Happy Wheel
keskiviikko 11. elokuuta 2010
Finding my Dharma/ Elämäntehtävän löytäminen
Oops, he did it again. Tässä David Wolfe taas tiivistää asian hyvin. En ole vielä löytänyt elämäntehtävääni, dharmaani. Sillä tiellä yhä ollaan. Tai ehkä se voi myös muuttua? Erityisopetus oli mun suuri intohimo. Mutta nyt 14 vuoden jälkeen on tullut aika löytää jotain muuta. Mitä, sitä en vielä tiedä.
Sen tiedän, että olen aina rakastanut näitä ja näistä mulle tulee välittömästi hyvä olo:
musiikki, eläimet (sekä lemmikkieläimet että villieläimet kokoon katsomatta), tanssiminen, kukat, luonto, vesi, laulaminen, nauraminen, samanhenkiset ihmiset, värit, tuoksut, rauhanomainen eläminen, lempeys. Mitäs näistä saisi aikaiseksi?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Minäkin olen tehnyt luetteloa omista sydäntäni lähellä olevista tärkeistä asioista, joita saattoi luetella jo pienenä tyttönä;eläinten hoito ja ruokkiminen,laulaminen, pelleily/näytteleminen eli toisten naurattaminen,totuuden etsiminen (lapsesta saakka miettinyt syntyjä syviä). Minusta sitten "tuli isona" teosofi ja taiteilija. Pysyvä rauha ja pelottomuus ja suuttumattomuus ja mielenrauha on ollut läsnä noin 11 vuotta. Olen perusonnellinen ihminen. En pelkää kuolemaa. Ps kannattaa muuten lukea kuolemankirjoja (Pekka Ervast). Tätä kaikkea kylläkin edelsi hyvin synkkä itsensäetsimiskausi (10-15 vuotta),jolloin minusta oltiin todella huolissaan. Erosin kaikista ihmisistä;vanhemmista,ystävistä,sisarista. Minua pidettiin itsekkäänä ja omituisena ja riidanhaluisena ihmisenä. Kimppuuni hyökättiin joka puolelta. Täydellisestä irtiotosta ja oikeasta itsenäisyydestä kasvaa kaunein kukka
VastaaPoista