Haasta itsesi!

Päätin, että vuoden 2014 teema on Freedom/ Breakthrough. Olen kyllästynyt surkuttelemaan, että "voi voi, kun tämä sairaus on heikentänyt mua" ja "voi voi, kun olen huonossa kunnossa" tai "voi ei,  kun en jaksa tehdä mitään" sekä "voi ei, kun vaatteet eivät mahdu enää päälle". Päätin lopettaa surkuttelun ja valittelun ja käydä sen sijaan toimeen. En tiedä, putoaako paino tai pieneneekö vaatekoko. Se on sinänsä sivuseikka. Olennaisempaa on se, että aion haastaa itseni. Aion katsoa, mihin pystyn. Aion saavuttaa sen fyysisen kunnon, joka minulla oli ennen sairastumista - ja kenties vielä paremman. Miksi haikailla sen perään, mitä joskus oli, kun voi saada jotain parempaa? :D

Oma kompastuskiveni on se, että innostun aina hankkeista, mutta kyllästyn nopeasti ja lopetan kesken. Nyt en aio enää taistella luonnettani vastaan ja leikkiä pitkäjänteistä vaan hyödynnän idearikkauttani ja innostuvuuttani. Senhän voi nähdä myös rikkautena. Tänä vuonna aion joka kuukausi haastaa itseni. 30 päivää on sellainen aika, jonka jaksan tsempata. Jos kyllästyminen iskee, tiedän, että 30 päivän jälkeen saan tehdä jotain ihan muuta. Ja toisaalta 30 päivän aikana ehtii kuitenkin jo saada aikaan tuloksia.

Tammikuun haasteeni on lankkuhaaste. Innostus lähti Facebookissa kiertävästä kuvasta ja haasteesta. Ne löytyvät myös Himalajan Naurun Facebook-sivulta. Suurin kompastuskiveni kaikessa, mutta erityisesti joogassa, ovat heikot tukilihakset. Toisaalta vahvat tukilihakset parantavat ryhtiä ja auttavat kaikissa liikkeissä. Joten eipä tarvinnut kauan miettiä liittyisinkö mukaan. Otin lisähaasteeksi myös sivulankun eli vasistasanan. Se on kautta aikojen ollut heikoin asanani. Niinpä olen hyvin mielelläni jättänyt sen väliin tyystin. Vaan en enää. Siinä, missä on heikoin, voi tuloksia havaita nopeimmin. :D

Näillä mennään!

30 päivän haaste

Mulla on ollut ehkä vähän turhan korkea rima blogijuttujen kanssa. Olen usein miettinyt viitsinkö kirjoittaa tästä tai tuosta, onko niillä oikeasti merkitystä tai kiinnostaako se ketään. Well, what the heck. Päätin ottaa uuden, innostavamman asenteen. Haastaa itseni. Seuraavan 30 päivän ajan kirjoitan joka päivä postauksen. Lyhyemmän tai pitemmän, mutta kirjoitan kuitenkin. Ensinnäkin joudun päästämään irti korkeasta rimastani, sillä en voi jäädä hiomaan jokaisen jutun kieliasua. Ehkä sitä kautta kirjoittamiseni vapautuu. Ja toiseksi, opin samalla kurinalaisuutta ja säännöllisyyttä. Olipa mulla mielessä painavaa asiaa tai ei, postaus on kirjoitettava. Vaikka sitten vain tajunnan virtaa. Jos tämä on siis juttu 1, nähtäväksi jää, millaisia loput 29 postausta ovat. Stay tuned. =D