Yllättävä syy anemian taustalla: kuparinpuutos

Hello!

Olen kärsinyt vuosia sitkeästä anemiasta ja raudanpuutoksesta. Tankkaamalla hevoskuurit spiruliinaa ja klorellaa olen saanut hemoglobiinin kohoamaan, mutta elimistön rautavarastot ovat silti olleet lähes pakkasen puolella. Normaalisti ferritiinin eli elimistön rautavaraston pitäisi olla vähintään 20 g; jotta Liothyroin-hoito voidaan aloittaa, ferritiinin täytyy olla yli 80 g ja mielellään yli 100 g. Liothyroin kun kuluttaa elimistöstä rautaa. Oma ferritiinitasoni on ollut järkyttävän alhainen: 1,3 g. Olen pysynyt nippa nappa hengissä. Yksi syy näihin katastrofin aineksiin on ollut kohtuuni kehittyneet kolme myoomaa, jotka aiheuttivat niin hirvittävää verenvuotoa kolmen viikon välein, että lääkäri Erkki Antilan mielestä olisin tarvinnut verensiirron. No, myoomat ja vuodot ovat nyt hoidossa, ja sillä saralla vallitsee tasapaino. Ihanaa, kun en ole enää verenvuodon lamauttama! :)

Toinen syy alhaiselle ferritiinille oli se, että suolistoni oli niin huonossa kunnossa, että rauta ei imeytynyt. Olli Sovijärvi määräsi minulle joulukuussa 2012 suolistoanalyysin pohjalta antibioottikuurin ja kehotti tiukasti siirtymään viljattomaan ja maidottomaan ruokavalioon. Lisäksi aloin ottaa päivittäin voimakkaita maitohappobakteerikapseleita ja juomaan VSL#3-jauhetta veteen sekoitettuna. Tehostin kuuria vielä suolihuuhteluilla. Ensimmäiset 3 kk noudatin hyvin tiukkaa ruokavaliota: maidoton, viljaton, maissiton, soijaton, sokeriton. Suolihoitajan ohjeistuksesta sokerittomuus meni niin pitkälle, että jopa hunaja ja hedelmät olivat kiellettyä. Niinpä sitten lopulta kyllästyin liian tiukaksi kokemaani ruokavalioon ja palautin mukaan hunajan, hedelmät ja luomumaitotuotteet.

Kun suolisto oli saatu parempaan kuntoon, aloin tankata nestemäistä rautaa, spiruliinaa ja klorellaa. Tankkaus tuottikin tulosta: toukokuussa hemoglobiini oli 156! Oloni oli hyvä, joten lopetin raudan tankkaamisen. Lipsuin myös viljattomuudesta ja aloin syödä ruisleipää.

Viime syksynä koin itseni jälleen väsyneeksi. Käydessäni Tikkurilan postissa piipahdin viereiseen luontaistuotekauppaan. Sattumalta siellä sattui olemaan paikalla homeopaatti Anne Räisänen tekemässä hivenainemittauksia. Ja kuin tilauksesta hänellä oli juuri sopivasti aikaa ennen seuraavaa asiakasta tehdä minulle mittaus. Normaalisti mittaus maksaa 80€, mutta tuolloin mittaus maksoi vain 50€. Ja mitä sieltä paljaistuikaan: huomattava kuparinpuutostila! No huh. Sitä en ollut osannut epäillä. Homeopaatti kuitenkin selitti, että on lähes mahdotonta saada hemoglobiinia nostettua pysyvästi, jos kehon kuparitaso on alhainen. Kuulemma rauta ja kupari toimivat yhdessä. Lisäksi minulla oli puutetta seleenistä, B-vitamiineista (etenkin B9-vitamiinista), raudasta ja D-vitamiinista. Mielenkiintoista!

Ostin lisää nestemäistä rautaa sekä kuparia ja D-vitaminia. Seleenit popsin parapähkinöiden muodossa (3 kpl riittää takaamaan vuorokausiannoksen). Aluksi kuparikuuri oli melko haasteellinen: kun kuparitaso oli alhainen, kuparilisä aiheutti todella kuvottavan olon. Ensimmäisinä aamuina oksensin aamupalan lähes saman tien ulos (kupari nautitaan aina ruokailun yhteydessä). Olo oli kuin konsanaan aamupahoinvoinnista kärsivällä odottavalla äidillä! Onneksi tabletin puolittaminen ja jakaminen kahdelle eri aterialle kuitenkin auttoi. Ja vähitellen kuvotuskin helpotti.

Nyt olen pian syönyt kuparikuurin loppuun. Olo on huomattavasti parempi kuin syksyllä, vaikka rautakuuri loppui jo uutena vuotena. Tukkakin näyttää muuten paljon paremmalta kuin vielä syksyllä. Uskoisin, että rautataso on kohonnut reippaasti. Nyt voisin taas uskaltautua ferritiinin mittaamiseen. Ehkäpä elimistöni on nyt vihdoin ja viimein valmis Lio-kuuria varten. :)

Spiruliina rules!

Hyviä uutisia!

Mulla oli keväällä koko kroppa aivan sekaisin. Sen lisäksi, että kilpirauhashormonien välinen tasapaino oli ihan päin honkia ja kortisolia ei ollut elimistössä juuri nimeksikään, myös veriarvot olivat päin mäntyä. Hemoglobiini oli 117, mikä ei sinänsä vielä olisi ollut kovin vakavaa. Vakavaksi anemian teki se, että punasolut olivat hyvin pieniä ja hailakoita. Kehossani ei ollut rautaa juuri lainkaan, ferritiiniarvo oli vähän päälle 1, kun sen pitäisi olla 5-20. Ei paljon nuo tulokset naurattaneet.

Kevään ja kesän aikana olen sitten nauttinut paljon viherpirtelöitä. Päivittäin olen vetänyt hevoskuurin spiruliinaa ja chlorellaa. Ja a vot, kyllä on kannattanut! Kävin perjantaina verikokeissa ja sain tänään tulokset. Thyroid Erfa -annostusta voi pienentää, sillä TSH4 on normaali ja aivolisäkkeen tuottaman säätelijähormonin arvo on jopa alakanttiin. Tästä lähtien annostukseni on siis 60 mg aamulla, 60 mg illalla. Erityisen ilahduttavaa on kuitenkin se, että anemiani on parantunut! Verenkuva on nyt täysin normaali ja hemoglobiini on 142! Jee! Spiruliina rules!

Riemuitsen anemian korjaantumisesta erityisesti siksi, että enää mun ei tarvitse syödä lihaa, jota söin oikeastaan vain anemiaa korjatakseni. Mulla oli itse asiassa parin vuoden ajan enemmän tai vähemmän anemia, vaikka ennen kilpirauhaspulmia hemoglobiinini oli aina huippuluokkaa, parhaimmillaan 152. Mutta kun kilpirauhasarvot olivat sekaisin, kuukautiset olivat niin runsaat, että pelkäsin vuotavani kuiviin. Ei sellaista verenhukkaa mikään elimistö kestä. Nyt kun kilpirauhasarvot ovat korjaantuneet ja olen nauttinut säännöllisesti macaa hormonitoiminnan tasapainottamiseksi, kuukautisetkin ovat normalisoituneet. Ja siten keholla on ollut tilaisuus täydentää rautavarastonsa spiruliinasta ja chlorellasta ja valmistaa uusia terveitä punasoluja. I AM HEALED! =)



Kuvat täältä ja täältä

Ruuhkaviikon tunnelmia

Takana on melkoinen ruuhkaviikko, johon mahtui David Wolfen upea Superhero Weekend, kaksi uutta ystävää ja ihana aurinkoinen lähdevedenhakureissu heidän kanssaan, huonoja uutisia, valmistautumista pääsykokeisiin ja sitten tiivistymänä eiliset toimintaterapeutin pääsykokeet. Ja tietysti normaali työviikko siihen päälle.

David Wolfen seminaari oli niin huikea kokemus, että teen siitä oman postauksen, kunhan ehdin käydä muistiinpanot läpi (niitä tuli kokonaisen vihkon verran - lopetin vasta sitten, kun viimeinen sivu oli aivan täynnä! Kuten Wolfe itse sanoo: "Don't just think it, ink it."). Kuten arvata saattaa, lauantain 11 tunnin sessio oli THE BEST EVER! =)

Sitten niitä huonompia uutisia. Pitää miettiä ruokavalioasiat uusiksi. Ehkä sittenkin tarvitsen välillä lihaa ja kalaa. Luonnollisesti mahdollisimman eettisesti tuotettuina. Tilanne on nyt kuitenkin se, että kilpirauhasen vajaatoiminta sekoittaa pakkaa. Rauta ei vaan imeydy kunnolla, joten tarvitsen sitä ekstra-annoksia. Rautatabletit eivät kuitenkaan sovi mulle, kokeilin niitä useampaa sorttia jo viime vuonna. Kaikista tuli mitä hirveimpiä vatsavaivoja: ummetusta ja sellaisia kramppeja ja ilmavaivoja, että kivuilta en pystynyt edes nukkumaan. Aivan horrormeininkiä. Ei enää ikinä. Jos näistä kahdesta on valittava, niin sitten vaikka kuolen anemiaan. Ei enää rautatabletteja mulle!

Lääkäri lähetti laboratoriotulokseni kirjeitse. Ei paljon naurattanut, kun punasolujen kohdalla pielessä on kaikki: hemoglobiini on 112 ja lisäksi punasolujen massa ja tilavuus ovat liian pieniä. Eli ei mene nyt oikein vahvasti. En vaan ole halunnut myöntää tosiasioita. En sitä, että hengästyn helposti, huimaa ja päätä särkee. Ja että olen aivan tolkuttoman väsynyt. Olen ollut kuin usvassa ja raahautunut paikasta toiseen zombiena. Ajattelin väsymyksen johtuvan pimeydestä... Mutta eipä tuo punasolujen tila oloa ainakaan paranna. Hetkeksi tuli sellainen olo, että luovutan koko homman. F**k it. Palaan takaisin vanhaan.

Nyt pari päivää tietoa sulateltuani alan taas hahmottaa, että eihän peli ole vielä menetetty. En mä tähän kuole, ja täältä vielä noustaan. Tarvitsen vain lisätietoa ravitsemuksesta: mikä tehostaa kilpirauhasen toimintaa ja auttaa rautaa imeytymään. Ja mistä rautaa saa luonnonmukaisesti - superisti. Ilmeisesti mun kuuluu selvitellä tätä kilpirauhasasiaa oikein kunnolla. Ehkä se on mun missioni tällä hetkellä? Kärsivällisyyttäkin tarvitaan, sillä kilpirauhasekspertti Päivi Mäkeläinen Antioksidanttiklinikalta ei ota tällä hetkellä uusia potilaita. Se tuntui melkoiselta iskulta vyön alle ja olin jo aivan epätoivoinen. Mutta täytyy vaan ottaa asioista itse selvää ja kuulostella omaa kehoa ja etsiä sille sopivia juttuja siihen asti, että saan ajan Mäkeläiselle.

Tällä hetkellä tuntuu, että tarvitsen lomaa. Voisin nukkua vaikka kellon ympäri. Eikä pääkään toimi kovin skarpisti. Kahvin voimalla mennään, kun meinaan nukahdella pitkin päivää. Voiko anemian perusteella saada sairaslomaa? No, sitä pitää kysyä lääkäriltä, joka kehotti  minua varaamaan ajan labrakokeiden perusteella. Tällä hetkellä olo ei siis ole kovin vahva, mutta täältä vielä noustaan!

Toisaalta superfoodien ja Wolfen ynnä muiden oppien ansioksi on laitettava se, että olen ollut olosuhteisiin nähden sangen aikaansaava: olen tehnyt töissä pitempää päivää, käynyt kuvaryhmässä joka sekä antaa että vie hurjasti voimia, opettanut lisätunteina joogaa ja vielä valmistautunut pääsykokeisiin. Ilman superfoodeja ja innostavia oppeja olisin varmasti jo tuupertunut sänkyyni kauan sitten.