Happy Wheel

Happy Wheel

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Väsymys

Huomasin ajaneeni itseni jälleen väsymyspisteeseen. Ensimmäinen kuukausi toimintaterapiaopintoja on ollut todella mielenkiintoinen. Samalla myös yllättävän raskas. Mietin jo kauhulla eikö musta olekaan opiskelijaksi, kun niin väsähdän. Koulupäivät ovat 7 tuntia, siihen päälle tulee vielä matkat noin 50 min suuntaansa. Kouluun menee siis noin 9 tuntia päivittäin. Lisäksi on tietysti vielä kirjallisia tehtäviä sekä mm. pajunoksien etsintää pajutöitä varten. Opiskelun lisäksi olen mukana Jenni Kauppilan todella ihanalla ja mielenkiintoisella Elä, opi, rakasta -kurssilla, jota voin suositella lämpimästi kaikille. Kurssin tarkoituksena on oppia rakastamaan itseään aidosti sekä elää avoimena elämälle. Jennillä alkaa piakkoin uusi kurssi sekä oma kurssinsa miehille. Kannattaa ehdottomasti mennä mukaan! Kurssilla on aivan ihana tunnelma, olen tehnyt valtavasti hyviä ja tärkeitä oivalluksia, ja ryhmän tuki on huikeaa. =D

No niin. Kouluun menee yllättävän paljon aikaa. Lisäksi Rakkauskurssiin kuuluu päivittäinen teksti ja tehtävät. Toki tehtävät voisi tehdä kevyemmin ja nopeamminkin, mutta ne ovat imaisseet mut niin mukaansa, että olen lukenut ja kirjoitellut myöhään yöhön. Tai no puolille öin ja vähän sen jälkeen, ylös on kuitenkin noustava kuudelta tai viimeistään klo 6.30. Yöunet ovat jääneet säännöllisesti 6-7 tuntiin, hälyyttävän usein jopa alle. 

Ei ihme, että mua väsyttää! Joillekin 6-7 tuntia on ihan riittävästi ja normaalia. Mutta mä tarvitsen 8-9 tuntia unta. Yritin taas hypätä Super-Liisaksi ennen aikojaan, kun Joseph McClendon III kertoi nukkuvansa 5 tuntia yössä ja voivansa hyvin. Ok, ehkä pääsen tuohon tavoitteeseen joskus, mutta en voi hypätä siihen kerralla. Tajusin myös, että toipumiseni lisämunuaisten uupumuksesta on vielä kesken. Voin jo huomattavasti paremmin kuin keväällä, mutta en ole vielä terve. Enkä voi terveeksi tullakaan, jos en salli itselleni riittävästi lepoa. Lisämunuaisen uupumuksesta kärsivillehän suositellaan 9 h yöunia + vielä päikkäreitä siihen päälle. Haloo, Liisa! 

Yksi suuri aikasyöppöni on netti ja Facebook. Onhan se kivaa vaihtaa kuulumisia kavereiden kanssa, mutta onko se oikeasti tarpeellista? Monta tuntia päivittäin? Jos seuraus on se, että olen niin väsyksissä, että en saa tehtyä koulutehtäviä tai jaksa tavata kavereita ja läheisiä livenä saati pitää kotiani siistinä niin, että tännekin voisi kenties joku tulla?

Päätin aloittaa vieroittumisen Facebookista. Hei, olen Liisa. Olen riippuvainen netistä ja FB:stä. Mutta netti ei määrää mua, minä määrään netinkäytöstäni. Ja nyt alkaa ryhtiliike. Tästä eteenpäin olen netissä vain max. 30 min/ päivä. Jos on kovat vieroitusoireet, voin sit olla viikonloppuna netissä pitempään. Nyt keskityn omaksumaan säännöllisen rytmin, liikkumaan päivittäin, nukkumaan riittävästi ja RENTOUTUMAAN. Sillä tällä stressaamisella kaikesta mahdollisesta ajan pian itseni jälleen burnoutiiin. Korostan vielä, lähinnä itselleni: avainsanoja ovat a) SÄÄNNÖLLINEN RYTMI, b) RIITTÄVÄ LEPO, c) RENTOUTUMINEN. 

Näillä mennään. 

1 kommentti:

  1. Tärkeätä pohdintaa netissä ja facebookissa "roikkumisesta", samoja aiheita on pohdittu täälläkin päässä. Netissä on uteliaalle ja tiedonjanoiselle ihmiselle huikeasti kaikkea mielenkiintoista ja facebookissa käydyt keskustelutkin voivat olla mielettömän antoisia, mutta silti! Ruudun ääressä napottaminen monta tuntia päivässä ei voi olla sielulle ja keholle oikea ja luonnollinen tapa elää. Pieni nettidieetti ei tekisi pahaa, taidan ottaa itsekin ohjelmaan. :)

    VastaaPoista

Ihanaa, että jätät kommentin! Pidäthän kommenttisi sävyn rakentavana ja kaikkia kunnioittavana. Erilaiset mielipiteet ja rakentava kritiikkikin ovat tervetulleita, niistä voi aina oppia uutta. Toivon kuitenkin, että blogin sävy säilyy positiivisena. Kiitos! =D