Jesh! Viime viikon kriisi oli tuiki tarpeellinen. Tajusin, että fustrassa (ja liikunnassa tai laihduttamisessa ylipäätään) on kyse niin paljon muustakin kuin hikoilusta ja kehon muokkaamisesta tiiviimpään pakettiin. Kyse on ennen kaikkea henkisestä prosessista. En ole koskaan treenannut kovin tavoitteellisesti vaan kaikki on ollut säännöllisen epäsäännöllistä. Olen tehnyt treeniä silloin kuin on huvittanut ja hyppinyt lajista toiseen. Multa ovat aina puuttuneet niin selkeät tavoitteet kuin pitkäjänteisyyskin. Olen yleensä jättänyt homman kesken viimeistään siinä vaiheessa, kun ei ole enää huvittanut tai eteen on tullut ensimmäinen takaisku. Nytpä siis opettelen pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta - sekä sitkeyttä jatkaa haasteiden jälkeen.
Viime viikonlopun kriisin aikana juttelin siskoni ja parhaan ystäväni kanssa. He saivat mut ymmärtämään, että juuri siksi olen palkannut personal trainerin, että oppisin pois omista totutuista tavoistani. Niinpä päätin kääntyä valmentajani puoleen ja pyytää apua. Heikkouden näyttäminen ja avun pyytäminen - siinäpä kaksi isoa haastettani. Kumpaakaan en ole tehnyt mielelläni. Mutta nyt tajusin, että oma tietämykseni ei riitä, tarvitsen valmentajan ammattitaitoa. Niin ruokavalion tarkistamisessa kuin liikkeiden tekniikassa. En ole koskaan ollut liikunnallisesti kovin lahjakas, eivätkä perinteiset sanalliset ohjeet ole avanneet mulle liikkeitä millään tavalla. Tarvitsen kielikuvia ja liikkeen liittämistä johonkin tuttuun.
Johannan kanssa kävimme ensiksi läpi ruokavaliota ja laihtumista. Kaksi viikoittaista fustra-treeniä eivät ole riittävästi, jotta energiaa kuluisi ja rasva muuttuisi lihakseksi. Liikuntaa tarvitaan reilusti lisää. Niinpä tällä viikolla olen käynyt maanantaina ja tiistaina kävelemässä 4,5 km lenkin reipaaseen tahtiin. Pääsiäisen jälkeen aloitan varovasti työmatkapyöräilyn. Varovasti siksi, että matkalla on isoja mäkiä, ja mun täytyy kuunnella kehoani sen suhteen, miten se selviytyy uudesta rasituksesta. Joudun kuulostelemaan kehoni tuntemuksia todella tarkasti, jotta en rasita lisämunuaisiani. Aikaisemmin olen aina painanut verenmaku suussa enkä ole välittänyt kehoni viesteistä. Mutta kehon viestien ohittaminen juuri sai minut sairastumaan. Niinpä siis opettelen treenaamaan niin, että samalla kuuntelen kehoani. Pidän itsestäni huolta ja luon hyvinvointia. Vauhti ja kehittyminen voivat olla hitaampia, mutta tulokset ovat pysyviä.
Ja sitten se varsinainen treeni. Jee! Läpimurto! Vihdoin tajusin, mistä sammakkokyykyssä ja lantion nostossa on kyse ja miten ne on tarkoitus suorittaa. Kysyin Johannalta, onko sammakkokyykky periaatteessa niin kuin tanssin grand plie. Ja niinhän se on - paitsi että kannat eivät saa irrota maasta! Jesh, kyllä selkeni! Ja lantion nostossa jalkaterää saa vapaasti puskea palikkaa vasten. Mikä helpotus! Olin jostain syystä käsittänyt niin, että jalkaterän pitää olla rentona palikkaa vasten. Siten en saanut nostossa mitään tukea tai vastapainoa ja ihmettelin, että miten ihmeessä se on edes mahdollista suorittaa. Vaan nyt, kun tekniikka selkeni, liikkeen punainen lanka löytyi. Raskashan se on edelleen, mutta nyt sentään saan pakaran mukaan työskentelyyn eikä liike tapahdu pelkästään etureisillä. Voi tätä riemun tunnetta! :D
Tein myös pukuhuoneesta riemullisen löydön: suihkujen lisäksi käytössä on sauna. Oi nautintoa, kun treenin jälkeen väsymyksestä tutisevin lihaksin saa kammeta itsensä saunan lempeään löylyyn! Hikoillen huolet lähtee! Sitä paitsi saunan lämmössä on hyvä venytellä lihakset. Treenin ja saunan jälkeen onkin totaalisen kuitti olo. Väsynyt mutta onnellinen nainen. Bussimatkan aikana voimat kuitenkin elpyvät. Loppupäivän ajan on taas energinen ja onnellinen olo. Huikeaa huomata, miten paljon energiaa hyvä treeni antaa. Fustra on parasta, mitä olen antanut itselleni pitkään aikaan. :D
Tervetuloa lukemaan blogiani! :) Blogini sai alkunsa tarpeestani löytää keinoja toipua työuupumuksesta, kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja lisämunuaisten uupumukseta. Matkan varrella löysin useita toimivia keinoja kohentaa terveyttä. Toivottavasti oivalluksistani on apua juuri Sinulle! Toivuttuani olen löytänyt uuden suunnan, ja nyt blogin jutut keskittyvät kehon ja mielen hyvään oloon, iloon ja tasapainoon. Tällä hetkellä kutsumuksenani on yhdistää naurujooga ja työnorsujen auttaminen.
Happy Wheel
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa, että jätät kommentin! Pidäthän kommenttisi sävyn rakentavana ja kaikkia kunnioittavana. Erilaiset mielipiteet ja rakentava kritiikkikin ovat tervetulleita, niistä voi aina oppia uutta. Toivon kuitenkin, että blogin sävy säilyy positiivisena. Kiitos! =D