellustekniikalla ja jalkojen asennolla kipu polvessa lakkasi. Kauhukseni huomasin myös sen, miten voimaton persaukseni on. Ei ihme, että se on niin muhkea! Kaiken kaikkiaan tunti oli todella avartava ja yllätti positiivisesti. 

Nyt mietin, käyttäisinkö säästöni ja sijoittaisin itseeni. Toisin sanoen mietin, ottaisinko 20 kerran valmennuspaketin, jonka hinta on 1490€. Siihen tulee 22 ohjattua harjoituskertaa valmentajan kanssa, kahdesti viikossa. Lisäksi ravintosuositukset ja kehonkoostumusmittaukset 2-4 viikon välein. Hinta on kova. Mutta toisaalta, jos fustran avulla saan polveni ja selkäni kuntoon ilman leikkausta enkä enää tarvitse kipugeeliä, voi se pitkällä tähtäimellä olla hyvinkin viisasta. Haluan nimittäin liikkua ja olla aktiivinen vielä vuosikymmeniä! Alustavasti näyttäisi siltä, että fustraohjaaja auttaa näkemään ja korjaamaan ne virheasennot, joita on itse mahdotonta havaita. Jos ei olisi mitään vammoja, virheasentoja ja -liikkeitä tai lihasten epätasapainoa, varmasti kuntoilussa voisi mainiosti auttaa personal trainerkin. Mutta kun mulla on noita kaikkia, voisin hyötyä toisenlaisesta lähestymistavasta. Mietiskelen....

Onkos kenelläkään täällä kokemuksia Fustrasta?

Minnan Metodit - Minna Tervamäen hyvän olon vinkit

Terveiset Ilon ja Valon Markkinoilta! Wanhassa Satamassa oli todella ihana tunnelma. Mikä ihana tila, missä on jäljellä vanhat hirret! Kävijämäärä oli yllättäen sen verran pieni, että ei tarvinnut lainkaan tungeksia tai ahdistua. Esillä oli kuitenkin todella mielenkiintoisia tuotteita ja luentoja. Syvimmän vaikutuksen teki Minna Tervamäen luento Riko Rajasi - älä itseäsi. Minnalla oli ihanan aurinkoinen ja nostattava olemus ja tosi hyviä vinkkejä. Hänen luvallaan julkaisen ne nyt tässä. :)

• Mieti, millä keinoin voit itse vaikuttaa omaan hyvinvointiisi arkisilla valinnoilla. Hanki tietoa ja kokeile, mikä toimii sinulla. Muista, että olemme yksilöitä, joten kaverin niksit eivät välttämättä toimi sinulla. 
• ROHKEUS eli toimi pelosta huolimatta. Rohkea ei ole se, joka ei pelkää vaan se, joka toimii pelosta huolimatta. Kaikkien ei tarvitse hypätä laskuvarjolla tai kiivetä Himalajalle. Sen sijaan arjen rohkeutta on rohkeus ajatella eri tavalla ja kyseenalaistaa perinteiset mallit sekä rohkeus unelmoida. 
• Lopeta negatiivisiin uskomuksiin uskominen ja luo itsellesi positiivinen todellisuus. Esimerkiksi kun tanssimaailmassa 35-vuotiasta pidetään jo vanhana, Minna päätti olla nelikymppisenä parhaimmillaan. 
• Ikuinen oppiminen ja uteliaisuus elämää kohtaan. Australialainen 97-vuotias monen eri alan tohtori oli todennut lehtijutussa: "Ikinä ei ole liian myöhäistä oppia uutta, avartaa ajattelua tai tutustua uusiin ihmisiin."
• Tunnista omat vahvuutesi ja kukoista niillä. Vain rakentamalla vahvuuksien varaan voit kehittyä hyvästä erinomaiseksi. 
• Laajenna mukavuusaluettasi, uskalla mennä epämukavuusalueelle.
• Pikavenytykset. Kuten kaikki tiedämme, istuminen tappaa. Tee pitkin päivää muutaman minuutin venytyksiä. Pidennä selkärankaa ja venytä lonkankoukistajia => joustava, dynaaminen, rento ja vahva keho sekä mieli ovat edellytyksiä sille, että on valmis tarttumaan elämän haasteisiin. 
• Millaista on minun minä-puheeni? Tiedosta, miten puhut itsellesi. Onko se kannustavaa vai musertavaa? Miten puhun itsestäni muille? Millaisiin asioihin kiinnitän huomiota? Miten puhun toisille?
• Tunnista oma kehotyyppisi ja temperamenttisi, kunnoita yksilöllisyyttäsi. Temperamentteihin voi tutustua vaikkapa Liisa Keltikangas-Järvisen kirjan avulla. 
• Kiinnitä huomiota siihen, kuinka paljon aikaa tarvitset levolle, palautumiselle ja hiljaisuudelle ja toisaalta sosiaalisille kontakteille.
• Etsi itsellesi sopiva rentoutumistekniikka. Rentoutuminen vaikuttaa positiivisesti verenpaineeseen ja hormonitasapainoon. 
• Mielikuvaharjoittelu. Käytä esim. palautumiseen vammosita, itsetunnon kehittämiseen, esiintymisjännityksen lievittämiseen ja vaikkapa urheilusuorituksen parantamiseen. Näe itsesi onnistumassa.
• Kulttuurin voimauttava vaikutus on jopa suurempi kuin urheilusuorituksella. Nauti musiikista, laula mukana, käy taidenäyttelyssä jne. Tämä vapauttaa omankin luovuuden. 
• Kehu päivässä pitää lääkärin loitolla. Saamme Suomessa aivan liian harvoin positiivista palautetta. Ota tavoitteeksi muuttaa tämä omalla työpaikallasi. Ala antaa positiivista palautetta kollegoille. Ja esimiehet saavat tuskin koskaan positiivista palautetta. Anna siis positiivista palautetta myös esimiehellesi. Kehut ovat huikea, täysin ilmainen voimavara. Sitä paitsi kehu alkaa toimia itseääntoteuttavana ennusteena. ja kannustaa toimimaan vielä paremmin. Huomaa ja huomioi myös omat onnistumisesi!
• Kiinnitä huomiosi omaan luontaiseen tapaasi suhtautua asioihin. Onko lasi mielestäsi puoleksi täynnä vai puoleksi tyhjä? Entä miten suhtaudut uusiin asioihin ja muutoksiin?
• Älä unohda huumorin ja naurun voimaa. Muista nauraa! Voit huomata, että samalla kun pidät hauskaa, toiminta tehostuu.

Kiitos, Minna!

Huom! Minna on julkaissut hyvinvointivinkkinsä myös uutuuskirjassa nimeltä Minnan metodit. Ihanaa ja innostavaa luettavaa kirja täynnä!

... ja huomenta

Hyvää huomenta!

Tässä on suosikkitapani aloittaa aamu: kundaliinijoogan mukainen dynaaminen hengitysmeditaatio So Darshan Chakra Kriya. Tämä tosiaan herättelee ja tuo hyvän, vahvan olon. :)

Hyvää yötä

Olen kärsinyt unettomuudesta 24 vuotta eli äitini itsemurhan jälkeen 15-vuotiaasta asti. Unettomuus, heräily ja koiran uni ovat olleet suurin voimavarojani verottava tekijä. Se on ollut myös syy miksi en ole uskaltanut perustaa perhettä. Olen muutenkin pärjännyt joten kuten ja nippa nappa, mihinkään ylimääräiseen ei ole ollut energiaa. No, nyt viime vuosien aikana olen onnekseni löytänyt tilannetta helpottavia keinoja. Toisinaan onnistun nukkumaan 8 h tuntia keskeytyksetöntä, syvää unta. Ja voi sitä riemua ja energian määrää seuraavana päivänä! Silloin mennään vaikka kuuhun! :D

Tässä vinkkejä, jotka olen havainnut toimiviksi. En tee kaikkia joka ilta vaan vaihtelen koktailia. Eniten mättää edelleen se, että a) malttaisin mennä tarpeeksi ajoissa nukkumaan ja b) sulkisin netin paria tuntia ennen tavoiteltua nukahtamisaikaa. No, sitä kohti. Paljon edistystä nukkumisessa on tapahtunut jo nyt.

Ai niin. Kokeilin joskus nukahtamislääkkeitä hyvin vastentahtoisesti, kun tilanne oli kaikkein pahin. Totesin, että ne eivät ole minulle sopiva vaihtoehto: en nukkunut kunnon unta vaan jäin johonkin kummalliseen unen ja valveen väliseen horrostilaan ja olin pitkälle seuraavaan päivään aivan tokkurainen. Niinpä lopetin kokeilun lyhyeen ja päätin löytää luontaisia apukeinoja. Tässä niitä nyt sitten tulee!

1. Ota illalla magnesiumia, mielellään hyvin imeytyvässä muodossa esim. magnesiumsitraattina. 
2. Huuhtele illalla nenä huolellisesti lämpimällä suolavedellä nenäkannun avulla niin, että ilmatiehyet puhdistuvat. 
3. Suihkuta huuhtelun jälkeen nenään nenäöljyä, jotta sieraimet pysyvät avoimina koko yön. 
4. Suihkuta juuri ennen nukkumaanmenoa suuhun ja kurkkuun öljyä, joka pitää nielun avoimena. 
5. Ota melatoniinia 1-3 mg. 
6. Himmennä valot pari tuntia ennen kuin haluat nukahtaa, jotta melatoniinin eritys käynnistyy luonnollisesti. 
7. Sammuta myös tietokone ja kännykkä paria tuntia ennen nukkumaanmenoa. 
8. Sammuta yöksi langaton netti ja laita kännykkä lentokonetilaan. Sähkömagneettinen säteily voi heikentää unen laatua. Olen huomannut, että kun muistan sammuttaa kännykän ja modeemin, näen paljon enemmän unia. 
9. Tuuleta makuuhuone sopivan viileäksi ja jätä yöksi ikkuna raolleen. Raikkaassa ilmassa on ihanaa nukkua!
10. Huolehdi siitä, että kissoilla on yöksi kuivanappuloita ja vettä, etteivät ne herätä kesken yötä hirveällä möykällä. 
11. Makoile piikkimatolla ja/ tai tee mindfullness-harjoituksia. Oma ehdoton suosikkini on body scan. 
12. Tee 5 - 10 min vuorosierainhengitystä. 
13. Kirjoita mielessä jylläävät ajatukset päiväkirjaan, pura mielesi paperille.
14. Syö monipuolista, ravinteikasta ruokaa ja nauti päivittäin kaksi Two-per-day -kapselia, jotta keho ei herättele sinua vitamiinien puutteesta johtuvan stressin vuoksi. 
15. Pyri pitämään suht sama rytmi arkena ja viikonloppuna. 
16. Jos Nukkumatti liitelee tänä yönä talosi ohi, koita olla stressaamatta. Stressaaminen vain pahentaa tilannetta ja tekee nukahtamisen mahdottomaksi. 
17. Bonus: älä juo kahvia enää klo 14 jälkeen. 

Yllättävä syy anemian taustalla: kuparinpuutos

Hello!

Olen kärsinyt vuosia sitkeästä anemiasta ja raudanpuutoksesta. Tankkaamalla hevoskuurit spiruliinaa ja klorellaa olen saanut hemoglobiinin kohoamaan, mutta elimistön rautavarastot ovat silti olleet lähes pakkasen puolella. Normaalisti ferritiinin eli elimistön rautavaraston pitäisi olla vähintään 20 g; jotta Liothyroin-hoito voidaan aloittaa, ferritiinin täytyy olla yli 80 g ja mielellään yli 100 g. Liothyroin kun kuluttaa elimistöstä rautaa. Oma ferritiinitasoni on ollut järkyttävän alhainen: 1,3 g. Olen pysynyt nippa nappa hengissä. Yksi syy näihin katastrofin aineksiin on ollut kohtuuni kehittyneet kolme myoomaa, jotka aiheuttivat niin hirvittävää verenvuotoa kolmen viikon välein, että lääkäri Erkki Antilan mielestä olisin tarvinnut verensiirron. No, myoomat ja vuodot ovat nyt hoidossa, ja sillä saralla vallitsee tasapaino. Ihanaa, kun en ole enää verenvuodon lamauttama! :)

Toinen syy alhaiselle ferritiinille oli se, että suolistoni oli niin huonossa kunnossa, että rauta ei imeytynyt. Olli Sovijärvi määräsi minulle joulukuussa 2012 suolistoanalyysin pohjalta antibioottikuurin ja kehotti tiukasti siirtymään viljattomaan ja maidottomaan ruokavalioon. Lisäksi aloin ottaa päivittäin voimakkaita maitohappobakteerikapseleita ja juomaan VSL#3-jauhetta veteen sekoitettuna. Tehostin kuuria vielä suolihuuhteluilla. Ensimmäiset 3 kk noudatin hyvin tiukkaa ruokavaliota: maidoton, viljaton, maissiton, soijaton, sokeriton. Suolihoitajan ohjeistuksesta sokerittomuus meni niin pitkälle, että jopa hunaja ja hedelmät olivat kiellettyä. Niinpä sitten lopulta kyllästyin liian tiukaksi kokemaani ruokavalioon ja palautin mukaan hunajan, hedelmät ja luomumaitotuotteet.

Kun suolisto oli saatu parempaan kuntoon, aloin tankata nestemäistä rautaa, spiruliinaa ja klorellaa. Tankkaus tuottikin tulosta: toukokuussa hemoglobiini oli 156! Oloni oli hyvä, joten lopetin raudan tankkaamisen. Lipsuin myös viljattomuudesta ja aloin syödä ruisleipää.

Viime syksynä koin itseni jälleen väsyneeksi. Käydessäni Tikkurilan postissa piipahdin viereiseen luontaistuotekauppaan. Sattumalta siellä sattui olemaan paikalla homeopaatti Anne Räisänen tekemässä hivenainemittauksia. Ja kuin tilauksesta hänellä oli juuri sopivasti aikaa ennen seuraavaa asiakasta tehdä minulle mittaus. Normaalisti mittaus maksaa 80€, mutta tuolloin mittaus maksoi vain 50€. Ja mitä sieltä paljaistuikaan: huomattava kuparinpuutostila! No huh. Sitä en ollut osannut epäillä. Homeopaatti kuitenkin selitti, että on lähes mahdotonta saada hemoglobiinia nostettua pysyvästi, jos kehon kuparitaso on alhainen. Kuulemma rauta ja kupari toimivat yhdessä. Lisäksi minulla oli puutetta seleenistä, B-vitamiineista (etenkin B9-vitamiinista), raudasta ja D-vitamiinista. Mielenkiintoista!

Ostin lisää nestemäistä rautaa sekä kuparia ja D-vitaminia. Seleenit popsin parapähkinöiden muodossa (3 kpl riittää takaamaan vuorokausiannoksen). Aluksi kuparikuuri oli melko haasteellinen: kun kuparitaso oli alhainen, kuparilisä aiheutti todella kuvottavan olon. Ensimmäisinä aamuina oksensin aamupalan lähes saman tien ulos (kupari nautitaan aina ruokailun yhteydessä). Olo oli kuin konsanaan aamupahoinvoinnista kärsivällä odottavalla äidillä! Onneksi tabletin puolittaminen ja jakaminen kahdelle eri aterialle kuitenkin auttoi. Ja vähitellen kuvotuskin helpotti.

Nyt olen pian syönyt kuparikuurin loppuun. Olo on huomattavasti parempi kuin syksyllä, vaikka rautakuuri loppui jo uutena vuotena. Tukkakin näyttää muuten paljon paremmalta kuin vielä syksyllä. Uskoisin, että rautataso on kohonnut reippaasti. Nyt voisin taas uskaltautua ferritiinin mittaamiseen. Ehkäpä elimistöni on nyt vihdoin ja viimein valmis Lio-kuuria varten. :)

Gluteeniton herkkupihvi, joka pysyy koossa!

Heipparallaa. Gluteenittomassa ruokavaliossa riittää aina uutta opittavaa. Esimerkiksi jauhelihapihvin valmistus on osoittautunut haasteelliseksi: miten sen saa pysymään kasassa vielä käännettäessäkin? Tässäpä riemullinen oivallus tältä päivältä. Pihvi onnistui yli odotusten. Kasassakin se pysyi. Harmi, että en hoksannut ottaa siitä kuvaa. Se tuli mieleeni vasta, kun olin jo syönyt siitä osan. En sitten viitsinyt kuvata puoliksi syötyä pihviä.

Kirjoitanpa ohjeen kuitenkin tänne ylös, että tätä voi tehde toistekin.

Tee tehosekoittimella tai sauvasekoittimella pohjaseos seuraavista:

• 2 rkl gluteenittomia kaurahiutaleita
• 1 luomukananmuna
• pieni pala luomufetaa
• merisuolaa
• luomuvalkosipulijauhetta (Punnitse & Säästä -kaupasta)
• luomutimjamia (Punnitse & Säästä -kaupasta)

Yhdistä pohjaseos luomujauhelihaan. Itselläni oli Reinin lihan tiivistä luomulihaa noin 125 g. 

Paista keskimiedolla lämmöllä valurautapannulla gheessä 5 + 3 min. 

Tarjoile salaatin kanssa. 

Omaan salaattini tuli rucolaa, versoja, erilaisia ituja, hieman luomuvuohenjuustoa, 2 rkl auringonkukansiemeniä, kirsikkatomaatteja, vadelmaviinietikkaa sekä avokadoöljyä. Nami!

Ihanaa Naistenpäivää!

Haluan toivottaa jokaiselle ihanaa päivää sukupuoleen katsomatta. Mutta näin Naistenpäivän kunniaksi päätin tehdä omasta aamustani juhlaa.

Omat Paratiisin ainekseni koostuvat seuraavista:

1) Mock Bulletproof-kahvi. Ei sisällä mct-öljyä, jonka raaka-aineena olevan palmuöljyn tuottamiseen liittyy suuria eettisiä ja ekologisia epäkohtia. Sen sijaan oma herkkukahvini syntyi pakurijauheesta, luomukahvista, 10 grammasta luomuvoita, hirssimaidosta sekä Lion's Mane -sienijauheesta.

2) Itsepuristettu porkkana-appelsiini-parsakaalimehu.

3) Itsetehty gluteeniton sämpylä. Tein taikinan mehun  mäskistä ja vedestä, itsejauhetuista kaura- ja tattarihiutaleista sekä hampunsiemenistä, psylliumjauheesta, Atlantic Sea -suolasta.

4) Töistä saatu Naisten päivän ruusu.

5) Daily Greatness Yoga Journal. Aivan ihania oivalluksia ja positiivinen vire heti aamusta, kun saa vastata muutamaan innostavaan kysymykseen.

6) Suolalamppu ionisoimaan ilmaa ja tuomaan lämmintä valoa.

7) Doreen Virtuen Angel Tarot -kortit. Näistä annan intuitioni johdattaa minut nostamaan ohjeen päivälle.

Heavenly Bliss

Hyvää, sanoi punaruskeatukkainen nainen, iltaa. :)

Olin eilen Helsingin Astangajoogakoulun Annankadun kellaritilassa uskomattoman kauniissa bhajan-illassa. Bhaktijooga eli antaumus on itselleni kaikkein rakkain joogan muodoista. Kirtan, missä yhdessä lauletaan bhajaneita eli erilaisia mantroja ja pyhiä lauluja, puhdistaa niin kehoa, mieltä, sydäntä kuin sieluakin. Eiliset "jamit" olivat energialtaan sellaiset, että moista en ole ennen kokenut. Kaunis sali oli ihmisiä tulvillaan, kaikki lauantai-iltana selvin päin ja valintansa mukaan osallistujat istuivat, seisoivat, tanssivat, lauloivat tai meditoivat ja ottivat vastaan energiaa. Aivan huikea tapa viettää yhdessä iltaa ja kohottaa kaikkien energioita. Erityiskiitos kuuluu muusikoille: Tea Ihanaiselle (kitara ja laulu), Veli Solalle (kitara), Antti Lipolle (djembe) ja Iiro Kontiolle (bongot ja muut perkussiot).

Kun ensin oli yhdessä musisoitu, laulettu, tanssittu ja ilakoitu itsemme ja toisemme täyteen rakkautta ja iloa, olikin aika rauhoittua kuuntelemaan Cosmic Connectionin (edellä mainitut Veli soittaen tässä kokoonpanossa kitaran lisäksi sitaria, Antti taipuen kurkkulaulantaan ja ksylofonin kilkutteluun ja Iiro vahvistettuna Erno Kettusella, mm. didgeridoo) uskomattoman kauniita improvisoituja biisejä. Ei voi muuta kuin ihailla, miten taitavasti heput kanavoivat inspiraatiota ja soittivat yhteen.  Yllätysvieraana oli Suvituuli Siikander, joka osallistui jameihin sykähdyttävän kauniilla lauluäänellään. Kaiken kaikkiaan kokonaisuus oli todella harmoninen.

Olen edelleen täynnä energiaa, iloa, rakkautta ja kiitollisuutta. Myös rauhaa ja lempeyttä niin itseäni kuin elämää kohtaan. Tämä on minun polkuni. Tätä haluan lisää.

Kiitos Tea, kiitos Cosmic Connection.