Puoli vuotta bloggaamista ja 99 juttua takana. Tässä fiiliksiä:
- KIITOS! <3 Olen oppinut bloggaamisen myötä puolessa vuodessa enemmän kuin monessa vuodessakaan. Olen myös saanut uusia samanhenkisiä ystäviä, mistä olen kaikkein eniten kiitollinen.
- Olen saanut innoitusta ja johdatusta löydettyäni David Wolfen videot ja kirjoitukset. Wolfen Superhero Weekend oli yksi syksyn kohokohdista!
- Olen tehnyt päänavauksen raakaruoan maailmaan. Paljon on vielä opittavaa, ja kehitettävää riittää. Tärkeintä on kuitenkin se, että nyt tiedän tästä mahdollisuudesta ja voin alkaa lisäillä hyviä juttuja ruokavaliooni.
- Joogakoulun kirjoittaminen on ollut todella hauskaa, innostavaa ja kehittävää. Aikaavievääkin se on, sillä asiat pitää miettiä huolellisesti. Yksinkertaistaminen ja selkeä esitys vaativat yllättävän paljon vaivaa, mutta se on sen arvoista. Joogakoulun ansiosta olen itsekin oppinut paljon.
- Innostus oppia lisää joogasta, raakaruoasta, ekologisuudesta, meditaatiosta ja henkisyydestä. Nyt ne eivät ole pelkästään itseäni varten vaan voin toimia kanavana ja välittää oppimaani eteenpäin blogini kautta.
- Yhteenkuuluvuus: on innostavaa lukea muiden blogeja, heidän oivalluksiaan ja huomata, että en olekaan ainoa "hörhö" vaan ekologisuudesta, henkisyydestä, joogasta, uudenlaisesta vihreästä vallankumouksesta eli oman ruoan kasvattamisesta kiinnostuneita ihmisiä on muitakin.
- Oppiminen. Blogitekstien kirjoittaminen on tosiaan paras tapa oppia. =)
- Kehittyminen. Kirjoittaminen on aina ollut mulle luontainen tapa ilmaista itseäni. Jossain vaiheessa se vaan jäi pois. On hauskaa, kun olen löytänyt uuden tavan kirjoittaa, missä saan käyttää kieltä, musiikkia ja kuvia eli käyttää kaikkia rakastamiani elementtejä. Kunpa mukaan saisi vielä valon, kosketuksen ja tuoksut. =)
- Kehittyminen osa 2. Blogin kautta voin julkaista tekstejä helposti, eikä niiden tarvitse olla täydellisiä. Mulla kun on taipumusta perfektionismiin. Se on jo itsessään loputon suo; lisähaastetta tuo lukivaikeus. Mutta kun blogitekstit eivät siis ole niin virallisia, kielen ei tarvitse olla loppuun asti hiottua. Ja kun joudun joka tapauksessa usein kirjoittamaan tekstit useampaan kertaan, jotta niistä tulisi ymmärrettäviä, lukihäröni saa loistavaa kuntoutusta.
Tässäpä näitä bloggaamisen hedelmiä. Monta syytä kiitollisuuteen. =) Kiitän!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa, että jätät kommentin! Pidäthän kommenttisi sävyn rakentavana ja kaikkia kunnioittavana. Erilaiset mielipiteet ja rakentava kritiikkikin ovat tervetulleita, niistä voi aina oppia uutta. Toivon kuitenkin, että blogin sävy säilyy positiivisena. Kiitos! =D