Aloitin lauantaina 5 kuukauden pituisen HAMSA-meditaatio-ohjaajakoulutuksen Kim Katamin ohjauksessa. Kokoonnumme kerran kuussa viikonlopun ajaksi opiskelemaan teoriaa ja erilaisia meditaatiotekniikoita yhdessä ihanaan Studio Tulijoogaan (kurssilaisia on 8). Kurssitapaamisten välissä meditoimme itsenäisesti vähintään 60 min joka päivä ja raportoimme viikoittain kokemuksistamme, ajatuksistamme ja fiiliksistämme opettajalle. Kim Katami on aivan huippuluokan opettaja, jolla on kokemusta ja tietämystä niin budolajeista, joogasta, zen-meditaatiosta, taolaisuudesta kuin monista muista henkisistä perinteistä. Tämä koulutus sisältää opetuksia noista kaikista, mutta pohjaa vahvasti joogaperinteeseen. Koulutuksen nimi HAMSA tarkoittaa sanskritin kielellä joutsenta, joka edustaa neljättä tietoisuudentilaa eli meditaatiota. Tai siis puhdasta tietoisuutta eli turiaa.
Ensimmäinen viikko on ollut toisaalta ihana, toisaalta turhauttava. Perusasiahan on se, että meditaatio on helppoa. Meditaation kuuluu olla helppoa. Mutta huomaan kasanneeni puhtaan meditaatiokokemuksen tielle esteitä. Ensinnäkin olen harjoitellut joogaa väärin. Noloa myöntää näin joogaopettajana, mutta niin se vaan on. Ei ole olemassa kaikille sopivaa joogaa, vaan jokaisen tulee löytää itselleen sopiva harjoitus. Joogaharjoituksen tarkoitus on tehdä kehosta niin vahva ja joustava, että se mahdollistaa istumisen meditaatioasennossa pitkiä aikoja. Olen tiennyt tämän totuuden, mutta en ole toiminut sen mukaisesti. Viikonloppuna istuminen 7 tuntia/ päivä meditaatiotyynyllä oli tuskallista. Kehoni on kyllä vahva, selkä- ja vatsalihakset jaksoivat kannatella minua hyvin. Mutta ne lonkat... AUTS! Huomasin lihaskireyksiä niin etu- kuin takareisissä, pakaroissa kuin myös reisien lähentäjissä ja loitontajissa. Seuraus: lantiokori ei meinannut millään asettua hyvään ja tukevaan asentoon. Samoin jalat alkoivat puutua jo 10 minuutin jälkeen. Voi tätä turhautumisen määrää!
En ollut aiemmin tajunnut olevani näin irrallani ja erilläni kehostani. Miten olenkin laiminlyönyt sitä näin pitkään? Ei ihme, että olen sairastunut. Kehoni keskilinja tuntuu olevan ns. all over the place. Siis perusasiat istuminen lonkkien päällä ja selkäranka suorana ovat tähän asti vaikeimpia asioita! Etsin yhä edelleen kehoni keskilinjaa. Tuntuu, että se muistuttaa pikemminkin siksakia kuin suoraa linjaa ja energialinja katkeaa monta kertaa. Eipä ihme, että ala- ja ylächakrani eivät oikein kommunikoi keskenään! On hyvin vaikeaa, no oikeastaan mahdotonta, löytää sisäinen rauha ja hiljaisuus, kun kehossa on kaikenlaisia jännityksiä ja energialinja katkeaa tuon tuostakin.
Mutta ei hätää! Muutin joogaharjoitustani niin, että keskityn nyt lonkkien aukaisuun joka suunnalta. Lisäksi opettelen löytämään kehoni keskilinjan. Opettelen myös päästämään irti suorittamisesta sekä turhautumisesta. Meditaatiota, niin kuin joogaakaan, ei voi suorittaa. Ne ovat. Kun keho tyyntyy ja rentoutuu, mieli hiljenee ja rauhoittuu automaattisesti. Vaikka meditaationi katkeaakin (tarkemmin sanottuna tietoisuuteni palaa takaisin normaaliin päivätajuntaan) vielä usein mieleen pulpahtavien ajatuksien ja jalkojen puutumisen myötä, hetkittäin saavutan sisäisen syvän rauhan, tyyneyden ja tyytyväisyyden tilan. Ja nämä hetket ovat päivä päivältä pidempiä. Ja juuri se kannustaa jatkamaan. Samoin kuin se, että tiedän vielä löytäväni kehoni keskilinjan ja rennon istuma-asennon. Silloin myös chakrapilarini on suorassa ja yhtenäinen ja energia pääsee virtaamaan vapaasti. Kenties silloin kehoni paranee myös sairauksista. En ollut tajunnut, että meditaatio on näin kaikenkattavaa ja yhdistää fyysisyyden ja henkisyyden. Mutta totta kai, se on täysin luonnollista. Olemme henkisiä olentoja fyysisessä kehossa. Vasta nyt alan ymmärtää, mitä se todella tarkoittaa.
Lopuksi helpoin osuus: OM-mantran resitoiminen. Tätä Babajin parantavaa Om-healingia teimme koulutuksessa kumpanakin päivänä. Fiiliksiin pääsee kotonakin vain istuutumalla ja kuuntelemalla. Kaunista, eheyttävää, parantavaa. OM!
Kiitos tästä kirjoituksesta! Kuulostaa haastavalta tuo koulutus! Mutta mikä ihme on puhdas meditaatiokokemus?
VastaaPoistaOlen kokenut pitkissä istunnoissa, että kolotukset ja vaivat ovat lahja. Ne estävät kaiken muun ajatuksen juoksun. Kaikkien olosuhteiden kanssa on vaan istuttava.
Odotan innolla jatkoraporttejasi.
Kiitos, Annina, kommentista. Ja olet oikeassa. Ei ole olemassa puhdasta meditaatiokokemusta merkityksessä puhdas vs. likainen. Tarkoitin lähinnä rentoa (merkityksessä pakottamaton) olemista ja mielen puhdistumista ajatuksista. =)
VastaaPoistaKolotuksista ja puutumisesta vielä. Tiedän, että niidenkin kanssa on opittava istumaan. Tämä on tilanteeni tällä hetkellä. Oivalsin juuri, että tässä on tilaisuus opetella hyväksyntää. Olen kuullut - niin kuin varmasti me kaikki - perustotuudet jo kauan aikaa sitten. Esimerkiksi sen, että se, mihin kiinnität huomiosi, kasvaa. Toisin sanoen, kun turhaudun lantion huonoon asentoon ja jalkojen puutumiseen, kiinnitän huomioni näihin asioihin, ja ne vain voimistuvat. Rakentavampi lähestymistapa olisi hyväksyä tilanne sellaisena kuin se nyt on. Kiittää siitä, että puutuminen opettaa mulle kehotietoisuutta ja pakottaa etsimään keskilinjaa ja yhtenäistä chakrapilaria. Voin hyväksyä tilanteen sellaisena kuin se on (siis OPETELLA HYVÄKSYMÄÄN) ja silti samaan aikaan tehdä muutoksia ja etsiä keinoja parantaa tilannetta kehossani.
VastaaPoistaKolotukset ja vaivat voivat toki toimia meditaation apuna. Ne voivat olla kiinnekohta, johon mielen voi kohdistaa niin, ettei se lähde vaeltelemaan ties minne. Kuitenkin meditaation tarkoituksena olisi hiljentää mieli ajatuksista ja virittäytyä toisenlaiseen, neljänteen tietoisuudentilaan eli turiyaan. Tällöin on yhteydessä omiin korkeampiin chakroihin pään yläpuolella. Jos taas kehossa on jännityksiä ja kolotuksia, tietoisuus kiinnittyy kehoon. Tällöin virittäytyminen turiyaan on mahdotonta. Jos vatsan alueella on jännityksiä, alitajunta ei hiljene vaan sieltä pullahtelee mieleen muistoja ja ajatuksia. Jos taas kaulan alueella ja leuassa on jännityksiä, mieli ei hiljene vaan ajatustoiminta jatkuu. Turhaudun lantion alueen kireyksiin siksi, että kun lantio ei ole hyvässä asennossa, vatsa ei pääse kunnolla rentoutumaan, mistä on seurauksena alitajunnasta pulppuavia juttuja.
VastaaPoistaNiin. Nyt osaan selittää paremmin, mitä tarkoitin puhtaalla meditaatiokokemuksella. Se on sitä, kun keho on täysin rento, alitajunta ja mieli ovat tyyntyneet ja tietoisuus virittäytyy turiyaan, hiljaisuuteen ilman ajatuksia.
Riemunkiljahdus! Tänään löytyi sen verran rento asento, että jalat puutuivat vasta 25 minuutin kohdalla. Huimaa kehitystä! Tästä tää lähtee! =D
VastaaPoista