Olen usein viitannut norjalaiseen metsäkissaani Viiruun foodikissana. Se kun tykkää kaikesta superista. Mutta parasta, mitä Viiru tietää, on tuore kurkku. Sitä on saatava päivittäin. Ja voi sitä tuskaa, jos joskus kurkku on päässyt loppumaan! Tänään kuitenkin kurkkua oli reilusti. Leikkasin Viirulle ensin normisiivun, sitten päätin antaa sille myös kurkunjämän. Pieni kissahan meni siitä vallan sekaisin, se oli kahden kurkun loukussa.
 |
| Viiru + vaikea valinta. Keittiön lattialla myös Trapsun lankakerä. |
Hetken mietittyään se päätti aloittaa isommasta herkkupalasta. Mutta se oli selvästi närkästynyt siitä, että menin häiritsemään sen laatuaikaa kurkun kanssa. Huomaa korvien asento ja närkästynyt ilme! Enpä taida jatkossa viitsiä kuvata Viirua mielipuuhassaan. Mutta pitihän tästä nyt kerran saada kuvia. Tästedes Viiru saa nauttia kurkkunsa rauhassa. =D Harmi vain, että tilanteet tulevat niin nopeasti ja ovat ohi vieläkin nopeammin. Kurkku häviää Viirun suuhun alta aikayksikön. Niinpä en ehtinyt tarkentaa kameran kuvaa... Eli mahdollisesti joku päivä otan vielä kuvat uusiksi, tarkkoina...
 |
| Oikeaoppisesti kurkku nautitaan maton päällä: mieluiten joogamaton, mutta myös eteisen matto käy. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa, että jätät kommentin! Pidäthän kommenttisi sävyn rakentavana ja kaikkia kunnioittavana. Erilaiset mielipiteet ja rakentava kritiikkikin ovat tervetulleita, niistä voi aina oppia uutta. Toivon kuitenkin, että blogin sävy säilyy positiivisena. Kiitos! =D