Never give up!

Raw Food Challenge ja Elävä veri

Olen ollut tämän viikon ajan mukana Natasha SaintMichaelin Raw Radiant Healthin seitsemän päivän Raw Food Challengesissa. Jestas, mitkä detox-oireet ovat lyöneet päälle! Olo on ollut vähintäänkin huono. Hirmuinen päänsärky, vilu ja usva ovat olleet seuranani. Ja jostain syystä tällä viikolla iski koko kroppaan todella raju jäykkyys, kireys ja kipu. Ilmeisesti masai-kenkien vaikutus löi päälle vasta nyt. Outoa vaan, että vaikka käytin niitä viime viikolla töissä joka päivä, viime viikolla ei ollut mitään oireita. Suorastaan hämmästyin, sillä MBT-kenkien ohjeissa neuvotaan aloittamaan käyttö varovaisesti. Mutta kun siis viime viikolla ei tullut mitään oireita, jatkoin tällä viikolla samaan malliin. Ehkä nyt sitten iski joku kumulatiivinen rasitus. Mene ja tiedä. Mutta tehokkaat popot ne on, sillä moista jäykkyyttä en muista olleen aikoihin. Ja todellakin lähes koko kropassa: takareidet, pakarat, selkä, kyljet, vatsa. Kipu ja kireys oli niin hurjaa, että en saanut edes nukutuksi. Venyttelykin oli tosi tuskaa. Ja vaikka puhdistuskuurilla olenkin, oli pakko taipua ottamaan Burana.

Onneksi mainitsin eilen oireistani Raw Food Challengen foorumilla. Natasha neuvoi minua ottamaan kuuman Epson-suola -kylvyn. No, Epson-suolaa ei ollut. Päätin, että merisuola, ruokasooda ja laventelikylpyvaahto saavat riittää. Ja jesh! Mitä luksusta oli lillua kylvyssä. Otin kylpyhuoneeseen ainoaksi valaistukseksi suolalyhdyn. Lilluin kylvyssä tosi pitkään. Tein jopa iltameditaationi siellä. Ja a vot, kun nousin kylvystä, kivut olivat kadonneet. Mahtavaa! Hieroin kuitenkin vielä varmuuden vuoksi koko kroppaan tiikeribalsamia. Ja niinpä tänä aamuna oli ihme ja kumma: ei kipua eikä aristusta! Jäykkyyttä on vielä jonkin verran, esim. aurinkotervehdykset sujuivat kankeasti. Mutta ei enää kipua! Jesh!

Päivän kolutuksen jälkeen suuntasin nälissäni Hakaniemen hallin Ph-baariin. Tarkoituksenani oli ostaa vain viherpirtelö nälkääni. Mutta yllätyksekseni tarjolla oli elävän veren kuvaa, ja juuri seuraavan ajan varannut asiakas oli perunut aikansa. Niinpä varasin vuoron itselleni. Ja voi järkky! Osasin odottaa jotain huolestuttavaa, sillä mulla on ollut viime syksystä asti epätavallinen anemian muoto: pienentyneet punasolut. Toisaalta ajattelin, että olen kesän aikana juonut paljon viherpirtelöitä ja nyt lisännyt raa'an ravinnon huipentuen tämän viikon pelkkiin raakoihin kasviksiin ja hedelmiin (ei leipää, voita, kahvia tai edes hunajaa). No, aluksi verisolut näyttivät yllättävän hyviltä ja irtonaisilta. Mutta mentäessä syvemmälle löytyi niin hiivaa, solumuunnos kuin ketjuuntunuita ja takertuneita soluja. Jopa loinen uiskenteli veressäni tyytyväisenä! Järkyttävää! Veressä näkyi myös selviä stressikuplia ja punasolujen repeämisiä. Ei hyvä. Ei ihme, että olo ei ole ollut hyvä. Suoraan sanottuna järkytyin!

No, tämä on lähtötilanne. Ostin alkalointitippoja, Udo's Oilia ja Elämänvirta-viherjauhetta. Eiköhän tilanne ole eri jo parin kuukauden tai viimeistään puolen vuoden päästä. Olisi mielenkiintoista päästä mittauttamaan veri taas loppuvuodesta. Positiivisia muutoksia odotellessa - ja niitä tehdessä! :D

Viikon paras hetki

HOH HOH HAH HAH HAA!

Ensimmäinen rankka työviikko on takana. Ensimmäisellä viikolla on lähes minuuttiaikataulu, ja eväätkin hotkin samalla, kun laitoin seuraavaa testipakettia kuntoon. Aloitusviikolla siis teetetään kaikille aloittaville opiskelijoille matematiikan sekä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia seulovat alkukartoitukset. Voisin kirjoittaa aiheesta enemmänkin, mutta tässä vaiheessa totean vain, että viikko on työvuoden kiireisin, ja työhuoneeni on täynnä paperikasoja.

Torstaina olin niin väsynyt testaamisista ja testien tarkistamisesta, että työpäivän jälkeen en jaksanut muuta kuin levyttää sängyssä. *!*!!!*!!! Ei kauheasti naurattanut. Perjantaiaamuna vääntäydyin töihin silmät ristissä ja ehkä vain puoliksi tajuissani. Mutta onneksi testiryhmä oli aivan ihana! Ja olihan siellä piristeenä toinen oululainen, joka on jopa sukunimikaimani. Heti hän tunnisti puheessani oululaisen nuotin, vaikka olen asunut pääkaupunkiseudulla jo yli 10 vuotta. Niin kai se on, että ihminen voi lähteä pohjoisesta, mutta pohjoinen ei ihmisestä. Ja mikäs siinä, rakastan yhä kotikaupunkiani ja olen ylpeä pohjoisista juuristani. Oulu on niin kaunis ja ihmiset rentoja! :D

Ja sitten se viikon kohokohta: naurujooga. Rakastan naurujoogaa koko sydämestäni. Vaikka naurujoogakeikalle lähtiessäni väsytti aivan järkyttävästi ja meinasin nukahtaa bussiin, tuli naurujooga taas kuin taivaan lahjana. Aluksi meditoin Töölön kallioilla, ja sen jälkeen ohjasin mukavalle polttariporukalle 45 minuutin naurujoogasession. Kylläpä nauraminen ryhmässä teki taas hyvää! Session jälkeen väsymys ja huono tuuli olivat tipotiessään. Tilalla oli leveä hymy ja rauha. Kun vielä istuskelin naurujoogasession jälkeen entisessä kotipuistossani aurinkoisella penkillä ihailemassa värikkäitä kukkaistutuksia, oli aidosti olo että I'M HAVING THE BEST DAY EVER!!! :D

Eipä voi muuta kuin tuntea iloa ja kiitollisuutta, että sain olla taas jakamassa naurua. :D Tätä voisin tehdä joka päivä! Ihan parasta! Eikä tunnu työltä lainkaan. Niin, unelmani onkin, että voisin saada toimeentulon ohjaamalla naurujoogaa, joogaa ja muita ihania ja eheyttäviä juttuja. Que sera. Ehkä toiveeni vielä toteutuu! :D

Minä olen päättänyt, että minulla on myös oikeus onneen

Huumori piristää aina. Mutta tässä pätkässä on myös vissi perä. Tasapaino ja kohtuus kunniaan. :)

Damien Walters

Millähän foodeilla tää tyyppi on? Respect! Todellinen Kaupunki-Tarzan!

Hippeilyn voimaa

Tässäpä ihanainen paljasjalkainen Joss Stone laulaa korkkareissaan sipsuttavat poppipimut suohon. Joss on ihana hippi. Ja hesus, mikä voima tuossa äänessä! Epäilen, että korkkareissa ei olisi saanut lauluun ja esitykseen samanlaista potkua. Josshan on tunnettu siitä, että hän esiintyy paljain jaloin. Eikä ihme. Rock on, baby! Jälleen osoitus musiikin voimasta ja vaikutuksesta terveyteen.

Huippupäivä!

Tänään on ollut ihan huippupäivä. Pieniä ihania ihmeitä.

* Tiedossa oli pakollinen ja ei kovin kiinnostava koulutuspäivä isossa salissa. En tykkää istua tuolissa ollenkaan. Istun sängyllä, nurmikolla, lattialla ja sohvallakin, mutta tuolilla istuminen on ollut mulle aina tuskaa. Tänään sitä tuskaa oli 6 h. Tämän tietäen tein lounastauosta päivän kohokohdan. Otin bikinit, pyyhkeen ja eväät mukaan ja huristelin skootterillani (joka siis toimii vihdoin ja viimein, jee!) Kuusijärvelle. Nautin evääni ja uiskentelin innoissani syrjemmällä muista lumpeiden keskellä nauttien sorsapariskunnan seurasta. Rakastan uimista! Uin, kelluin ja sukeltelin omassa rauhassani. Mikä fiilis uida selkää ihaillen pilvetöntä sinistä taivasta! Sillä hetkellä todellakin vietin THE BEST DAY EVER. Tämän virkistävän uintireissun jälkeen jaksoin taas palata koulutuspaikalle iltapäivän osuuteen.

* Palattuani kotiin teki mieleni kokeilla käsilläseisontaa. Seisoin lapsena paljonkin käsilläni, voimisteltiin kavereiden, siskon ja serkun kanssa kesäisin aamusta iltaan. Nyt aikuisiällä en vain ole luottanut käsissäni olevan riittävästi voimaa. Joogaopettajakoulutuksessakin tein käsilläseisonnasta oman versioni: kapusin pystyasentoon seinää pitkin. Ajatuskin potkaisusta/ponnistamisesta käsilläseisontaan seisoma-asennosta tuntui todella pelottavalta ja suorastaan mahdottomalta. Mutta tänään siis päätin yrittää. Ja halleluujaa! Parin yrityksen jälkeen pääsin kuin pääsinkin käsilläseisonta-asentoon seinää vasten. Muutaman sekunnin ajan pysyin käsilläseisonnassa jopa ilman tukea! Vitsi mikä fiilis! Vähintäänkin voimauttava! :D

* Koulutuspaikan läheltä löysin isomman kaupan (asun vähän syrjemmässä, ja täällä ei ole kovin isoja kauppoja = kattavia valikoimia). Olin innoissani, kun löysin lehtikaalia ja pinaattia. Jes! Käsilläseisontaharjoitusten jälkeen tein sitten palauttavan vihersmoothien (pinaattia, banaani, auringonkukansiemeniä ja loraus luomuomenamehua). Ja jösses, kun oli hyvää! Taisin jäädä koukkuun. Näyttää siltä, että foodit todella vahvistavat ihmistä mielettömissä määrin! Ja jo kuukaudessa!

* Tänään saapui tilaamani Jon Gabrielin kirja The Gabriel Methdod - The Revolutionary diet-free way to lose weight. Aloin heti lukea, ja kirja vaikuttaa huipputapaukselta. Vaikuttaa olevan linjassa foodien kanssa: "Aloin syödä kuin luonnostaan hoikat ihmiset syöden mitä halusin, milloin halusin - mutta huolehtien, että kehoni sai kaipaamansa ravintoaineet." Olennaista on myös oppia kuuntelemaan omaa kehoa ja ymmärtämään, miksi se haluaa olla lihava. Mahtavaa kamaa! Pysykää kuulolla, niin kerron, miten kirjaen ideat toimivat.

* Ja sitten: HOPLAA! JAHUU! SUPER! ja AMAZING! David Wolfe tulee marraskuun alussa kokonaiseksi viikonlopuksi Suomeen! Voiko parempaa enää olla! Luvassa on myös suklaabileet! Wau! Kun oppilas on valmis, opettaja saapuu...

Kaiken kaikkiaan voin todellakin sanoa, että tämä on ollut the best day ever! <3 script="" type="text/javascript">

var _gaq = _gaq || [];
_gaq.push(['_setAccount', 'UA-18473647-1']);
_gaq.push(['_trackPageview']);

(function() {
var ga = document.createElement('script'); ga.type = 'text/javascript'; ga.async = true;
ga.src = ('https:' == document.location.protocol ? 'https://ssl' : 'http://www') + '.google-analytics.com/ga.js';
var s = document.getElementsByTagName('script')[0]; s.parentNode.insertBefore(ga, s);
})();