Viirulainen päiväunilla lempipaikassaan lavuaarissa
Minulla on tällä hetkellä kaksi kissaa: 3-vuotias Trapsu on villiä syntyperää oleva superatleetti ADHD-katti, jolla on hyvin konservatiivinen näkemys kissalle sopivasta ruoasta. 2,5-vuotias Viiru taas on verkkaisempi tapaus, mutta hän on todellakin superfoodkissa. Erikoisinta Viirussa ovatkin hänen kuninkaalliset ruokamieltymyksensä. En tiedä, onko sillä merkitystä, että Viirun isoäiti on norjalainen metsäkissa eli Viiru on 1/4 norjalainen metsäkissa. Joka tapauksessa Viiru tekee sangen viisaita, joskin ehkä kissoille melko epätavallisia valintoja ruoan suhteen ja on asian tiimoilta sangen avaramielinen. Tässä poimintoja Viirun food-mieltymyksistä.
Viirun Top 10:
- Tuore kurkku on parasta, mitä Viiru tietää. Hän himoitsee kurkkua ja saadessaan tilaisuuden syö sellaisen vaikka kokonaan. Jäljelle jää kirjaimellisesti vain märät jäljet ja ehkä muovikääre. Hän on myös oppinut, että kun espressopannu porisee, leikkaan pian leivän päälle kurkkua. Herranjumala, mikä huuto siitä syntyy, jos jonain aamuna ei olekaan kurkkua! Viiru on myös oppinut löytämään pettämättömällä vainulla kurkun ostoskasseista. Kurkku on parasta! Mutta kurkun pitää ehdottomasti olla puhdasta, siihen ei saa olla sekoittuneena esim. valkosipulin makua veitsestä, ällöttävästä öljystä tai muusta salaatinkastikkeesta puhumattakaan. Kurkun täytyy myös ehdottomasti olla kotimaista (ulkomainen jää syömättä ja närkästys heikosta laadusta on suuri) ja mielellään luomua. Ykkösherkkunsa suhteen Viiru on melkoinen puritaani. :)
- Mantelit. Joulunaika on Viirulle juhlaa, sillä silloin manteleita on tarjolla kulhoissa, ja niistä voi kissa viedä oman osuutensa. Joulunaikaan Viiru muistuttaakin erehdyttävästi jättiläiskokoista oravaa, kun hän varastaa manteleita ja kipittää pakoon manteli hampaiden välissä.
- Vehnän/kauranoras. Sitä pureskellaan päivittäin ulkona. Trapsulla ja Viirulla on pihalla oma "peltotupsu".
- Kalaöljykapselit. Jos otan kapselin itse, toinen on annettava Viirulle. Hän ei vähällä anna periksi. Kalaöljykapselilla voi myös näppärästi hoitaa turkkia, sillä kapselin päällä on ihanaa kieriskellä!
- D-vitamiinikapselit. Sama homma kuin kalaöljykapseleissa.
- Reishikapselit ovat Viirun mielestä ihania! Siitakekapseleista hän ei välitä. Myös kuivatut reishipalaset ovat Viirun mielestä kivoja. Lari (Laurikkala) toi Foodi-iltaan sellaisiakin herkkuja. Viiru hieroi yhteen palaan innoissaan ikeniään, mutta ei suostunut kuitenkaan syömään vieraan kädestä. Nyt yksi palanen löytyi mutusteltuna Viirun kupista. Omassa rauhassa siis kelpasi.
- Lähdevesi. Kissoilla on oma juoma-automaatti, joka kierrättää ja hapettaa vettä. Viime viikolla Foodi-illan yhteydessä haettiin lähdevettä, ja päätin tehdä testin: laitoin juoma-automaatin viereen toiseen kippoon lähdevettä. Trapsu ei ole kiinnostunut lähdevedestä vaan juo edelleen automaatista. Viiru sen sijaan on juonut vain lähdevesikiposta. Nyt vain on kamala tilanne, kun lähdevesi on loppu!
- Uusin innostus on Ruohonjuuresta saatavat Meditarrenean Chipsit. Pussi sisältää yrttimaustettuja peruna-, punajuuri-, bataatti- yms. lastuja. Niitä Viiru vetää silmät kiiluen kiikuttaen arvosaaliinsa kiiresti turvaan, mieluiten joogamatolle.
- Kaikenlaiset kukkaset ja muut kasvit. Tähän mennessä Viiru on syönyt yksin ja yhdessä Trapsun kanssa orkidean, miniruusupensaan, jalohortensian, traakkipuun, krookukset, basilikantaimet, auringokukanversot, tomaatintaimet... Ehkä hän kuvittelee olevansa kasvissyöjä?
- Ruoho. Ruohoa pitää aina olla, ja onneksi sitä on omalla pihalla. Toivottavasti lumi ei tule vielä, niin on tuoretta ruohoa saatavilla.
Olin kyläilemässä ja löysin mummini kultaisen noutajan matkalaukusta.. valkosipulilla maustetut esseneleivät(idätettyä ja hapatettu vehnää) meni parempiin suihin. Parin päivän aikana koira livahti aina silmän välttäessä huoneeseen, että jos löytäisi lisää :D
VastaaPoistaKoirat tykkää myös purkissa mädätetystä lihasta (jonka hajua ei herkkis kestä).
Muutama kesä sitten keitin kesäpossullemme monta kertaa nokkospuuroa, tykkäsi ihan hirveesti.
Kotikotona kissat elivät vain metsästämällä ja satunnaisella maitokerjuulla+roskakalalla. Kerran sattui kissa,joka söi kalaa vain kypsänä (murtautui mm.maakellariin ja vei juhlalohen).
Sisäkissojen moniulotteisia ruokailijapersoonallisuuksia lienee hupia seurata :)
Hah haa, Venla! Aika hauska tuo mummosi kultainen noutaja... Viiru ei kyllä koske valkosipuliin. Vaikka kurkku on sen intohimo nro 1, se ei koske siihen, jos sihen on tarttunut valkosipulin makua veitsestä. On nuo eläimet kyllä melkoisia persoonallisuuksia! :)
VastaaPoistaMun kadonnut Minttuni nukkui myös lavuaarissa..samoin Manu. Minttu oli aika kranttu ruokansa suhteen, mutta lasagnevuokaan se kisu mahtui hyvin. Eli omi karvoillaan koko puolikkaan vuoan! :D
VastaaPoistaHeh heh, Thera! Ootko varma, että se ei ollutkaan Karvinen, mikä sinne lasagnevuokaan änkesi? ;)
VastaaPoistakurkku ja noi kaikenlaiset kapselit on kyllä käsittämättömimmät. viherkasvit, kukat ja ruoho taitavat olla suht yleisiä, niitä harrastavat utu ja avakin. ja meillä kans harrastetaan lavuaareja, ja vesi on parasta suihkun lattialta tai jostain about homeisesta tiskikulhosta...ei mielellään raikkaasta vesikupista. liian tylsää.
VastaaPoistaTerhi.
Terhi, luin jostain, että kissat tykkäävät juoda mahdollisimman laakeasta astiasta, joka muistuttaa lampea eli kissan juomapaikkaa luonnossa. Teoria saattaa osittain pitää paikkaansa. Kissojen kohdalla kun mikään ei ole varmaa, ja vaikka se pätisi yhden kohdalla, se ei välttämättä päde enää toisen kohdalla.
VastaaPoistaTrapsukin kävi juomassa tiskialtaasta, saunan löylyastiasta ja suihkun lattialta siihen asti, että tuli tuo juoma-automaatti. Siinä juoma-allas on hyvin laakea. Nykyään Trapsu juo pääsääntöisesti juoma-automaatista satunnaisia suihkulipaisua lukuunottamatta. Kokeile, mitä tytöt tykkää laakeasta juoma-astiasta... =)